Lärda Tidningar -lehdessä julkaistiin 17. päivänä tammikuuta (vanhan kalenterin mukaan) 1751 perintöprinssille […]
Anders Chydeniuksen maisterinväitös Amerikkalaiset tuohiveneet, jota hän puolusti Turun akatemiassa toukokuun 26. […]
Hyvin pienen Alavetelin kappeliseurakunnan hoitaminen, johon Anders Chydenius oli jo täysin harjaantunut, […]
Ruotsin valtakunnalle oli 1700-luvulla ominaista ylempien yhteiskuntaluokkien isänmaallinen innostus talousasioihin. Tämä oli […]
Tämä lyhyen kirjeen tarkoituksena on välittää kohtelias kiitollisuudenosoitus tiedeakatemian sihteeri Pehr Wilhelm […]
Toinen tiedeakatemian 1763 julistamista palkintokilpailuista koski kärryjen parantelua. Akatemian asettaman tehtävän taustana […]
Aiheen tälle 3.8.1764 päivätylle kirjeelle on antanut Chydeniuksen kaksi päivää aikaisemmin tiedeakatemian […]
Kirjoitelmassaan Theorema Physicum Anders Chydenius esittää väitteen eli teoreeman, tarkastelee sitä ja […]
Yhdeksän päivää sen jälkeen, kun pappissääty oli kokoontunut ensimmäisen kerran vuosien 1765–1766 […]
Anders Chydeniuksen Purjehdusvapaus ilmestyi 1765 keskelle Pohjanlahden kauppapakosta käytyä kiivasta valtiopäiväväittelyä. Kauppavapauden […]
Kuninkaallinen tiedeakatemia julisti 1763 kirjoituskilpailun. Kirjoittajia koko valtakunnasta kehotettiin pohtimaan tiettyä tärkeätä […]
Anders Chydenius eteni myssyvaltiopäivillä 1765–1766 konkreettisista poliittisista kysymyksistä koko vallitsevan talous- ja […]
Anders Chydeniuksen Purjehdusvapaus herätti vilkasta keskustelua Tukholmassa heti julkaisunsa jälkeen 1765. Chydenius […]
Ruotsin länsirannikon, etenkin Bohusläänin, vesille ilmaantui 1700-luvun jälkipuoliskolla ennen näkemättömän runsaita silliparvia, […]
Kirjoitus- ja painovapaus ja painovapauden mahdollistama informaation yleinen saatavuus kuuluvat kulmakiviin sellaisessa […]
Adam Smith ryhtyi 1764 kirjoittamaan kirjaa valtakuntien taloudellisista ja poliittisista oloista. Hän […]
Kautta vapauden ajan vilkkainta keskustelua herättäneiden aiheiden joukkoon kuului kysymys, miten valtion […]
Valtiopäivien 1765–1766 aikaan julkistettujen poliittisten pamflettien joukossa tuoteplakaattia vastustava Anders Chydeniuksen Valtakunnan […]
Edvard Fredric Runeberg julkaisi kirjasensa Valtakunnan heikkouden lähteestä otettuja vesinäytteitä lopussa myös […]
Maatalous oli hallitseva elinkeino Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla. Väestön suuri enemmistö teki työtä […]
Kankiraudan valmistus kasvoi 1600- luvulla ja 1700-luvun alussa nopeasti yhdeksi Ruotsin valtakunnan […]
Anders Chydenius jätti 26.3.1766 pappissäädylle muistion, jossa hän esitti käsityksiään kankiraudan valmistuksesta. […]
Chydeniuksen Valtakunnan heikkouden lähteen aiheuttama aikalaishuomio ja -polemiikki olivat niin voimakkaita, ettei […]
Selonteko kirjoitusvapaudesta Kiinassa on, kuten siinä ilmoitetaan, ”käännetty tanskasta”, ja tämän pamfletin […]
Kysymys painovapaudesta oli tullut esiin ja sitä oli jopa käsitelty edellisillä valtiopäivillä […]
Anders Chydeniuksen tunnetuimpia poliittisia kirjoituksia on kesäkuun lopulla 1766 julkaistu pamfletti Valtakunnan […]
Anders Chydeniuksen rahapoliittiseen teokseen Valtakunnan pelastaminen liittyy kaksi suppeaa kirjoitusta, joiden molempien […]
Voidaan tuskin epäillä, etteikö mielenylennystä tarjoavaksi moraliteetiksi laadittu ja luultavasti omille seurakuntalaisille […]
Vain yksi Chydeniuksen Carl Fredrik Mennanderille lähettämä kirje on säilynyt. Sen perusteella […]
Chydeniuksen 9. päivänä maaliskuuta 1769 päivätty kirje on vastaus kuninkaallisen kirjastonhoitajan ja […]
Kokoontuessaan valtiopäiville Norrköpingiin huhtikuussa 1769 säädyt kokoontuivat muualla kuin Tukholmassa ensi kerran […]
Elokuussa 1770 Turussa perustettiin Aurora-seura (Sällskapet Aurora), jonka tarkoituksena oli edistää isänmaallisessa […]
Kuningas Kustaa III ja kuningatar Sofia Magdalena kruunattiin Tukholman Suurkirkossa 29.5.1772. Kuninkaan […]
Tämän kirjeen muodollisena tarkoituksena oli välittää Pehr Wilhelm Wargentinille kiitos tämän lähettämästä […]
Ruotsin hallitus kyseenalaisti Oulun ja Kokkolan tapulioikeudet kesällä 1774. Tullinkiertoa ja salakuljetusta […]
Kokkolan kirkkoherran virkaa haki 1769 Chydeniuksen ohella mm. Kuusamon kirkkoherra Johan Kranck, […]
Kustaa III perusti 1776 valtakuntaan neljännen hovioikeuden, ja se sijoitettiin Vaasaan. Kuningas […]
Maakauppa tarkoitti aikoinaan kaikkea kaupunkien ulkopuolella tapahtuvaa tavaranvälitystä. Toiminta oli periaatteessa kiellettyä. […]
Anders Chydenius piti 1770-luvulla kolme puhetta Kustaa III:n ylistykseksi. Ensimmäisen niistä liittyi […]
Vuoden 1772 vallankaappauksen jälkeen oli epäselvää, millaisen aseman valtiopäivät oikeastaan tulisivat saamaan. […]
Ruotsin valtakunnassa oli 1500-luvulta saakka kaikissa hallitusmuodoissa, hallitsijanvakuutuksissa ja uskonnollisissa säädöksissä korostettu, […]
Chydeniuksen kirjoitus Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista on merkittävä teoreettisen sisältönsä, […]
Akatemiat ja oppineiden seurat myönsivät 1700-luvulla sangen yleisesti palkintoja ja julistivat palkintokilpailuja […]
Tässä ensimmäisessä kymmentä käskyä koskevassa saarnassaan Chydenius esittelee moraalilakia ja yrittää juurruttaa […]
Toisessa saarnassaan Chydenius tarkastelee ensimmäistä käskyä: Sinulla ei saa olla muita jumalia. […]
Kolmannessa saarnassaan Chydenius tarkastelee toista käskyä: Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä. […]
Neljännessä saarnassaan Chydenius käsittelee kolmatta käskyä: Pyhitä lepopäivä. Chydenius jatkaa tässä kolmijakoisen […]
Viidennessä saarnassaan Chydenius tarkastelee neljättä käskyä: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta kauan […]
Kuudennessa saarnassaan Chydenius tarkastelee viidettä käskyä: Älä tapa. Myös tässä hän soveltaa […]
Seitsemännessä saarnassaan Chydenius käsittelee kuudetta käskyä: Älä tee aviorikosta. Hän jatkaa tässä […]
Kahdeksannessa saarnassaan Chydenius käsittelee seitsemättä käskyä: Älä varasta. Hän valitsee linjakseen kymmeneen […]
Yhdeksännessä saarnassaan Chydenius tarkastelee kahdeksatta käskyä: Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. Tulkinnan […]
Kymmenennessä saarnassaan Chydenius tarkastelee yhdeksättä käskyä: Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Hän aloittaa […]
Yhdennessätoista saarnassaan Chydenius tarkastelee kymmenettä käskyä: Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa […]
Skiagrafialla tarkoitetaan tekstin keskeisen sisällön esittelemistä tiiviissä ja jäsennellyssä muodossa. Anders Chydenius […]
Anders Chydeniuksen ja Beata Magdalena (”Malin”) Mellbergin avioliitto jäi lapsettomaksi. Varmaankin osaksi […]
Osallistuttuaan menestyksekkäästi Uppsalan Teologis-homileettisen seuran julistamaan saarnakilpailuun Vähän katekismuksen ensimmäistä pääkappaletta (kymmentä […]
Anders Chydenius ottaa johdannossa (§ 1–7) lähtökohdakseen Paavalin sanat 2. kirjeessä Timoteukselle […]
Chydenius on valinnut johdannon (§ 1–6) lähtökohdaksi Johanneksen evankeliumin (17:3) sanat, että […]
Saarnassaan toisesta uskonkappaleesta Chydenius osoitti hallitsevansa puhdasoppisuuden sovitusopin, ja kun hän kolmatta […]
Carola Nordbäck toteaa väitöskirjassaan Lycksalighetens källa (Nordbäck 2009, s. 25), että Uppsalan […]
Anders Chydeniuksen säilyneisiin julkisiin puheisiin kuuluu puhe, jonka hän maaherra Adolf Tandefeltin […]
Jacob Tengström sai 2.1.1790 kuninkaalta valtakirjan teologian kolmannen professorin virkaan. Palkkakysymys ratkaistiin […]
Kun Kokkolan kirkkoherran virka vapautui 1769, herrnhutilaista herätysliikettä edustavat paikkakuntalaiset toivoivat Kuusamon […]
Vuosien 1788–1790 sota oli vaikuttanut tuhoisasti Ruotsin talouteen. Kustaa III totesi, että […]
Retorisen pisteliäässä, Gävlen valtiopäivillä 1792 pappisäädyn pleenumissa esittämässään lausunnossa Anders Chydenius pureutuu […]
Kuningas Kustaa III ilmoitti 22.2.1792, että Gävleen kokoontuneet valtiopäivät päättyvät 24.2. Anders […]
Ruotsinkielinen virsikirja vuodelta 1695 ja suomenkielinen vuodelta 1701 saivat osakseen paljon arvostelua […]
Vuoden 1686 kirkkolaissa, jota Chydeniuksen kirjoituksessa kutsutaan kuninkaalliseksi kirkkojärjestykseksi, oli mm. säädös […]
Filosofi, kruununprinssin kotiopettaja Nils von Rosenstein lähetti kesällä 1793 Anders Chydeniukselle uuden […]
Anders Chydeniuksen Kokkolan pitäjän Isokylässä sijaitsevan Nabbalan talon isännän Anders Gustafssonin muistoksi […]
Jacob Tengström nimitettiin teologian kolmanneksi professoriksi 1790, mutta kysymys hänen palkastaan odotti […]
Jokien perkaamista ja teiden rakentamista käsittelevän muistion Chydenius on laatinut 1794 ilmeisesti […]
Anders Chydenius oli viettänyt lapsuus- ja nuoruusvuotensa Kuusamon seudulla, josta kirkkoherrana toiminut […]
Salpietari oli Pohjanmaan talonpojille kirjaimellisesti elintärkeä kysymys. Tuolloin Korkeimman oikeuden jäsenenä toimineelle […]
Pro Fide et Christianismo -seura perustettiin 1771 vastapainoksi aikakauden neologialle, joka korosti […]
Kuninkaallinen Suomen Talousseura perustettiin Turussa 1797. Jo samana syksynä Anders Chydenius valittiin […]
Ruotsin valtakuntaan perustettiin vuosina 1791–1814 parikymmentä yhdistystä, jotka saivat nimen talousseura. Gotlantiin […]
Suomen Talousseuran valmisteluvaliokunta alkoi vuoden 1800 alussa käsitellä Anders Chydeniuksen edellisen vuoden […]
Isorokko oli 1700-luvun vakavimpia tauteja ja sen torjunta tärkeimpiä kysymyksiä väestön terveyden […]
1700-luvun kuluessa oopiumin käyttö yleistyi länsimaisessa lääketieteessä. Oopiumia käytettiin monenlaisissa vaivoissa. Suomessa […]
Anders Chydenius oli heinäkuun alussa 1800 lähettänyt Suomen Talousseuralle vastauksen (Ajatuksia Haartmanin […]
Suomen Talousseuralle lähetetty selvitys Kokkolan pitäjän perunanviljelyksestä jäi tiettävästi Chydeniuksen viimeiseksi kirjoitukseksi […]
Päiväämätön kirjeen katkelma on kahden viimeisen liuskan teksti kirjeestä, jossa Chydenius vastaa […]
Anders Chydenius jätti jälkeensä kolme omaelämäkerrallisiksi katsottavaa tekstiä. Ensimmäisen Omaelämäkerran hän kirjoitti […]