Anders Chydenius piti 1770-luvulla kolme puhetta Kustaa III:n ylistykseksi. Ensimmäisen niistä liittyi kuninkaan kruunaukseen toukokuussa 1772.1 Kirkkoherrana Chydenius piti 1776 virkansa puolesta puheen seurakuntalaisilleen, kun Kustaa III:n samana vuonna perustama Vaasan hovioikeus kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa Vaasaan 21.8.1776.2 Kolmannenkin puheen hän piti Kokkolassa, aiheena kuninkaan syntymäpäivä 24.1.1778.
Dagligt Allehandassa julkaistiin 1778 puheen taustaa valottava kertomus. Kokkolassa juhlittiin 24.1.1778 Pohjanmaan kaupunkien purjehdusvapauden vahvistamista, jonka Kustaa III oli allekirjoittanut 6.10.1777. Ns. Pohjanlahden kauppapakko oli estänyt Pohjanlahden rannikkokaupunkeja käymästä kauppaa ulkomaisten satamien kanssa, ja sen lakkauttaminen oli kuulunut Chydeniuksen vuosien 1765–1766 valtiopäivillä ajamiin asioihin.3 Tämä vapaus oli uudelleen kyseenalaistettu 1774. Kuninkaallinen majesteetti oli silloin kamari- ja kauppakollegiolle lähettämässään kirjeessä ehdottanut, että Kaskisiin perustettaisiin uusi kaupunki, joka saisi ainoana Pohjanmaan kaupunkina tapulioikeudet. Anders Chydenius oli arvostellut ehdotusta Dagligt Allehandassa.4 Keskustelu päättyi, kun kuningas vahvisti purjehdusvapauden.
Kuninkaan 6.10.1777 allekirjoittamaa vahvistusta juhlittiin Kokkolassa hänen syntymäpäivänään. Tapahtumassa voidaan havaita tyypillisiä piirteitä, siinä kuvastuvat sekä paikalliset etunäkökohdat että Kustaa III:n tarve sitoa valtakunnan eri osia itseensä tällaisilla paikallisilla juhlamenoilla. Kuningas hyötyi siitä, että hänen aikaansaannoksiaan valtakunnan ja alueiden tai ainakin alueiden tärkeiden yhteiskuntapiirien hyväksi nostettiin esiin paikallisella tasolla. Kokkolan porvarit hyötyivät siitä, että heidän uskollisuutensa hallitsijalle tuotiin näkyvästi esiin, samalla kun osoitettiin, miten tärkeää heille oli oikeus käydä ulkomaankauppaa omilla laivoillaan. Vakiintuneeseen tapaan kuului, että kertomus päivän ohjelmasta kaikkineen, tykkien kunnialaukauksista juhlavalaistukseen, julkaistiin Tukholmassa Dagligt Allehandassa samana keväänä. Kuvauksessa kerrotaan ohjelmasta perinpohjaisesti. Dagligt Allehanda tiesi kertoa, että kirkkoherra, maisteri Chydenius piti puheensa kahdesti. Ensin hän puhui kauppias Henrik Rahmin talossa, jonne kaupungin maistraatti ja kauppaporvaristo, papisto ja muut lähiseudun säätyläiset olivat kokoontuneet, ja sitten leipurimestari Jacob Kuhlmanin luona, missä kaupungin käsityöläiset olivat koolla. Chydeniuksen puheen selostuksessa painotetaan puhujan kaupungin kauppiaille osoittamaa kehotusta käyttää vapaata ja niin yksityistä kuin yleistäkin etua edistävää oikeutta ulkomaille suuntautuvaan purjehdukseen ”murtumattomassa yksituumaisuudessa ja yhdistynein voimin”. Anonyymi kirjoittaja kuvasi myös kaupungin toria ympäröivien talojen ja pääkadun juhlavalaistusta ja selitti kahdessa alaviitteessä, mitkä kuninkaalliset asetukset ja päätökset olivat kyseessä: asetus laivanrakennuksesta ulkomaisille tilaajille sekä Pohjanmaan kaupunkien saaman purjehdusvapauden vahvistus 6.10.1777.
Chydeniuksen muiden aiheeltaan kuninkaaseen liittyvien puheiden tavoin tämäkin puhe on kaunopuheinen ja noudattaa korkeata tyyliä, ja monet sen teemat ovat kahdesta edellisestä puheesta tuttuja. Keskeinen asia Kustaa III:n hyvän hallitustyön kuvaamisessa on elokuun 1772 vallankumous. Chydenius luo Kustaa III:n hyvän hallituskauden taustaksi synkän kuvan sekasortoisesta sekä oman edun tavoittelun ja omavaltaisuuden riivaamasta vapauden ajasta. Tämä oli luonteenomaista Kustaa III:lle ylistystä suitsuttaville puheille ja kirjoituksille tuohon aikaan.
Puheessa ylistetään kuninkaan aikaansaannoksia useilla aloilla. Chydenius muistuttaa Kustaa III:n pyrkimyksistä ruotsin kielen ja ruotsalaisen kirjallisuuden kehittämiseksi sekä hänen alamaisiinsa ja isänmaahan kohdistuvasta rakkaudestaan. Kuningas kuvataan myös valistuneeksi ja tieteitä tukevaksi hallitsijaksi. Monet puheen teemoista ovat tyypillisiä, yhteisiä kustavilaisen ajan poliittisille teksteille. Puheen tekstistä alusta loppuun asti voi hallitsijan kuvauksesta löytää myös Chydeniuksen omia erityisiä painotuksia ja henkilökohtaisen mielenkiinnon kohteita. Hallitsijan ylistykseen yhdistetään mm. arvio tieteen ja tiedon merkityksestä. Laajenevaa tietämystä kuvataan vanhoja ennakkoluuloja ja pinttyneitä tapoja (”harhapolkuja ja harhaluuloja”) hälventäväksi valoksi. Chydenius sanoo, että käsityöammattien ja manufaktuurien näivettyminen voidaan estää vain tiedon avulla, ja se on myös valtiollisten olojen hyvän järjestyksen ja oikean vapauden edellytys. Tämän vastakohtaa hän kuvaa raakalaisuuden pimeydeksi. Valosta ja pimeydestä tulee näin tiedon sekä tietämättömyyden ja ennakkoluulojen, mutta myös alamaisia orjuuttavien ja heidät vapauttavien poliittisten järjestelmien vertauskuvia. Valo yhdistetään ”oikeaan vapauteen”, joka oli kustavilaisessa poliittisessa retoriikassa ahkerasti käytetty teema. Tätä vapautta säätelee hyvä lainsäädäntö, eikä se voi sortua anarkiaan.
Painovapaus, jota Chydenius oli ollut viemässä läpi vuosien 1765–1766 valtiopäivillä, saa myös tuntuvasti sijaa. Kustaa III antoi uuden painovapausasetuksen 1774, koska vuoden 1772 vallankumous oli kumonnut vuoden 1766 asetuksen. Uusi painovapausasetus rajoitti vapautta enemmän kuin edeltäjänsä, mutta valtaneuvostolle 26.4.1774 antamassaan lausunnossa kuningas esiintyi painovapauden lämpimänä puoltajana. Lausunnossaan hän mm. totesi: ”Kuningas saa painovapauden välityksellä tietää totuuden, jota häneltä hyvin huolellisesti ja valitettavasti usein varsin menestyksekkäästi salataan.” Lausunto julkaistiin painettuna samana vuonna.5 Tämän ajatuksen Kustaa III oli omaksunut ranskalaisilta fysiokraateilta, joiden tekstejä Ruotsiin välitti etenkin Carl Fredrik Scheffer.
Puhuttuaan tieteestä ja painovapaudesta Chydenius siirtyy vaivattomasti käsittelemään valtakunnan puolustusta ja osoittaa kuninkaan vahvistaneen puolustusta pyrkimättä silti sotaan, joka johtaisi tarpeettomaan ihmishenkien menetykseen. Sotilaallinen varustautuminen oli mukana kustavilaisen hallitusvallan toimissa jo 1770-luvulla, vaikka kuningas pyrki aktiivisesti esiintymään soturikuninkaana vasta 1780-luvun lopulla, etenkin sodassa Venäjää vastaan 1788–1790. Myssyjen säästäväisyyspolitiikka oli vapauden ajan viimeisinä vuosina johtanut mm. valtakunnan linnoituksiin sekä maa- ja merivoimiin suunnattujen investointien supistumiseen. Kustaa III lisäsi panostusta linnoituksiin ja osoitti aktiivista kiinnostusta maastoleireihin ja taisteluharjoituksiin, joita järjestettiin kustavilaisena aikana tiuhaan. Suomen-matkallaan 1775 hän laski Viaporissa kruunulinna Ehrensvärdin symbolisen peruskiven. Myös Ruotsin laivasto koki 1770- ja 1780-luvulla uuden laajentumiskauden, kun sekä saaristo- että linjalaivasto saivat uusia Fredric Henric af Chapmanin suunnittelemia aluksia.
Kustaa III saa kiitosta myös anteliaisuudestaan hädässä olevien ystävänä, Götan hovioikeuden ja valtion virkamiesten toimien laillisuuden tutkinnasta, Suomessa toteutetuista uudistuksista sekä lainsäädäntöön ja oikeudenhoitoon kohdistamastaan huolenpidosta. Erityisen runsaasti huomiota saavat kuitenkin kaksi Anders Chydeniukselle henkilökohtaisesti tärkeätä aihetta: Kustaa III:n rahauudistus 1777 sekä pohjalaisten purjehdusvapauden puolustaminen. Molemmat aiheet liittyivät kukoistavan kaupan edellytyksiin, ja molemmat juontuivat jo vapauden ajan poliittisista kiistoista ja vuosien 1765–1766 valtiopäiviltä, joille Chydenius oli osallistunut aktiivisena väittelyjen osapuolena.
Vuosien 1765–1766 valtiopäivien vaikeimpana haasteena oli ollut voimakkaan inflaation hillitseminen ja kaaokseen joutuneen rahapolitiikan saattaminen järjestykseen. Anders Chydenius oli osallistunut näitä asioita koskeviin väittelyihin kirjasellaan Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla, jossa hän arvosteli myssyjen strategiaa, jolla pyrittiin ”laskemaan kurssia” eli korottamaan Ruotsin rahan arvoa vähitellen ennen inflaatiota vallinneelle tasolle. Myssyjen strategia oli johtanut talouden sekasortoon.
Noustessaan valtaistuimelle Kustaa III asetti komitean laatimaan ehdotusta menettelytavasta, jolla valtionpankin setelit voitaisiin lunastaa hallitusti ja saataisiin rahalaitos järjestykseen. Kauppaneuvos Johan Liljencrantzin mielestä setelien lunastusarvoksi oli otettava puolet nimellisarvosta. Liljencrantz valittiin 1773 perustetun kauppa- ja finanssitoimituskunnan valtiosihteeriksi ja ajoi kuninkaan tuella läpi ehdottamansa kurssinmuutoksen, josta Chydenius antaa puheessaan kuninkaalle koko kunnian. Kurssin alentaminen onnistui, ja tilanne saatiin vakautetuksi. Tammikuussa 1777 aloitetulla rahauudistuksella korvattiin lisäksi lukuisat Ruotsissa käytetyt rahalajit 48 killinkiin jakautuvalla riikintaalerilla.
Näillä uudistuksilla poistettiin monia esteitä, jotka olivat haitanneet kaupan ja muiden elinkeinojen menestymistä, ja sekä Chydeniukselle että Kokkolan porvareille niiden edistyminen oli tärkeää. Tältä kannalta finanssipolitiikka liittyi tiiviisti vapaaseen purjehdusoikeuteen, jonka merkeissä Kokkolassa kokoonnuttiin kuninkaan syntymäpäivänä 1778. Chydenius käytti tilaisuutta hyväkseen myös kannustaakseen Kokkolan porvareita käyttämään heille suotua vapautta. Hän antoi porvareille aivan konkreettisia menettelytapaohjeita ja kehotti heitä yhteistoimintaan. Samalla hän saattoi puhua yksimielisyydestä yhteiskunnallisena hyveenä. Hän esitti myös ajatuksen, että tavoitellessaan omaa hyötyään kansalainen saattoi hyödyttää myös isänmaata. Jos tätä mielipidettä kärjistetään, se voidaan tulkita radikaaliksi, mutta Chydeniuksen ajatusmaailmassa tämä ajatus on alisteinen yksituumaisuuden ihanteelle. Hän päättää kannustuksensa sanoihin: ”Missä on yksimielisyyttä, siellä on siunausta. Mutta kauna ja kateus tuhoavat kantajansa.”
HT
Suom. HE
Kirjallisuus
Alanen, Aulis J., ”Stapelfriheten och de bottniska städerna 1766–1808”, Historiska och litteraturhistoriska studier 31/32, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 357, Helsingfors 1956, s. 101–246.
Alm, Mikael, Kungsord i elfte timmen. Språk och självbild i det gustavianska enväldets legitimitetskamp 1772–1809, Stockholm: Atlantis 2002.
Boberg, Stig, Gustav III och tryckfriheten 1774–1787, Stockholm: Natur och Kultur 1951.
Dagligt Allehanda 24.4.1778 nro 91.
Morgonbladet 30 ja 31.12.1878 nrot 303 ja 304.
Skuncke, Marie-Christine & Henrika Tandefelt (red.), Riksdag, kaffehus och predikstol. Frihetstidens politiska kultur 1766–1772, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 649, Stockholm & Helsingfors: Atlantis & Svenska litteratursällskapet i Finland 2003.
Tandefelt, Henrika, Konsten att härska. Gustaf III inför sina undersåtar, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 706, Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2008.