Kuninkaallinen Suomen Talousseura perustettiin Turussa 1797. Jo samana syksynä Anders Chydenius valittiin jäseneksi, ja seuran ensimmäisessä matrikkelissa hänen nimensä esiintyy numerolla 94. Vaikka Chydenius oli jo iäkäs, hän osallistui aktiivisesti seuran toimintaan viiden viimeisen elinvuotensa aikana lähettämällä silloin tällöin kirjoituksia, joiden toivoi tulevan seuran julkaisemiksi.1 Elokuussa 1798 Chydenius toimitti seuralle selvityksen kotiseutunsa säätilan ja sadon kehityksestä. Edellisenä vuonna valtakunnan itäistä puoliskoa oli koetellut vakava kato, joka aiheutti nälänhätää etenkin Pohjanmaalla. Kirjatessaan vuoden 1797 väkilukutaulun tietoja 2.2.1798 maalasi Chydenius synkän kuvan tapahtuneesta. Vaikka tuontiviljaa oli onnistuttu saamaan, oli hinta noussut korkeaksi, ja ”kerjäläisten määrä on kohta suurempi kuin auttajien ja suuri vaara on, että suuri joukko nääntyy nälkään tänä keväänä”.2 Kertomuksessaan Suomen Talousseuralle elokuussa 1798 Chydenius saattoi kuitenkin todeta, että ainakaan Kokkolan pitäjässä ei kukaan ollut kuollut nälkään.
Hän aloittaa antamalla tietoja talven 1797–1798 säästä Kokkolan seudulla ja kertoo sitten kevätkylvön aloitusajankohdasta sekä kevään ja kesän lämpötiloista. Seuraavaksi hän kuvaa ruis- ja ohrasatojen onnistumista suuremmalla maantieteellisellä alueella, aina Oulun tienoille asti. Lopuksi Chydenius kertoo uuden Perhon kautta kulkevan tien suotuisasta vaikutuksesta, kun mm. Viitasaaren, Saarijärven, Alajärven ja Laukaan asukkaat pystyivät nyt helpommin kuljettamaan tervansa Pietarsaareen vaihtaakseen sen Riiasta tuotuun rukiiseen.
Vajaa kaksi vuotta myöhemmin, huhtikuussa 1800, Chydenius valittiin yhdeksi seuran kirjeenvaihtajista, joita se pyrki saamaan eri puolilta maata. Hänen tehtävänään olisi ollut lähettää seuralle samantapaisia mutta yksityiskohtaisempia raportteja kuin elokuussa 1798. Tällaisia Chydenius ei kuitenkaan koskaan toimittanut. Ainakin osasyynä lienee ollut se, että hänen suhteensa seuraan oli vuosisadanvaihteen tienoilla jännittynyt johtuen rokonistutusta käsittelevän kirjoituksen synnyttämistä erimielisyyksistä3 painetuksi.
Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen