Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 90
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 92
§. 91.
Uti 21 Puncten rättas Herr Fortbonnois1 ord på detta sätt: Hwar och en Nation, som låter andra idka en Sjö-fart den han sjelf NB. med förmon, det är utan at skada andra nyttigare Näringar, eller genom Medborgares Gravation kan drifwa, förminskar i samma mån sin egen werkeliga och relativa styrka, til fördel för sina medtäflare i Handel och Hushållningen.2148
22:dra Puncten haltar i synnerhet på det ordet: större naturlig styrka. Ty 1:mo. har Criticus här blandat naturliga styrkan med den politiska, som likwäl pag. 104 i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingar för år 1764 ses wida wara skilde från hwarannan, så at det heter: genom folk-hopens kloka administration, kan en mindre folk-hop i en Stat må långt bättre, än en större i en annan.3
2:do. Om hos utlänningen en sådan naturlig, och wår Sjöfart mattande styrka werkeligen gifwes, som sätter Riket utur stånd at idka Sjöfart, kan den ej på annat sätt utöfwas, än genom billigare frakter, och införskrefne Warors pris, samt upstegrande af wåra Exporter.
Hwad annars en sådan Politisk Handels-styrka beträffar, hwarigenom Criticus, och månge andre med honom tro de större Handels-nationer wara i stånd at dämma andra swagares Handel och Näringar, så är det efter all min öfwertygelse et lika så odeterminerat ord, som den af förra Criticus omtalte independence, som i en fri rörelse Stater emellan, aldrig i längden kan wara til, utan äro båda twå tjenligast til en förewänning, då wissa slags författningar skola tagas, som med god framgång i flera Stater äro nyttjade, at stilla Medborgares, oro öfwer sina dryga sammanskott til få Personers upkomst.
Auctoren til den wackra Instruction för unge Polætus talar därom §. 3 och 4 förträffeligen; Et Land, säger han: som icke är i någon Handels-gemenskap med andra, ligger lika som bak om en fördämning emot et fruktgifwande watten: Öpnas några hål på Dammen, så silar wattnet sig så länge in, til dess det stiger til jämlik högd med det som är utan före. På lika sätt då utrikes Handelen fått öpning i landet, inflyter i småningom så mycket Penningar, til dess de blifwa i samma Proportion emot Warorna, som i de samhandlande Staterne. Begynner man at genom pumpning och konstiga Cisterner införa mera watten, så silar det sig genast ut genom hålen til det wattnet, som är utanföre i den stora Handels Ocean, och får man Penningar genom Grufwor, Subsidier, eller på något149 annat sätt, än igenom Arbetares och Warors förökelse, så flyta de bårt til andra Stater, på samma sätt som de Spanska Rikedomarne föras omkring hela den handlande werlden. - - Men denna förökning kan icke ske på annat sätt, än antingen at föröka Arbetarenas antal i Riket, eller at bättre syslosätta dem som äro. - - Til detta senare, fortfar han: hörer frihet i utländsk Handel för alla Orter och Städer, samt frihet i Näringar för alla Arbetare:4 Hwilket då det ej sker, sannas hwad Tabell-Commissions wittra Secreterare Herr Ed. Fr. Runneberg på förut åberopade ställe, i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingars 2 Quartal 1764 eftertänkeligen säger: Om mycket folk i en Stat illa anwändes, och om Näringarna råka i osämja med den allmänna wälfärden, hwilket just sker, då några Medborgare få draga til sig förmons rätter fram för de andra, som förut är bewist, så kan den Oeconomiska styrkan wara ringare, än i en Stat där et mindre antal Inbyggare ordenteligare syslosättes.5
§. 91.
Uti 21 Puncten rättas Herr Fortbonnois6 ord på detta sätt: Hwar och en Nation, som låter andra idka en Sjö-fart den han sjelf NB. med förmon, det är utan at skada andra nyttigare Näringar, eller genom Medborgares Gravation kan drifwa, förminskar i samma mån sin egen werkeliga och relativa styrka, til fördel för sina medtäflare i Handel och Hushållningen.7148
22:dra Puncten haltar i synnerhet på det ordet: större naturlig styrka. Ty 1:mo. har Criticus här blandat naturliga styrkan med den politiska, som likwäl pag. 104 i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingar för år 1764 ses wida wara skilde från hwarannan, så at det heter: genom folk-hopens kloka administration, kan en mindre folk-hop i en Stat må långt bättre, än en större i en annan.8
2:do. Om hos utlänningen en sådan naturlig, och wår Sjöfart mattande styrka werkeligen gifwes, som sätter Riket utur stånd at idka Sjöfart, kan den ej på annat sätt utöfwas, än genom billigare frakter, och införskrefne Warors pris, samt upstegrande af wåra Exporter.
Hwad annars en sådan Politisk Handels-styrka beträffar, hwarigenom Criticus, och månge andre med honom tro de större Handels-nationer wara i stånd at dämma andra swagares Handel och Näringar, så är det efter all min öfwertygelse et lika så odeterminerat ord, som den af förra Criticus omtalte independence, som i en fri rörelse Stater emellan, aldrig i längden kan wara til, utan äro båda twå tjenligast til en förewänning, då wissa slags författningar skola tagas, som med god framgång i flera Stater äro nyttjade, at stilla Medborgares, oro öfwer sina dryga sammanskott til få Personers upkomst.
Auctoren til den wackra Instruction för unge Polætus talar därom §. 3 och 4 förträffeligen; Et Land, säger han: som icke är i någon Handels-gemenskap med andra, ligger lika som bak om en fördämning emot et fruktgifwande watten: Öpnas några hål på Dammen, så silar wattnet sig så länge in, til dess det stiger til jämlik högd med det som är utan före. På lika sätt då utrikes Handelen fått öpning i landet, inflyter i småningom så mycket Penningar, til dess de blifwa i samma Proportion emot Warorna, som i de samhandlande Staterne. Begynner man at genom pumpning och konstiga Cisterner införa mera watten, så silar det sig genast ut genom hålen til det wattnet, som är utanföre i den stora Handels Ocean, och får man Penningar genom Grufwor, Subsidier, eller på något149 annat sätt, än igenom Arbetares och Warors förökelse, så flyta de bårt til andra Stater, på samma sätt som de Spanska Rikedomarne föras omkring hela den handlande werlden. - - Men denna förökning kan icke ske på annat sätt, än antingen at föröka Arbetarenas antal i Riket, eller at bättre syslosätta dem som äro. - - Til detta senare, fortfar han: hörer frihet i utländsk Handel för alla Orter och Städer, samt frihet i Näringar för alla Arbetare:9 Hwilket då det ej sker, sannas hwad Tabell-Commissions wittra Secreterare Herr Ed. Fr. Runneberg på förut åberopade ställe, i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingars 2 Quartal 1764 eftertänkeligen säger: Om mycket folk i en Stat illa anwändes, och om Näringarna råka i osämja med den allmänna wälfärden, hwilket just sker, då några Medborgare få draga til sig förmons rätter fram för de andra, som förut är bewist, så kan den Oeconomiska styrkan wara ringare, än i en Stat där et mindre antal Inbyggare ordenteligare syslosättes.10
§ 91
Kohdassa 21 korjataan herra Forbonnais’n11 sanoja tällä tavalla: Jokainen kansakunta, joka sallii muiden harjoittaa merenkulkua, jota se itse voisi harjoittaa (huom): edukseen eli vahingoittamatta muita hyödyllisempiä elinkeinoja tai tuottamalla kansalaisille tappiota, pienentää samassa määrin omaa todellista ja suhteellista voimaansa niiden eduksi, jotka ovat sen kilpailijoita kaupassa ja taloudessa.12148
Kohta 22 ontuu erityisesti näissä sanoissa: enemmän luonnollista voimaa. Sillä ensinnäkin: kriitikko on tässä sekoittanut luonnollisen voiman poliittiseen, joiden nähdään kuitenkin vuoden 1764 Kungl. vetenskapsakademiens handlingarin sivulla 104 olevan täysin erillisiä toisistaan, niin että sanotaan: ”väestön viisaan hallitsemisen avulla voi yhden valtion pienempi väestö voida paljon paremmin kuin suurempi toisessa”13.
Toiseksi: jos ulkomaalaisilla todellakin on sellainen luonnollinen ja meidän merenkulkuamme uuvuttava voima, joka tekee valtakunnan kykenemättömäksi harjoittamaan merenkulkua, ei sitä voida pitää yllä muulla tavoin kuin laskemalla rahtien ja tuontitavaroiden hintoja sekä nostamalla vientihintoja.
Mitä muuten tulee sellaiseen poliittiseen kauppamahtiin, jonka kautta kriitikko ja monet muut hänen kanssaan uskovat suurempien kauppaa käyvien kansakuntien kykenevän patoamaan muiden heikompien kaupan ja elinkeinot, niin kaiken ymmärrykseni mukaan se on samaan tapaan epämääräinen sana kuin edellisen kriitikon käyttämä riippumattomuus, joka ei voi koskaan pidemmän päälle toteutua vapaassa valtioiden välisessä kaupassa. Molemmat ovat nimittäin hyödyllisimpiä tekosyinä silloin, kun tietynlaisia, useissa valtioissa hyvällä menestyksellä suoritettuja toimenpiteitä käytetään tyynnyttämään sitä huolta, jota kansalaiset tuntevat joutuessaan osallistumaan suurella panoksella muutamien henkilöiden menestyksen tukemiseen.
Nuoren Polaetuksen kauniin ohjekirjan kirjoittaja puhuu tästä pykälissään 3 ja 4 erinomaisesti. Hän sanoo: Maa, joka ei ole missään kauppayhteyksissä toisiin, on ikään kuin padon hedelmällisestä vedestä erottama. Jos patoon avataan muutamia reikiä, niin vettä valuu niin kauan sisään, kunnes se nousee samalle korkeudelle ulkopuolella olevan kanssa. Samalla tavalla silloin, kun maa avataan ulkomaankaupalle, sisään virtaa hiljalleen rahaa, kunnes sitä on samassa suhteessa tavaroihin kuin niissä valtioissa, joiden kanssa käydään kauppaa. Jos pumppaamisen ja monimutkaisten säiliöiden avulla aletaan tuoda sisään enemmän vettä, niin se valuu heti ulos reikien kautta veteen, joka on ulkopuolella suuressa kaupan valtameressä. Jos rahaa saadaan kaivoksista tai avustuksista tai jollakin149 muulla tavalla kuin työläisten ja tavaroiden määrän lisäämisellä, niin se virtaa pois muihin valtioihin samalla tavalla kuin espanjalaisia rikkauksia kuljetetaan ympäri koko kauppaakäyvää maailmaa. – – Mutta tämä lisääntyminen ei voi tapahtua muuten kuin joko työläisten määrää kasvattamalla tai työllistämällä enemmän jo olemassa olevia. – – Tähän jälkimmäiseen, hän jatkaa, kuuluu kaikkien paikkakuntien ja kaupunkien vapaus käydä ulkomaankauppaa sekä kaikkien työläisten elinkeinovapaus.14 Kun näin ei tapahdu, käy todeksi se, mitä taulustokomission oppinut sihteeri herra Edvard Fredric Runeberg Kungl. vetenskapsakademiens handlingarin vuoden 1764 toisen numeron edellä mainitussa kohdassa ajatuksia herättävästi sanoo: Jos valtiossa suuri osa väestä työllistetään huonosti ja jos elinkeinot joutuvat ristiriitaan yleisen hyvinvoinnin kanssa, kuten juuri tapahtuu, kun muutamat kansalaiset saavat haalia itselleen etuoikeuksia toisten edestä, kuten edellä on todistettu, niin taloudellinen voima voi tällöin olla heikompi kuin valtiossa, jossa pienempi määrä asukkaita työllistetään paremmin.15
Unfortunately this content isn't available in English
§. 91.
Uti 21 Puncten rättas Herr Fortbonnois16 ord på detta sätt: Hwar och en Nation, som låter andra idka en Sjö-fart den han sjelf NB. med förmon, det är utan at skada andra nyttigare Näringar, eller genom Medborgares Gravation kan drifwa, förminskar i samma mån sin egen werkeliga och relativa styrka, til fördel för sina medtäflare i Handel och Hushållningen.17148
22:dra Puncten haltar i synnerhet på det ordet: större naturlig styrka. Ty 1:mo. har Criticus här blandat naturliga styrkan med den politiska, som likwäl pag. 104 i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingar för år 1764 ses wida wara skilde från hwarannan, så at det heter: genom folk-hopens kloka administration, kan en mindre folk-hop i en Stat må långt bättre, än en större i en annan.18
2:do. Om hos utlänningen en sådan naturlig, och wår Sjöfart mattande styrka werkeligen gifwes, som sätter Riket utur stånd at idka Sjöfart, kan den ej på annat sätt utöfwas, än genom billigare frakter, och införskrefne Warors pris, samt upstegrande af wåra Exporter.
Hwad annars en sådan Politisk Handels-styrka beträffar, hwarigenom Criticus, och månge andre med honom tro de större Handels-nationer wara i stånd at dämma andra swagares Handel och Näringar, så är det efter all min öfwertygelse et lika så odeterminerat ord, som den af förra Criticus omtalte independence, som i en fri rörelse Stater emellan, aldrig i längden kan wara til, utan äro båda twå tjenligast til en förewänning, då wissa slags författningar skola tagas, som med god framgång i flera Stater äro nyttjade, at stilla Medborgares, oro öfwer sina dryga sammanskott til få Personers upkomst.
Auctoren til den wackra Instruction för unge Polætus talar därom §. 3 och 4 förträffeligen; Et Land, säger han: som icke är i någon Handels-gemenskap med andra, ligger lika som bak om en fördämning emot et fruktgifwande watten: Öpnas några hål på Dammen, så silar wattnet sig så länge in, til dess det stiger til jämlik högd med det som är utan före. På lika sätt då utrikes Handelen fått öpning i landet, inflyter i småningom så mycket Penningar, til dess de blifwa i samma Proportion emot Warorna, som i de samhandlande Staterne. Begynner man at genom pumpning och konstiga Cisterner införa mera watten, så silar det sig genast ut genom hålen til det wattnet, som är utanföre i den stora Handels Ocean, och får man Penningar genom Grufwor, Subsidier, eller på något149 annat sätt, än igenom Arbetares och Warors förökelse, så flyta de bårt til andra Stater, på samma sätt som de Spanska Rikedomarne föras omkring hela den handlande werlden. - - Men denna förökning kan icke ske på annat sätt, än antingen at föröka Arbetarenas antal i Riket, eller at bättre syslosätta dem som äro. - - Til detta senare, fortfar han: hörer frihet i utländsk Handel för alla Orter och Städer, samt frihet i Näringar för alla Arbetare:19 Hwilket då det ej sker, sannas hwad Tabell-Commissions wittra Secreterare Herr Ed. Fr. Runneberg på förut åberopade ställe, i Kongl. Wetenskaps Academiens Handlingars 2 Quartal 1764 eftertänkeligen säger: Om mycket folk i en Stat illa anwändes, och om Näringarna råka i osämja med den allmänna wälfärden, hwilket just sker, då några Medborgare få draga til sig förmons rätter fram för de andra, som förut är bewist, så kan den Oeconomiska styrkan wara ringare, än i en Stat där et mindre antal Inbyggare ordenteligare syslosättes.20
§ 91
Kohdassa 21 korjataan herra Forbonnais’n21 sanoja tällä tavalla: Jokainen kansakunta, joka sallii muiden harjoittaa merenkulkua, jota se itse voisi harjoittaa (huom): edukseen eli vahingoittamatta muita hyödyllisempiä elinkeinoja tai tuottamalla kansalaisille tappiota, pienentää samassa määrin omaa todellista ja suhteellista voimaansa niiden eduksi, jotka ovat sen kilpailijoita kaupassa ja taloudessa.22148
Kohta 22 ontuu erityisesti näissä sanoissa: enemmän luonnollista voimaa. Sillä ensinnäkin: kriitikko on tässä sekoittanut luonnollisen voiman poliittiseen, joiden nähdään kuitenkin vuoden 1764 Kungl. vetenskapsakademiens handlingarin sivulla 104 olevan täysin erillisiä toisistaan, niin että sanotaan: ”väestön viisaan hallitsemisen avulla voi yhden valtion pienempi väestö voida paljon paremmin kuin suurempi toisessa”23.
Toiseksi: jos ulkomaalaisilla todellakin on sellainen luonnollinen ja meidän merenkulkuamme uuvuttava voima, joka tekee valtakunnan kykenemättömäksi harjoittamaan merenkulkua, ei sitä voida pitää yllä muulla tavoin kuin laskemalla rahtien ja tuontitavaroiden hintoja sekä nostamalla vientihintoja.
Mitä muuten tulee sellaiseen poliittiseen kauppamahtiin, jonka kautta kriitikko ja monet muut hänen kanssaan uskovat suurempien kauppaa käyvien kansakuntien kykenevän patoamaan muiden heikompien kaupan ja elinkeinot, niin kaiken ymmärrykseni mukaan se on samaan tapaan epämääräinen sana kuin edellisen kriitikon käyttämä riippumattomuus, joka ei voi koskaan pidemmän päälle toteutua vapaassa valtioiden välisessä kaupassa. Molemmat ovat nimittäin hyödyllisimpiä tekosyinä silloin, kun tietynlaisia, useissa valtioissa hyvällä menestyksellä suoritettuja toimenpiteitä käytetään tyynnyttämään sitä huolta, jota kansalaiset tuntevat joutuessaan osallistumaan suurella panoksella muutamien henkilöiden menestyksen tukemiseen.
Nuoren Polaetuksen kauniin ohjekirjan kirjoittaja puhuu tästä pykälissään 3 ja 4 erinomaisesti. Hän sanoo: Maa, joka ei ole missään kauppayhteyksissä toisiin, on ikään kuin padon hedelmällisestä vedestä erottama. Jos patoon avataan muutamia reikiä, niin vettä valuu niin kauan sisään, kunnes se nousee samalle korkeudelle ulkopuolella olevan kanssa. Samalla tavalla silloin, kun maa avataan ulkomaankaupalle, sisään virtaa hiljalleen rahaa, kunnes sitä on samassa suhteessa tavaroihin kuin niissä valtioissa, joiden kanssa käydään kauppaa. Jos pumppaamisen ja monimutkaisten säiliöiden avulla aletaan tuoda sisään enemmän vettä, niin se valuu heti ulos reikien kautta veteen, joka on ulkopuolella suuressa kaupan valtameressä. Jos rahaa saadaan kaivoksista tai avustuksista tai jollakin149 muulla tavalla kuin työläisten ja tavaroiden määrän lisäämisellä, niin se virtaa pois muihin valtioihin samalla tavalla kuin espanjalaisia rikkauksia kuljetetaan ympäri koko kauppaakäyvää maailmaa. – – Mutta tämä lisääntyminen ei voi tapahtua muuten kuin joko työläisten määrää kasvattamalla tai työllistämällä enemmän jo olemassa olevia. – – Tähän jälkimmäiseen, hän jatkaa, kuuluu kaikkien paikkakuntien ja kaupunkien vapaus käydä ulkomaankauppaa sekä kaikkien työläisten elinkeinovapaus.24 Kun näin ei tapahdu, käy todeksi se, mitä taulustokomission oppinut sihteeri herra Edvard Fredric Runeberg Kungl. vetenskapsakademiens handlingarin vuoden 1764 toisen numeron edellä mainitussa kohdassa ajatuksia herättävästi sanoo: Jos valtiossa suuri osa väestä työllistetään huonosti ja jos elinkeinot joutuvat ristiriitaan yleisen hyvinvoinnin kanssa, kuten juuri tapahtuu, kun muutamat kansalaiset saavat haalia itselleen etuoikeuksia toisten edestä, kuten edellä on todistettu, niin taloudellinen voima voi tällöin olla heikompi kuin valtiossa, jossa pienempi määrä asukkaita työllistetään paremmin.25
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 90
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 92
Platser:
Personer: Forbonnais (Fortbonnois), François Véron Duverger de Runeberg (Runneberg), Edvard Fredric
Bibelställen:
Teman: