Omständligt svar, § 48

§. 48.

Men wil du påtageligen blifwa öfwertygadt om Monopolierna, som med Product-Placatets utfärdande woro förknippade, så läs med betänkande, den wid Wattu-Profwet tryckta afskrift16wid Wattu-Profwet tryckta afskrift: hänvisning till sidorna 72–75 i Runebergs Wattu-prof af Gross-handlare Societetens in­laga til Magistraten i Stockholm, jämförd med det här efteråt tryckta Memo­rial af år 1723.17här efteråt tryckta Memorial af år 1723: Emanuel Swedenborg skrev memorialet som lämnades in till kommers­deputationen 13.4.1723. Chydenius publicerade skriften som en bilaga till Om­ständligt svar. Synes icke däraf tydeligen, at Gross-handlare Societeten endast hade sitt afseende (såsom orden lyda) på Commercens ställande på bättre fot, och Köpmans Interesset; men glömde bårt det första och angelägnaste, nämligen, Bärgs- och Landtmans-Interesset.

Societeten drager wäl fram et specieust18till synes övertygande skäl, at andra Nationer genom det dyra Järn-priset skulle låckas, at uptaga sina egna Järn-werk, och wille därföre, at Järnet skulle bringas til et lägre pris, än hwad det nu kostade; men sådan fruktan war under en fri Handel onödig; ty om utlänningen ej funnit sin räkning därwid, hade han genom Expediter ingalunda budit så högt, ej eller war uti Bärgslagen rum för någon Monopolisk stegring, så länge Expediterne hade frihet, at fara omkring och falka på19falka på: bjuda på, köpslå om Järnet hos Bärgsmännerna sjelfwa, jämte wåra egna Handlande.87

Under et sådant sken är man i stånd, at rosa alla de författningar, som undertrycka wåra öfriga tilwerkningars pris, och med det samma arbetarenas upkomst och wälmågo, och med dem hela Rikets. Hwad skal man wäl tycka därom? Kan det blifwa troligt, at Stockholms Handlande brunno blott af ädel omsorg för sin sena20långt framför liggande framtid? eller mon här war någon annan driffjäder? Efter denna Systeme kan man berömma Götheborgs-boernes sammansättning, at hålla Järn-priset lågt i Wärmelands Bärgslag från år 1681 til 1719, som förr är omrördt, fast Riket därigenom förlorade wid pass 21 millioner Dal. Kopparm:t. Ja, Patriotismen kunde efter denna Plan sträcka sig så långt, at man med flit i wår tid borde utarma flere Provincier på en blott Speculation, at därigenom 100 år härefter hjelpa up Riket. Ändamålet, som war fällandet af inrikes Järn-priset, blef äfwen härigenom lyckeligen wunnit, til hela 20 Dal. på Skepp., men denna lyckan hade flere olyckor i följe med sig, som woro dess samsyskon,21dess samsyskon: dess helsyskon, d.v.s. nära besläktade därmed hwilkas tiltagsenhet blef så hisklig för hela Riket, at man 1747 med flera Tunnor Guld arbetade, at slippa hela den lyckan.

1. wid Wattu-Profwet tryckta afskrift: hänvisning till sidorna 72–75 i Runebergs Wattu-prof
2. här efteråt tryckta Memorial af år 1723: Emanuel Swedenborg skrev memorialet som lämnades in till kommers­deputationen 13.4.1723. Chydenius publicerade skriften som en bilaga till Om­ständligt svar.
3. till synes övertygande
4. falka på: bjuda på, köpslå om
5. långt framför liggande
6. dess samsyskon: dess helsyskon, d.v.s. nära besläktade därmed

§ 48

Mutta jos haluat kouriintuntuvammin vakuuttua tuoteplakaatin säätämiseen liittyvistä monopoleista, niin lue ajatuksella Vesinäytteiden yhteydessä painettu jäljennös tukkukauppiasseuran22alkutekstissä Gross-handlare Societet kirjelmästä Tukholman maistraatille23ote tukkukauppiasseuran kirjelmästä Tukholman maistraatille: viitataan Runebergin Vesinäyt­teitä -kirjoituksen sivuihin 72–75 ja vertaa sitä ohessa jäljempänä painettuun muistioon vuodelta 172324jäljempänä painettuun muistioon vuodelta 1723: Kauppadeputaatiolle 13.4.1723 jätetyn muistion oli kirjoittanut Emanuel Swedenborg. Chydenius julkaisi kirjoituksen Seikkaperäisen vastauksen liitteenä.. Eikö kirjelmästä käykin selvästi ilmi, että tukkukauppiasseuralla oli pyrkimyksenään vain (niin sanat kuuluvat) kaupan saattaminen paremmalle tolalle ja kauppiaiden etujen ajaminen. Ensimmäinen ja tärkein siis unohdettiin, nimittäin vuori- ja maamiesten etu.

Seura nostaa hyvinkin esiin sen päällisin puolin vakuuttavan perustelun, että korkeilla raudan hinnoilla muut kansakunnat houkuteltaisiin perustamaan omia rautaruukkejaan, ja haluaa siksi, että raudan hinta laskettaisiin alhaisemmalle tasolle kuin millä se nyt oli. Sellainen pelko oli kuitenkin vapaan kaupan vallitessa tarpeeton, sillä jos ulkomaalaiset eivät olisi katsoneet sitä kannattavaksi, he eivät olisi missään tapauksessa tarjonneet niin paljon asiamiestensä välityksellä, eikä Bergslagenissa ollut tilaa millekään monopolistiselle hintojen nostamiselle niin kauan kuin asiamiehillä oli samoin kuin omilla kauppiaillamme vapaus matkustaa ympäriinsä ja ostaa rauta vuorimiehiltä itseltään.87

Tuollaisella tekosyyllä on mahdollista ylistää kaikkia säädöksiä, jotka tukehduttavat muiden tuotteittemme hintoja ja samalla työntekijöiden ja heidän myötään koko valtakunnan menestystä ja hyvinvointia. Mitähän tästä tulisi olla mieltä? Voiko olla uskottavaa, että Tukholman kauppiaita ajoi vain jalo huoli tulevista ajoista? Vai olikohan tässä jokin muu vaikutin? Tämän järjestelmän mukaisesti voidaan ylistää Göteborgin asukkaiden yhteenliittymää, joka piti raudanhinnan matalana Värmlannin vuorikunnassa vuodesta 1681 vuoteen 1719, kuten edellä on esitetty, vaikka valtakunta tätä kautta menetti suunnilleen 21 miljoonaa kuparitaaleria. Niin, isänmaallisuus saattaisi tämän suunnitelman mukaan ulottua niin pitkälle, että useampia maakuntia pitäisi meidän aikanamme tarkoituksella riistää pelkästään sen mahdollisuuden takia, että tästä olisi apua valtakunnalle sata vuotta myöhemmin. Päämäärä, joka oli kotimaisen raudanhinnan pudottaminen, tuli myös tätä kautta onnellisesti saavutetuksi kokonaisella 20 taalerilla kippunnalta, mutta tästä onnesta seurasi useita onnettomuuksia, jotka olivat sen sisaruksia ja joiden röyhkeys kävi niin hirvittäväksi koko valtakunnalle, että vuonna 1747 uhrattiin useita kultatynnyreitä, jotta koko tästä onnesta päästäisiin eroon.

1. alkutekstissä Gross-handlare Societet
2. ote tukkukauppiasseuran kirjelmästä Tukholman maistraatille: viitataan Runebergin Vesinäyt­teitä -kirjoituksen sivuihin 72–75
3. jäljempänä painettuun muistioon vuodelta 1723: Kauppadeputaatiolle 13.4.1723 jätetyn muistion oli kirjoittanut Emanuel Swedenborg. Chydenius julkaisi kirjoituksen Seikkaperäisen vastauksen liitteenä.

Unfortunately this content isn't available in English