Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Skrift: Omständligt svar

Omständligt svar, § 74

Föregående avsnitt:

Följande avsnitt:

Textstorlek: A A A A


Visningsalternativ:

§. 74.

Criticus anförer p. 13, huru månge genom Skepps-byggerierne hafwa haft sin föda och näring; men jag begriper icke huru han är så kårt-tänkt, och tror det kunna bewisa nyttan af Product-Placatet, utan at han en gång bjuder til at wisa, det samma antal arbetare förtjente mera i detta arbete, än i någon121 annan näring, eller åtminstone lika mycket. När nu Kongl. Commerce-Collegium uttryckeligen betygar, at detta arbete kastade förlust af sig, för Product-Placatets utfärdande, och förut är bewist, at den genom samma författning ärsättes af medborgare, så är klart, at jag på lika sätt ­åtager mig, at bewisa nyttan af et Hwalfiskfänge under Hittland,1 fast 50 personers Sommar-arbete eller förtjenst ej skulle stiga öfwer 100 daler, och de hela sin öfriga förtäring finge ersatt genom Præmier. Äfwenså kunde man ock öfwertyga med lika wisshet Läsaren om nyttan af en forcerad Mullbärsträds plantering, och Silkes-maskars skötsel2 öfwer hela Riket. Nej! säger du: Det lönar icke omaket:3 därwid är mera arbete än förtjenst. Rätt så! Det war just det samma, som jag wille swara Criticus, och lära honom at innan han en annan gång skryter däraf, huru många tusende människor födas af en ny näring, han förut bör bewisa, at antingen det antal arbetare ej haft någon annan näring, at kunna föda sig uti: eller at de uti ingen annan kunnat tilwerka Waror til högre wärde, än i denna; men då han det förra ej gittat, och det andra icke ens budit til, at bewisa, så finner Läsaren, af Criticus alt ännu wara ogjordt, hwad han wid det första Wattu-profwet åtagit sig.

Ändteligen wil jag erindra Criticus, at han med lika jämt sinne bör tåla Product-Placatet granskas af Auctor, som han wil at andra skola tåla, hwad han wid detta Wattu-prof anförer emot åtskilliga andra, lika gamla och allmänna Författningar.

Jag för min del tycker wäl, at Criticus i sina anmärkningar öfwer dem har rätt; men det torde finnas de, som anse Critici förfarande med dem, för så grufweligt, som han sjelf anser Auctors med Product-Placatet.

Mig faller in härwid, hwad en Svensson säger i et Samtal, när han yttrar sig om Tryck-friheten: ”Det är mindre kinkogt,4 säger han, at skrifwa emot Lagarna, än emot wissa Inrättningar; Ty när desse drifwas af rike och förmögne, samt följakteligen mägtige idkare, som äro i stånd at skaffa sig medhållare, hwar man kommer; så är det ofta wådeligit nog, at därwid uptäcka sådane felaktigheter, hwilka122 wäl kunna gagna någre enskildte personer, men skada det Allmänna.”


  1. Shetland
  2. Mullbärsträds plantering, och Silkes-maskars skötsel: Hattarna hade understött en omfattande inhemsk silkesodling, men bidragen drogs in då mössorna övertog makten. Silke odlas i mullbärsträd där silkeslarverna lever av trädets blad.
  3. besväret, mödan
  4. ömtåligt, delikat

Originaldokument

Avsnitt

Originalspråk

§. 74.

Criticus anförer p. 13, huru månge genom Skepps-byggerierne hafwa haft sin föda och näring; men jag begriper icke huru han är så kårt-tänkt, och tror det kunna bewisa nyttan af Product-Placatet, utan at han en gång bjuder til at wisa, det samma antal arbetare förtjente mera i detta arbete, än i någon121 annan näring, eller åtminstone lika mycket. När nu Kongl. Commerce-Collegium uttryckeligen betygar, at detta arbete kastade förlust af sig, för Product-Placatets utfärdande, och förut är bewist, at den genom samma författning ärsättes af medborgare, så är klart, at jag på lika sätt ­åtager mig, at bewisa nyttan af et Hwalfiskfänge under Hittland,5 fast 50 personers Sommar-arbete eller förtjenst ej skulle stiga öfwer 100 daler, och de hela sin öfriga förtäring finge ersatt genom Præmier. Äfwenså kunde man ock öfwertyga med lika wisshet Läsaren om nyttan af en forcerad Mullbärsträds plantering, och Silkes-maskars skötsel6 öfwer hela Riket. Nej! säger du: Det lönar icke omaket:7 därwid är mera arbete än förtjenst. Rätt så! Det war just det samma, som jag wille swara Criticus, och lära honom at innan han en annan gång skryter däraf, huru många tusende människor födas af en ny näring, han förut bör bewisa, at antingen det antal arbetare ej haft någon annan näring, at kunna föda sig uti: eller at de uti ingen annan kunnat tilwerka Waror til högre wärde, än i denna; men då han det förra ej gittat, och det andra icke ens budit til, at bewisa, så finner Läsaren, af Criticus alt ännu wara ogjordt, hwad han wid det första Wattu-profwet åtagit sig.

Ändteligen wil jag erindra Criticus, at han med lika jämt sinne bör tåla Product-Placatet granskas af Auctor, som han wil at andra skola tåla, hwad han wid detta Wattu-prof anförer emot åtskilliga andra, lika gamla och allmänna Författningar.

Jag för min del tycker wäl, at Criticus i sina anmärkningar öfwer dem har rätt; men det torde finnas de, som anse Critici förfarande med dem, för så grufweligt, som han sjelf anser Auctors med Product-Placatet.

Mig faller in härwid, hwad en Svensson säger i et Samtal, när han yttrar sig om Tryck-friheten: ”Det är mindre kinkogt,8 säger han, at skrifwa emot Lagarna, än emot wissa Inrättningar; Ty när desse drifwas af rike och förmögne, samt följakteligen mägtige idkare, som äro i stånd at skaffa sig medhållare, hwar man kommer; så är det ofta wådeligit nog, at därwid uptäcka sådane felaktigheter, hwilka122 wäl kunna gagna någre enskildte personer, men skada det Allmänna.”


  1. Shetland
  2. Mullbärsträds plantering, och Silkes-maskars skötsel: Hattarna hade understött en omfattande inhemsk silkesodling, men bidragen drogs in då mössorna övertog makten. Silke odlas i mullbärsträd där silkeslarverna lever av trädets blad.
  3. besväret, mödan
  4. ömtåligt, delikat

Finska

§ 74

Kriitikko esittää sivulla 13, kuinka moni on saanut ravintonsa ja elantonsa laivatelakoiden ansiosta, mutta en ymmärrä, miksi hän ei ajattele asiaa pidemmälle, vaan uskoo tällä tavalla voivansa todistaa tuoteplakaatin hyödyllisyyden ilman, että hän edes yrittää osoittaa, että nämä ansaitsivat enemmän tai ainakin yhtä paljon tässä työssä kuin sama määrä työntekijöitä jossakin muussa121 elinkeinossa. Kun kuninkaallinen kauppakollegio nyt nimenomaan vakuuttaa, että tämä työ tuotti tappiota ennen tuoteplakaatin säätämistä, ja edellä on todistettu, että tappio koitui tämän saman säädöksen kautta kansalaisten korvattavaksi, niin on selvää, että voin luvata todistaa samalla tavalla Shetlannin valaanpyynnin hyödyllisyyden, vaikka 50 henkilön ansio kesän työstä ei nousisi yli sadan taalerin ja loput heidän ylläpidostaan korvattaisiin tukipalkkioiden avulla. Yhtä varmasti lukija voitaisiin saada vakuuttuneeksi myös väkipakolla toteutetun mulperipuiden istutuksen ja silkkimatojen hoitamisen hyödyllisyydestä9 koko valtakunnassa. Ei, sanot sinä, se ei ole vaivan arvoista, siitä koituu enemmän työtä kuin tuloja. Aivan niin! Juuri näin haluaisin vastata kriitikolle ja opettaa hänelle, että ennen kuin hän toisen kerran kerskuu sillä, kuinka monia tuhansia ihmisiä uusi elinkeino elättää, hänen pitää ensin todistaa, että joko sillä määrällä työntekijöitä ei ole ollut mitään muuta elinkeinoa itsensä ruokkimiseksi tai ettei heidän valmistamiensa tuotteiden arvo olisi missään muussa elinkeinossa voinut olla tätä korkeampi. Mutta kun hän ei viitsi ensin mainittua, eikä edes yritä todistaa jälkimmäistä, niin lukija havaitsee kriitikolta olevan vielä tekemättä kaikki se, minkä hän on ensimmäisessä vesinäytteessä ottanut tehtäväkseen.

Lopuksi haluan muistuttaa kriitikkoa siitä, että hänen pitää yhtä tyynin mielin sietää kirjoittajan tuoteplakaattiin kohdistamaa arvostelua kuin hän haluaa muiden sietävän sen, mitä hän tässä vesinäytteessä esittää useita muita yhtä vanhoja ja yleisiä säädöksiä vastaan.

Minä omalta osaltani ajattelen kyllä, että kriitikko on niitä koskevissa huomautuksissaan oikeassa, mutta lienee niitäkin, jotka katsovat kriitikon käsittelevän niitä yhtä kauhistuttavasti kuin hän itse katsoo kirjoittajan toimivan tuoteplakaatin tapauksessa.

Minulle tulee tästä mieleen, mitä eräs Svensson sanoi kerran keskustelussa painovapaudesta: ”On vähemmän arkaluontoista”, hän sanoo, ”arvostella kirjoituksissaan lakeja kuin tiettyjä laitoksia, sillä kun näitä ohjailevat rikkaat ja siten myös vaikutusvaltaiset liikemiehet, jotka kykenevät hankkimaan itselleen tukijoita kaikkialla, niin usein on toki vaarallista havaita niissä sellaisia virheellisyyksiä, jotka122 hyvinkin voivat hyödyttää joitakin yksittäisiä henkilöitä mutta vahingoittaa yleisöä.


  1. mulperipuiden istutuksen ja silkkimatojen hoitamisen hyödyllisyydestä: Hatut olivat tukeneet laaja­mittaista kotimaista silkinvalmistusta. Valtaan noustuaan myssyt lakkauttivat avustukset. Silkkikuitua saadaan mulperipuiden lehtiä syövien silkkiperhosen toukkien koteloista.

Engelska

Unfortunately this content isn't available in English

Föregående avsnitt:

Följande avsnitt:

Platser:

Personer:

Bibelställen:

Teman: