Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 70
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 72
§. 71.
Wår Handels-system anser Riket för en skattdragare, at uphjelpa Handelen hos några få Personer, då det efter mitt begrep likwäl wore bättre, at nyttja Handelen, för at hjelpa Riket.
Ena gången hafwe wi lyft up Handelen, en annan gång Manufacturer och tredje gången wåra Fiskerier; men jag beklagar, at wi alt för litet tänkt därpå, at i en Stat aldrig kan gifwas bårt någon rättighet, utan at någon annan förlorat i samma mån af sine förr lagligen undfångna: at lika rättigheter bland Medborgare är det rättwisaste: at denna jämkning fäller alla prisen til det lägsta, som i den Staten är möjeligt: at en fri utländsk rörelse är det enda Penninge-fång för en fattig Stat, som så länge skattar den rikare, tils de emot sin folk- och Waru-mängd hafwa lika mycket hwardera.
Det måste ju altid göras en skilnad imellan et Rikes förmon, och några wissa Handlandes, hwilka ofta kunna winna på sine Medborgare, och wäxa frodigast af de andras aska. Dock bör man ej eller undra, at de som en gång kommit up, hafwa sitt salva garde1 i beredskap, at wid första försök taga dem under namn af Riket i förswar.
Bland dem är ock Wattu-profwaren en, som werkeligen gjordt sig förtjent af deras hugkomst,2 för det han troligen gjordt alt sitt til, och sanningen at säja, mera än man gemenligen i Critiker plägar finna, fast det icke til alla delar kan hafwa den åstundade werkan. Han säger helt dristigt, at ämnet, som Auctor drifwer, är emot hela Rikets sanna wälfärd så uppenbart stridande, så at få så grufweliga exempel lära kunna upwisas i Swenska Historien.3
Här ser man hwad han bär i skölden:4 Han wille wäl komma åt Auctoren på annat sätt, om det gått an. Den grufweligaste bland Swenska Skrifter borde twifwelsutan efter hans dom icke få nå117gon annan ända, än den, hwilken månge mindre grufwelige fått förut. Uphofsmannen för en sådan Skrift har ju förtjent en emot Skriftens innehåll swarande medfart,5 som ej annat kan, efter Critici tanka, än blifwa lika grufwelig och utmärkt i Swenska Historien, som sjelfwa des Skrift. När du, min Läsare! häraf känner igen, hwad Critici hog leker på,6 så har du lätt at sluta til Wattu-profwens owäldughet.
Sälla dagar! då Swenske män få utan farhåga talas wid: då oskulden ej behöfwer frukta för hot, eller sanningen för rådande wilfarelser.
§. 71.
Wår Handels-system anser Riket för en skattdragare, at uphjelpa Handelen hos några få Personer, då det efter mitt begrep likwäl wore bättre, at nyttja Handelen, för at hjelpa Riket.
Ena gången hafwe wi lyft up Handelen, en annan gång Manufacturer och tredje gången wåra Fiskerier; men jag beklagar, at wi alt för litet tänkt därpå, at i en Stat aldrig kan gifwas bårt någon rättighet, utan at någon annan förlorat i samma mån af sine förr lagligen undfångna: at lika rättigheter bland Medborgare är det rättwisaste: at denna jämkning fäller alla prisen til det lägsta, som i den Staten är möjeligt: at en fri utländsk rörelse är det enda Penninge-fång för en fattig Stat, som så länge skattar den rikare, tils de emot sin folk- och Waru-mängd hafwa lika mycket hwardera.
Det måste ju altid göras en skilnad imellan et Rikes förmon, och några wissa Handlandes, hwilka ofta kunna winna på sine Medborgare, och wäxa frodigast af de andras aska. Dock bör man ej eller undra, at de som en gång kommit up, hafwa sitt salva garde7 i beredskap, at wid första försök taga dem under namn af Riket i förswar.
Bland dem är ock Wattu-profwaren en, som werkeligen gjordt sig förtjent af deras hugkomst,8 för det han troligen gjordt alt sitt til, och sanningen at säja, mera än man gemenligen i Critiker plägar finna, fast det icke til alla delar kan hafwa den åstundade werkan. Han säger helt dristigt, at ämnet, som Auctor drifwer, är emot hela Rikets sanna wälfärd så uppenbart stridande, så at få så grufweliga exempel lära kunna upwisas i Swenska Historien.9
Här ser man hwad han bär i skölden:10 Han wille wäl komma åt Auctoren på annat sätt, om det gått an. Den grufweligaste bland Swenska Skrifter borde twifwelsutan efter hans dom icke få nå117gon annan ända, än den, hwilken månge mindre grufwelige fått förut. Uphofsmannen för en sådan Skrift har ju förtjent en emot Skriftens innehåll swarande medfart,11 som ej annat kan, efter Critici tanka, än blifwa lika grufwelig och utmärkt i Swenska Historien, som sjelfwa des Skrift. När du, min Läsare! häraf känner igen, hwad Critici hog leker på,12 så har du lätt at sluta til Wattu-profwens owäldughet.
Sälla dagar! då Swenske män få utan farhåga talas wid: då oskulden ej behöfwer frukta för hot, eller sanningen för rådande wilfarelser.
§ 71
Kauppajärjestelmässämme valtakunta nähdään verotaakan kantajaksi, jonka tehtävänä on joidenkin harvojen henkilöiden kaupan avustaminen, kun minun ymmärrykseni mukaan olisi parempi käyttää kauppaa valtakunnan auttamiseksi.
Yhdellä kertaa olemme tukeneet kauppaa, toisella kertaa manufaktuureja ja kolmannella kertaa kalastusta, mutta harmittelen, että olemme ajatelleet aivan liian vähän sitä, ettei valtiossa voida koskaan antaa kenellekään mitään oikeuksia ilman, että joku toinen samalla mitalla menettää jotain aiemmin laillisesti saamaansa. Emme ole myöskään miettineet sitä, että oikeudenmukaisinta on, että kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet, että tämä oikeuksien tasaus laskee kaikki hinnat niin alas kuin kyseisessä valtiossa on mahdollista ja että vapaa ulkomaankauppa on ainoa rahanlähde köyhälle valtiolle, joka sen avulla verottaa rikkaampaa maata niin pitkään, kunnes niillä suhteessa väki- ja tavaramääräänsä on kummallakin yhtä paljon.
Ainahan täytyy tehdä ero valtakunnan ja joidenkin tiettyjen kauppiaiden etujen välille, sillä jälkimmäiset tekevät usein voittoa kansalaisten kustannuksella ja kasvavat hedelmällisimmin toisten tuhkassa. Ei pidä kuitenkaan ihmetellä, että niillä, jotka kerran ovat nousseet ylös, ovat varustautuneet heti ensimmäisen hyökkäyksen sattuessa puolustamaan etujaan valtakunnan nimissä.
Heidän joukossaan myös vesinäytteiden ottaja on yksi, joka on todellakin ansainnut tulla muistelluksi heidän keskuudessaan , sillä hän on uskollisesti tehnyt kaikkensa ja totuuden sanoakseni enemmän kuin kriitikoista tavallisesti tapaa irrota, vaikkei sillä kaikilta osiltaan voikaan olla tarkoitettua vaikutusta. Hän sanoo varsin rohkeasti, että asia, jota kirjoittaja ajaa, on valtakunnan todellista hyvinvointia kohtaan niin ilmeisessä ristiriidassa, että Ruotsin historiasta voitaneen osoittaa vain harvoja niin hirvittäviä esimerkkejä13.
Tässä nähdään, mikä hänen johtotähtenään on ollut. Hän olisi varmaan halunnut päästä kirjoittajan kimppuun muullakin tavoin, jos se vain olisi onnistunut. Hänen tuomionsa mukaan kaikkein hirvittämällä ruotsalaisella kirjoituksella ei kaikesta päätellen pitäsikään olla117 muuta kohtaloa kuin se, jonka monet vähemmän hirvittävät ovat kohdanneet aiemmin. Sellaisen kirjoituksen laatijahan on ansainnut kirjoituksen sisältöä vastaavan kohtelun, jonka kriitikon ajatusten mukaan on tultava yhtä hirvittäväksi ja tunnetuksi Ruotsin historiassa kuin itse kirjoituksen. Kun sinä, lukijani, tunnistat tästä, mitä kriitikon mielessä liikkuu, sinun on helppoa tehdä päätelmät vesinäytteiden ottamisen puolueettomuudesta.
Onnekkaita ovat päivät, jolloin ruotsalaiset saavat keskustella vaaraa tuntematta, eikä viattomuuden tarvitse pelätä uhkailuja eikä totuuden vallitsevia harhakäsityksiä.
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 70
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 72
Platser: Sverige (Swerige, Swerge, Ruotzi)
Personer:
Bibelställen:
Teman: