Omständligt svar, § 63

106

§. 63.

En liten lek återstår ännu, med min första Criticus, som intet skal blifwa mindre rolig än de föregående. Han öpnar pag. 42 Theatern därtil. Sedan han i det föregående trodt sig hafwa wäl undanrögdt alla de skäl, hwarmed Auctor sökt förswara sig, griper han här Auctor sjelf om lifwet, i mening, at til slut göra aldeles kål på honom, och brukar därwid alla de grep han lärt. Lät se, huru denna leken lycktas!

Det är dig bekant, at wid Källan til Rikets Wanmagt, finnas efteråt anförda Påminnelser wid en Skrift om 5 nya Stapel-städers inrättande i Rikets Norra Provincier.19Påminnelser wid en Skrift om 5 nya Stapel-städers inrättande i Rikets Norra Provincier: se Påminnelser Båda äro Anonymiska; men Criticus tror sig fånga twå Flugor med en smäll, och gör en til Auctor för dem bägge, af ingen annan grund, än at de finnas tryckta jämte hwarandra, och oacktadt de efter Critici tanka, som wi rätt nu få höra, snörrätt strida emot hwarandra.

Det är ömkeligt at se, huru illa han här handterar dem: Ibland slår han dem tilsammans, ibland ställer han dem åter up emot hwarandra. Ena gången ser han dem bakom Stapel-friheten och Product-Placatet undangömda: en annan gång får han åter dem igen. I denna sin ifwer har han äfwen mångahanda slags underliga läten, dem ingen, som icke är wan med honom, kan wäl förstå. Han säger, at han har tämeligen goda tankar om Norrländningarnes Stapel-frihet, om den icke skulle syfta på utlänningars införande i Handelen, och straxt i det samma säger han twärtom, at den Norrländska Sjö-farten til utrikes orter aldrig warit Riket nyttig, utan twärtom, både för det allmänna och enskildta skadelig.20citat ur Omständelig wederläggning, s. 42 Jag begriper icke hwilkendera af dessa satser han wil, at Läsaren skal hålla sig til; ty det blifwer aldeles omöjeligt, at de både på en gång kunna få rum i en människo-hjerna, om han ock wore aldrig så stor.

Han brukar widare samma konstgrep, som han tilförene lärdt och want sig wid, nämligen, at bewisa sin sak med författningar som just äro de samma, hwilkas ord aldraförst fordra bewis. Han tycks ändteligen draga känsla til sin Contrapart:21draga känsla til sin Contrapart: känna igen sin motståndare han fäcktar ifrigt;107 men nyttjar föga andra wapen än bara leksaker, och när han icke kan därmed få honom at fly, talar han med honom (dock på höfligt wis) om Pyrhonister22skeptiker, eg. anhängare av den av filosofen Pyrrhon från Elis framställda läran om omöjligheten att uppnå sann eller säker kunskap och Enthusiaster,23svärmare som lika med honom arbeta med en dubbel tanke-kraft, utom mångt annat; men efter Criticus ändock ej kunde (jag wet ej af hwad farhåga) tro sig wara säker om segern, läser han up för honom til slut et Kunga Bref, N B. likwäl öfwer 200 år gammalt; hwarest de, som warit af Auctors tanke-sätt, förwises byen,24förwises byen: förvisas från stället eller staden och anses såsom Riks-förrädare, dem man för ingen del bör lyda.25I Omständelig wederläggning s. 47 citeras Gustav I:s brev 18.4.1550, där han anser att sådana invånare som i hopp om större vinst hellre säljer sina varor till utlänningar än till landets egna invånare inte borde tolereras, utan de borde lämna landet: ”Förthy det wore ju fast bättre, att sådant sällskap måtte slätt komma thär ifrån byen ...”.

Så hurtigt gör Criticus saken ifrån sig. Men N B. det fölgde ändock ingen werkställighet därpå; ty Orderne woro för gamla, och det är harmligt nog, at man icke kan slippa alt på en gång, utan måste ännu wara i farhåga, at Auctor kan qwickna up igen, hålla Criticus längre qwar på Theatern, än han wille, och trodde sig behöfwa wara, och det som tyckts blifwa aldraswårast, stå i fara, at för hela Allmänhetens ögon komma illa därifrån.

1. Påminnelser wid en Skrift om 5 nya Stapel-städers inrättande i Rikets Norra Provincier: se Påminnelser
2. citat ur Omständelig wederläggning, s. 42
3. draga känsla til sin Contrapart: känna igen sin motståndare
4. skeptiker, eg. anhängare av den av filosofen Pyrrhon från Elis framställda läran om omöjligheten att uppnå sann eller säker kunskap
5. svärmare
6. förwises byen: förvisas från stället eller staden
7. I Omständelig wederläggning s. 47 citeras Gustav I:s brev 18.4.1550, där han anser att sådana invånare som i hopp om större vinst hellre säljer sina varor till utlänningar än till landets egna invånare inte borde tolereras, utan de borde lämna landet: ”Förthy det wore ju fast bättre, att sådant sällskap måtte slätt komma thär ifrån byen ...”.

106

§ 63

Ensimmäisen kriitikkoni kanssa jäljellä on yhä pieni leikki, joka ei tule olemaan vähemmän hauska kuin edelliset. Hän avaa sitä varten näyttämön sivulla 42. Sen jälkeen, kun hän uskoo aiemmin torjuneensa hyvin kaikki perustelut, joilla kirjoittaja on pyrkinyt puolustautumaan, hän tarttuu kirjoittajaan itse vyötäröstä tarkoituksenaan lopulta tehdä hänestä täysin selvää ja käyttää siihen kaikkia oppimiaan otteita. Katsotaan, kuinka tässä leikissä käy!

Sinulle on tuttua, että Valtakunnan heikkouden lähteessä on lopuksi esitettynä Huomautuksia painosta äskettäin tulleeseen kirjaseen ”Oförgripeliga tankar om fem stapel-städers inrättande rikets norra provincer”26Huomautuksia painosta ... rikets norra provincer”. Kumpikin on kirjoitettu nimettöminä, mutta kriitikko luulee lyövänsä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tekee yhdestä molempien kirjoittajan vain siitä syystä, että tekstit on painettu yhdessä toistensa kanssa, riippumatta siitä, että kriitikon mukaan, kuten juuri nyt saamme kuulla, ne ovat täysin ristiriidassa keskenään.

On surullista nähdä, kuinka pahoin hän niitä pitelee. Joskus hän iskee ne yhteen, joskus hän asettaa ne jälleen toisiaan vastaan. Toisella kertaa hän näkee niiden piiloutuneen tapulivapauden ja tuoteplakaatin taakse, toisella kertaa hän löytää ne jälleen. Tässä innossaan hän päästää myös monenlaisia ihmeellisiä ääniä, joita kukaan, joka ei tunne häntä, ei oikein voi ymmärtää. Hän sanoo ajattelevansa kohtuullisen suopeasti norlantilaisten tapuli­vapaudesta, jos se ei tähtäisi ulkomaalaisten päästämiseen mukaan kauppaan, ja heti samassa hän sanoo päinvastoin, että norlantilainen merenkulku ulkomaisille paikkakunnille ei koskaan ole ollut valtakunnalle hyödyllistä, vaan päinvastoin, sekä yleisölle että yksityisille vahingollista27norlantilainen merenkulku ... yksityisille vahingollista: lainaus Omständelig wederläggning -kirjoituksesta, s. 42. En ymmärrä, kumman väitteen takana hän haluaa lukijan pysyvän, sillä käy täysin mahdottomaksi, että ne molemmat mahtuisivat samanaikaisesti ihmisaivoihin, olivat nämä miten suuret tahansa.

Hän käyttää edelleen samaa aiemmin oppimaansa temppua, johon hän on tottunut, nimittäin todistaa asiansa säädöksillä, joiden sanat juuri ensimmäiseksi pitäisi todistaa. Hän vaikuttaa vihdoinkin tunnistavan vastustajansa. Hän miekkailee innokkaasti,107 mutta käyttää tuskin muita aseita kuin pelkkiä leikkikaluja, ja kun hän ei niillä voi saada vastustajansa pakosalle, hän puhuu tämän kanssa (kuitenkin kohteliaasti) pyrrhonisteista28skeptikoista; viittaa kreikkalaisen filosofin Pyrrhonin seuraajien luomaan skeptisistiseen koulukuntaan, joka piti toden tai varman tiedon saavuttamista mahdottomana ja entusiasteista, jotka hänen laillaan työskentelevät kaksinkertaisin ajatusvoimin ynnä muuta, mutta koska kriitikko ei siltikään voinut (en tiedä, minkä vaikeuden takia) uskoa olevansa varma voitosta, hän lukee kirjoittajalle lopuksi, huomatkaa, kuitenkin yli 200 vuotta vanhan kuninkaallisen kirjeen, jossa kirjoittajan ajatusten kannalla olleet karkotetaan kaupungeista ja todetaan maanpettureiksi, joita ei pidä totella miltään osin29yli 200 vuotta vanhan kuninkaallisen kirjeen, ... miltään osin: Omständelig wederläggning -kirjoituksen s. 47 lainataan Kustaa I:n kirjettä 18.4.1550, jossa hän katsoo, että niitä kansalaisia, jotka paremman voiton saadakseen antavat tavaransa mieluummin ulkomaalaiselle kuin oman maan asukkaalle, ei tulisi suvaita, vaan heidän olisi parempi poistua..

Kriitikko ratkaisee asian näin reippaasti. Mutta huomatkaa: tästä ei kuitenkaan seurannut toimeenpanoa, sillä käskyt olivat liian vanhoja, ja on kyllä harmillista, ettei kaikesta ole mahdollista päästä kerralla, vaan kriitikon täytyy yhä pelätä, että kirjoittaja voisi jälleen virkistyä, pidättää kriitikkoa näyttämöllä pidempään kuin tämä haluaisi ja uskoisi olevan tarpeellista, ja mikä pahinta, kriitikko voisi joutua palaamaan sieltä koko yleisön silmissä hävinneenä.

1. Huomautuksia painosta ... rikets norra provincer”
2. norlantilainen merenkulku ... yksityisille vahingollista: lainaus Omständelig wederläggning -kirjoituksesta, s. 42
3. skeptikoista; viittaa kreikkalaisen filosofin Pyrrhonin seuraajien luomaan skeptisistiseen koulukuntaan, joka piti toden tai varman tiedon saavuttamista mahdottomana
4. yli 200 vuotta vanhan kuninkaallisen kirjeen, ... miltään osin: Omständelig wederläggning -kirjoituksen s. 47 lainataan Kustaa I:n kirjettä 18.4.1550, jossa hän katsoo, että niitä kansalaisia, jotka paremman voiton saadakseen antavat tavaransa mieluummin ulkomaalaiselle kuin oman maan asukkaalle, ei tulisi suvaita, vaan heidän olisi parempi poistua.

Unfortunately this content isn't available in English