Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 33
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 35
§. 34.
Men här är ännu et hål öppet, at krypa uti: man säger: Penningarne blifwa dock nu inom Riket för Frakterna, som förr gingo til utlänningen, och det är en Nationnal winst.
Uti Tractaten om den Nationnale Winsten är bewist, at en Stat winner mäst, då han syslosätter sina arbetare med den näring, som bäst lönar sig, och at de aldrig utan förlust för Nation kunna ledas i andra handteringar, äfwen at de sammanskott och præmier, som skola hålla dem därwid skadeslösa, icke på något sätt kunna minska denna förlust, hwilket här blefwe för widlöftigt, at å nyo uprepa. Här, näst förut, är åter wist, at Swenska Rederierna förlorade genom deras många Skepp, tils Product-Placatet utkom, och at de därigenom sattes i stånd, at få sin skada ärsatt af Medborgare, i anledning hwaraf ingen slutsats kan blifwa oryggeligare, än at en sådan genom författningar updrifwen rörelse, måste hafwa åstadkommit Nationnal förlust.
Ehuru man nu af detta hade fullt fog at sluta, det alt hwad man om Nations winst genom Frakter härwid anförer, måste wara i grund falskt, så framt man ej wille påstå, at Nation på en gång och i samma handtering kan hafwa både winst och förlust, måste likwäl hos de flästa därwid saknas den fulla öfwertygelse, som en eftertänksam Läsare gärna åstundar, då han icke hafwer tilfälle, at sjelf arbeta sig djupare in uti saken, hwilket jag så mycket mindre bör räkna Läsaren til last, som hwarken Wederläggaren, eller några andra i wåra tider utkomne65 Skrifter finnes hafwa utbenat detta wigtiga och granlaga1 ämne.
Härtil hade jag hunnit i mitt swar, då jag fick om händer en Skrift, under namn af Wattu-profwer wid Källan til Rikets Wanmagt.2 Jag drog ut med detta Swar med flit, då jag för någon tid fick höra, at utom den förra Criticus, äfwen en annan god wän wille göra Auctors Källa med sin Critik den äran, at jag på en gång finge undfägna dem bägge med sådant, som i hast wid en Källa kunde åstadkommas; men då jag tyckte, at det drog för långt ut på tiden, och menigheten war nyfiken, at se, huru leken skulle lyktas,3 beslöt jag, at imedlertid göra anrättningarne efter dens smak, som jag hade at göra med; icke desto mindre försäkrar jag, at den senare är äfwen ganska wälkommen.
At för hans skuld göra helt nya anrättningar, blefwe för widlöftigt; oförtänkta gäster få oförtänkta rätter. Jag skal likwäl se til, at jag kan längre fram i denna Afhandling hedra honom särskildt med en liten desért. Utom dessa twänne äro wäl några andra, som gripit an Auctoren,4 men med så litet fog och så ringa skäl, at det ej stort interesserar Läsaren se några Swar på deras Skrifter, såsom tjenligare til at roa wisst slags folk, än i så wigtigt ämne söka sanningen.
§. 34.
Men här är ännu et hål öppet, at krypa uti: man säger: Penningarne blifwa dock nu inom Riket för Frakterna, som förr gingo til utlänningen, och det är en Nationnal winst.
Uti Tractaten om den Nationnale Winsten är bewist, at en Stat winner mäst, då han syslosätter sina arbetare med den näring, som bäst lönar sig, och at de aldrig utan förlust för Nation kunna ledas i andra handteringar, äfwen at de sammanskott och præmier, som skola hålla dem därwid skadeslösa, icke på något sätt kunna minska denna förlust, hwilket här blefwe för widlöftigt, at å nyo uprepa. Här, näst förut, är åter wist, at Swenska Rederierna förlorade genom deras många Skepp, tils Product-Placatet utkom, och at de därigenom sattes i stånd, at få sin skada ärsatt af Medborgare, i anledning hwaraf ingen slutsats kan blifwa oryggeligare, än at en sådan genom författningar updrifwen rörelse, måste hafwa åstadkommit Nationnal förlust.
Ehuru man nu af detta hade fullt fog at sluta, det alt hwad man om Nations winst genom Frakter härwid anförer, måste wara i grund falskt, så framt man ej wille påstå, at Nation på en gång och i samma handtering kan hafwa både winst och förlust, måste likwäl hos de flästa därwid saknas den fulla öfwertygelse, som en eftertänksam Läsare gärna åstundar, då han icke hafwer tilfälle, at sjelf arbeta sig djupare in uti saken, hwilket jag så mycket mindre bör räkna Läsaren til last, som hwarken Wederläggaren, eller några andra i wåra tider utkomne65 Skrifter finnes hafwa utbenat detta wigtiga och granlaga5 ämne.
Härtil hade jag hunnit i mitt swar, då jag fick om händer en Skrift, under namn af Wattu-profwer wid Källan til Rikets Wanmagt.6 Jag drog ut med detta Swar med flit, då jag för någon tid fick höra, at utom den förra Criticus, äfwen en annan god wän wille göra Auctors Källa med sin Critik den äran, at jag på en gång finge undfägna dem bägge med sådant, som i hast wid en Källa kunde åstadkommas; men då jag tyckte, at det drog för långt ut på tiden, och menigheten war nyfiken, at se, huru leken skulle lyktas,7 beslöt jag, at imedlertid göra anrättningarne efter dens smak, som jag hade at göra med; icke desto mindre försäkrar jag, at den senare är äfwen ganska wälkommen.
At för hans skuld göra helt nya anrättningar, blefwe för widlöftigt; oförtänkta gäster få oförtänkta rätter. Jag skal likwäl se til, at jag kan längre fram i denna Afhandling hedra honom särskildt med en liten desért. Utom dessa twänne äro wäl några andra, som gripit an Auctoren,8 men med så litet fog och så ringa skäl, at det ej stort interesserar Läsaren se några Swar på deras Skrifter, såsom tjenligare til at roa wisst slags folk, än i så wigtigt ämne söka sanningen.
§ 34
Mutta täällä on vielä yksi avoin reikä ulos ryömimiseen. Sanotaan, että rahat rahtimaksuista pysyvät kuitenkin nyt valtakunnan sisällä, kun ne ennen menivät ulkomaalaisille, ja että tämä olisi kansallista voittoa.
Kirjoituksessa Kansallisesta voitosta on osoitettu, että valtio voittaa eniten, kun se työllistää työläisensä siinä elinkeinossa, joka kannattaa parhaiten, ja ettei heitä voi koskaan ilman kansakunnalle koituvia tappioita ohjata muihin toimiin, eivätkä ne avustukset ja tukipalkkiot, joiden tulisi korvata heidän vahinkonsa, voi millään tavalla vähentää tätä tappiota. Asia on liian laaja toistettavaksi tässä uudestaan. Tässä edellä on jälleen osoitettu, että ruotsalaiset varustamot kärsivät tappioita laivojensa suuren määrän takia, kunnes tuoteplakaatti ilmestyi, ja että niille sen avulla annettiin mahdollisuus panna kansalaiset korvaamaan niiden vahingot. Tämän takia mikään johtopäätös ei voi olla horjumattomampi kuin että tällaisen asetusten avulla tuetun elinkeinon on täytynyt tuottaa kansallista tappiota.
Tämän johdosta olisi nyt täysi syy päätellä, että kaiken, mitä rahtimaksuilla koottavasta kansakunnan voitosta tähän liittyen esitetään, täytyy olla perusteiltaan väärin, mikäli ei haluta väittää, että kansakunnalle yhdessä elinkeinossa voi samalla kertaa koitua sekä voittoa että tappiota. Useimmat eivät kuitenkaan vakuutu tästä täysin. Tällaista vakuuttumista ajattelevainen lukija mielellään toivoo, kun hänellä ei ole tilaisuutta itse paneutua syvemmin asiaan. Tätä minä en vähäisimmissäkään määrin voi laskea lukijan viaksi, kun vastineen laatija ei näytä ruotineen tätä tärkeää ja vaativaa aihetta, eikä tätä ole tehty myöskään muissa meidän aikoinamme ilmestyneissä65 kirjoituksissa.
Olin ehtinyt vastauksessani tähän asti, kun sain käsiini kirjoituksen nimeltä Valtakunnan heikkouden lähteestä otettuja vesinäytteitä9. Viivytin tahallani tätä vastausta, kun sain jokin aika sitten kuulla, että aiemman kriitikon lisäksi myös toinen hyvä ystävä halusi suoda kirjoittajan Lähteelle kritiikillään sen kunnian, että minä yhdellä kertaa saisin tarjota heille molemmille sellaisen suupalan, jonka voisi Lähteellä nopeasti saada aikaan. Mutta kun katsoin, että tämä kesti liian kauan ja että rahvas oli utelias näkemään, kuinka leikissä kävisi, päätin sillä välin laatia kattauksen niiden maun mukaan, joiden kanssa olin tekemisissä. Siitäkin huolimatta vakuutan, että myös jälkimmäinen on varsin tervetullut.
Kokonaan uusien kattausten laatiminen hänen takiaan kävisi liian laajaksi – yllättävät vieraat saavat yllättäviä annoksia. Aion kuitenkin huolehtia, että voin tuonnempana tässä tutkielmassa kunnioittaa häntä erikseen pienellä jälkiruoalla. Näiden kahden lisäksi on hyvinkin muutamia muita10, jotka ovat käyneet kirjoittajan kimppuun, mutta niin heikosti ja mitättömin syin, ettei lukijaa kiinnostane suurestikaan nähdä vastauksia heidän kirjoituksiinsa, jotka sopisivat paremmin tietynlaisen väen viihdyttämiseen kuin totuuden etsintään näin tärkeässä asiassa.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 34.
Men här är ännu et hål öppet, at krypa uti: man säger: Penningarne blifwa dock nu inom Riket för Frakterna, som förr gingo til utlänningen, och det är en Nationnal winst.
Uti Tractaten om den Nationnale Winsten är bewist, at en Stat winner mäst, då han syslosätter sina arbetare med den näring, som bäst lönar sig, och at de aldrig utan förlust för Nation kunna ledas i andra handteringar, äfwen at de sammanskott och præmier, som skola hålla dem därwid skadeslösa, icke på något sätt kunna minska denna förlust, hwilket här blefwe för widlöftigt, at å nyo uprepa. Här, näst förut, är åter wist, at Swenska Rederierna förlorade genom deras många Skepp, tils Product-Placatet utkom, och at de därigenom sattes i stånd, at få sin skada ärsatt af Medborgare, i anledning hwaraf ingen slutsats kan blifwa oryggeligare, än at en sådan genom författningar updrifwen rörelse, måste hafwa åstadkommit Nationnal förlust.
Ehuru man nu af detta hade fullt fog at sluta, det alt hwad man om Nations winst genom Frakter härwid anförer, måste wara i grund falskt, så framt man ej wille påstå, at Nation på en gång och i samma handtering kan hafwa både winst och förlust, måste likwäl hos de flästa därwid saknas den fulla öfwertygelse, som en eftertänksam Läsare gärna åstundar, då han icke hafwer tilfälle, at sjelf arbeta sig djupare in uti saken, hwilket jag så mycket mindre bör räkna Läsaren til last, som hwarken Wederläggaren, eller några andra i wåra tider utkomne65 Skrifter finnes hafwa utbenat detta wigtiga och granlaga11 ämne.
Härtil hade jag hunnit i mitt swar, då jag fick om händer en Skrift, under namn af Wattu-profwer wid Källan til Rikets Wanmagt.12 Jag drog ut med detta Swar med flit, då jag för någon tid fick höra, at utom den förra Criticus, äfwen en annan god wän wille göra Auctors Källa med sin Critik den äran, at jag på en gång finge undfägna dem bägge med sådant, som i hast wid en Källa kunde åstadkommas; men då jag tyckte, at det drog för långt ut på tiden, och menigheten war nyfiken, at se, huru leken skulle lyktas,13 beslöt jag, at imedlertid göra anrättningarne efter dens smak, som jag hade at göra med; icke desto mindre försäkrar jag, at den senare är äfwen ganska wälkommen.
At för hans skuld göra helt nya anrättningar, blefwe för widlöftigt; oförtänkta gäster få oförtänkta rätter. Jag skal likwäl se til, at jag kan längre fram i denna Afhandling hedra honom särskildt med en liten desért. Utom dessa twänne äro wäl några andra, som gripit an Auctoren,14 men med så litet fog och så ringa skäl, at det ej stort interesserar Läsaren se några Swar på deras Skrifter, såsom tjenligare til at roa wisst slags folk, än i så wigtigt ämne söka sanningen.
§ 34
Mutta täällä on vielä yksi avoin reikä ulos ryömimiseen. Sanotaan, että rahat rahtimaksuista pysyvät kuitenkin nyt valtakunnan sisällä, kun ne ennen menivät ulkomaalaisille, ja että tämä olisi kansallista voittoa.
Kirjoituksessa Kansallisesta voitosta on osoitettu, että valtio voittaa eniten, kun se työllistää työläisensä siinä elinkeinossa, joka kannattaa parhaiten, ja ettei heitä voi koskaan ilman kansakunnalle koituvia tappioita ohjata muihin toimiin, eivätkä ne avustukset ja tukipalkkiot, joiden tulisi korvata heidän vahinkonsa, voi millään tavalla vähentää tätä tappiota. Asia on liian laaja toistettavaksi tässä uudestaan. Tässä edellä on jälleen osoitettu, että ruotsalaiset varustamot kärsivät tappioita laivojensa suuren määrän takia, kunnes tuoteplakaatti ilmestyi, ja että niille sen avulla annettiin mahdollisuus panna kansalaiset korvaamaan niiden vahingot. Tämän takia mikään johtopäätös ei voi olla horjumattomampi kuin että tällaisen asetusten avulla tuetun elinkeinon on täytynyt tuottaa kansallista tappiota.
Tämän johdosta olisi nyt täysi syy päätellä, että kaiken, mitä rahtimaksuilla koottavasta kansakunnan voitosta tähän liittyen esitetään, täytyy olla perusteiltaan väärin, mikäli ei haluta väittää, että kansakunnalle yhdessä elinkeinossa voi samalla kertaa koitua sekä voittoa että tappiota. Useimmat eivät kuitenkaan vakuutu tästä täysin. Tällaista vakuuttumista ajattelevainen lukija mielellään toivoo, kun hänellä ei ole tilaisuutta itse paneutua syvemmin asiaan. Tätä minä en vähäisimmissäkään määrin voi laskea lukijan viaksi, kun vastineen laatija ei näytä ruotineen tätä tärkeää ja vaativaa aihetta, eikä tätä ole tehty myöskään muissa meidän aikoinamme ilmestyneissä65 kirjoituksissa.
Olin ehtinyt vastauksessani tähän asti, kun sain käsiini kirjoituksen nimeltä Valtakunnan heikkouden lähteestä otettuja vesinäytteitä15. Viivytin tahallani tätä vastausta, kun sain jokin aika sitten kuulla, että aiemman kriitikon lisäksi myös toinen hyvä ystävä halusi suoda kirjoittajan Lähteelle kritiikillään sen kunnian, että minä yhdellä kertaa saisin tarjota heille molemmille sellaisen suupalan, jonka voisi Lähteellä nopeasti saada aikaan. Mutta kun katsoin, että tämä kesti liian kauan ja että rahvas oli utelias näkemään, kuinka leikissä kävisi, päätin sillä välin laatia kattauksen niiden maun mukaan, joiden kanssa olin tekemisissä. Siitäkin huolimatta vakuutan, että myös jälkimmäinen on varsin tervetullut.
Kokonaan uusien kattausten laatiminen hänen takiaan kävisi liian laajaksi – yllättävät vieraat saavat yllättäviä annoksia. Aion kuitenkin huolehtia, että voin tuonnempana tässä tutkielmassa kunnioittaa häntä erikseen pienellä jälkiruoalla. Näiden kahden lisäksi on hyvinkin muutamia muita16, jotka ovat käyneet kirjoittajan kimppuun, mutta niin heikosti ja mitättömin syin, ettei lukijaa kiinnostane suurestikaan nähdä vastauksia heidän kirjoituksiinsa, jotka sopisivat paremmin tietynlaisen väen viihdyttämiseen kuin totuuden etsintään näin tärkeässä asiassa.
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Omständligt svar, § 33
Följande avsnitt: Omständligt svar, § 35
Platser:
Personer: Runeberg (Runneberg), Edvard Fredric
Bibelställen:
Teman: