Omständligt svar, § 21

§. 21.

Auctor är aldeles ense, med wåra stora och redeligaste män däruti, at wår olycka med Coursen härflyter af de i Banken och36 Järn-Contoiret af Repræsentanter11pappersmynt som inte har något värde i sig men som representerar ett visst värde gjorda stora lån, och redbara Myntets förwisande utur rörelsen: men däruti skiljas de åt, at Auctor icke håller dessa lån för den aldraförsta orsaken til wår olycka, utan tror dem wara olyckeligen träffade bote-medel, emot en då redan öfwerhand tagande twinsot12sjukdomstillstånd som orsakar ett sakta borttynande och utmärgling och i nöden tilgripne palliativer,13hjälpmedel som ger tillfällig lindring utan att bota det onda och som tillgrips i brist på bättre at för en stund stilla smärtan, som nu med dubbel häftighet bryter fram, och ingalunda hjelpes därigenom allena, at Patienten uphör med palliativets bruk, om ej sjukdomen, som redan långt för Banko-lånen, genom et lågt Järn-pris och wådeliga sammansättningar satt Riket under det ljufwesta freds-lugn i en bedröfwelig belägenhet, med alfware botas från grunden.

Men desse äro alt sådane saker dem Criticus i största tysthet går förbi, ehuru Auctor tydeligen wist, dem med Product-Placatets utfärdande och dess påfölgder wara i et oskiljaktigt sammanhang. At uti en så omständelig wederläggning, som Critici är, taga så stora språng öfwer de wigtigaste omständigheter, gör ingalunda honom wäl inskrifwen hos owälduga Läsare. Huru wäl hade han icke däremot betjent både Auctor och Läsaren om han utredt hälst någondera af dessa wigtiga ämnen.

Äfwen så går han aldeles med stilla tigande förbi, de af Auctor pag. 19 och 20 anförda flera och solklara exempel, som wisa, at aldrig någon Nation i werlden blifwit förmögen genom en twungen Handel, och huru alla wälmående folkslag lemnat Handelen öppen, åtminstone för Medborgare, och därigenom förkofrat sig, fast han icke glömt, at göra åtlöje af hans därpå fotade slutsats.

När skäl och förfarenhet på detta sättet lämnas orörda, och man gör stort wäsende af små saker, ser det icke annorledes ut, än at man icke wågar sig til drabbning på fältet, utan söker, at med blinda larm och lösa Troupper,14med blinda larm och lösa Troupper: låtsade anfall och oorganiserade trupper jaga fienden utur wägen. Men sådant hjelper här icke. Hela Europa är åskådare. Saken är icke privat, utan Rikets.

Ingen må tänka, at Auctor, då han gjorde larm, icke wäntade motstånd: Det war just det han önskade: Han tänker ock icke släppa Criticus, förrän sanningen segrat. När detta är37 skedt, har Auctor wunnit, om han ligger öfwer eller under; men just därföre måste Criticus fram med honom på fältet: Han låter aldeles icke hwarken busar eller halm-gubbar15busar eller halm-gubbar: spöken eller skämmande figurer skräma sig.

1. pappersmynt som inte har något värde i sig men som representerar ett visst värde
2. sjukdomstillstånd som orsakar ett sakta borttynande och utmärgling
3. hjälpmedel som ger tillfällig lindring utan att bota det onda och som tillgrips i brist på bättre
4. med blinda larm och lösa Troupper: låtsade anfall och oorganiserade trupper
5. busar eller halm-gubbar: spöken eller skämmande figurer

§ 21

Kirjoittaja on täysin yksimielinen suurten ja rehellisimpien miestemme kanssa siitä, että valuuttakurssionnettomuutemme johtuu pankista ja36 rautakonttorista otetuista suurista setelilainoista ja metallirahan karkottamisesta pois liikkeestä. Heidän näkemyksensä kuitenkin eroavat siinä, että kirjoittaja ei pidä näitä lainoja kaikkein suurimpana syynä onnettomuuteemme, vaan uskoo niiden olevan onnettomasti valittuja parannuskeinoja silloin jo ylivallan ottanutta hivutustautia vastaan ja hätätilanteessa tilapäisenä apuna käytettyjä kivunlievittäjiä. Tämä kipu murtautuu nyt kaksinkertaisella voimalla esiin eikä mitenkään parane vain sillä, että potilas luopuu kivunlievittäjän käytöstä, ellei sairautta, joka jo kauan ennen pankkilainoja matalan raudanhinnan ja arveluttavien liittoutumien kautta on saattanut valtakunnan surkuteltavaan tilaan keskellä ihaninta rauhanaikaa, paranneta vakavissaan pohjia myöten.

Mutta nämä kaikki ovat sellaisia asioita, jotka kriitikko suurimmassa hiljaisuudessa ohittaa, vaikka kirjoittaja oli selvästi osoittanut, että ne olivat tuoteplakaatin toteuttamisen ja sen seurausten kanssa erottamattomassa yhteydessä. Niin suurten harppausten ottaminen tärkeimpien seikkojen ylitse niin perinpohjaisessa vastineessa kuin kriitikon on, ei mitenkään anna hänestä hyvää kuvaa puolueettomien lukijoidemme silmissä. Kuinka hyvin hän sen sijaan olisikaan palvellut sekä kirjoittajaa että lukijaa, jos hän olisi selvittänyt edes jotakin näistä tärkeistä aiheista?

Samoin hän tyystin ohittaa hiljaa vaieten ne kirjoittajan sivuillaan 19 ja 20 esittämät moninaiset ja päivänselvät esimerkit, jotka osoittavat, ettei mikään kansakunta koskaan maailmassa ole tullut vauraaksi pakon alla harjoitetun kaupan avulla, ja kuinka kaikki hyvinvoivat kansat ovat jättäneet kaupan avoimeksi ainakin kansalaisilleen ja siten rikastuttaneet itseään. Kriitikko tekee näin, vaikkei hän suinkaan unohda pilkata kirjoittajan tähän perustuvaa johtopäätöstä.

Kun perustelut ja kokemukset jätetään tällä tavoin käsittelemättä ja tehdään suuri numero pikkuasioista, tulos ei näytä muulta kuin ettei uskaltauduta taisteluun kentällä vaan yritetään teeskennellyin hyökkäyksin ja hajanaisin joukoin ajaa vihollinen pois tieltä. Mutta sellainen ei tässä auta. Koko Eurooppa on katsojana, eikä asia ole yksityinen, vaan valtakunnan.

Kukaan älköön ajatelko, ettei kirjoittaja odottanut vastarintaa, kun hän nostatti hälyä. Sitä juuri hän toivoi. Hän ei myöskään aio armahtaa kriitikkoa ennen kuin totuus on voittanut. Kun tämä on37 tapahtunut, kirjoittaja on saavuttanut voiton, makaapa hän sitten päällimmäisenä tai alimmaisena, mutta juuri siksi kriitikon täytyy tulla hänen kanssaan kentälle. Kirjoittaja ei suinkaan anna roistojen eikä olkiukkojen pelotella itseään.

Unfortunately this content isn't available in English