Pituus
| geometrinen linja (geometrisk linje) |
1 geom. linja = 1/10 desimaalituumaa = 2,969 mm |
| linja (linje) |
1 linja = 1/12 tuumaa = 2,06 mm |
| tuuma (verktum) |
1 tuuma = 1/24 kyynärää = 1/12 jalkaa = 1/6 korttelia = 2,47 cm |
| kortteli (kvarter) |
1 kortteli = 1/4 kyynärää = 1/2 jalkaa = 6 tuumaa = 14,85 cm |
| jalka (fot) |
1 jalka = 1/2 kyynärää = 2 korttelia = 12 tuumaa = 29,69 cm |
| kyynärä (aln) |
1 kyynärä = 2 jalkaa = 4 korttelia = 24 tuumaa = 59,38 cm |
| syli (famn) |
1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 72 tuumaa = 1,78 m |
| neljännes (fjärding) |
1 neljännes (Ruotsin virsta) = 1/4 ruotsalaista peninkulmaa = 9 000 jalkaa = 2 672 m |
| ruotsalainen peninkulma (svensk mil) |
1 ruotsalainen peninkulma = 36 000 jalkaa = 10 688 m |
Paino
Käytetty mittayksikkö riippui punnittavasta tavarasta, ja myös mittayksikön koko saattoi vaihdella.
Elintarvikkeet (viktualievikt )
| luoti (lod) |
1 luoti = 1/32 naulaa = 13,28 g |
| markka (mark) |
1 markka = 1/2 naulaa = 212,54 g (joskus, ja 1800-luvulta alkaen yleisesti, markka = naula) |
| naula (skålpund) |
1 naula = 32 luotia = 425,08 g |
| leiviskä (lispund) |
1 leiviskä = 1/20 kippuntaa = 20 naulaa = 8,50 kg |
| kippunta (skeppund) |
1 kippunta = 20 leiviskää = 400 naulaa = 170,03 kg |
Rahat (myntvikt )
| luoti (lod) |
1 luoti = 13,16 g |
| markka (”lödig mark”) |
1 markka = 16 luotia = 210,62 g |
Raakametalli (Grov metallvikt)
Raakametallin mittayksiköitä käytettiin kuparin ja raudan kaupassa ja viennissä. Näiden mittayksiköiden koko muuttui edelleen sen mukaan, mitattiinko tapulikaupunki- maakaupunki-, vuori(kunta)-, raakakupari- vai takkirautapainoa. Keskiajalta lähtien oli käytetty ns. ylipainojärjestelmää, jonka mukaan kippunta oli painavin valmistuspaikkakunnalla, kevyempi maakaupunkien vaaoissa ja kaikkein kevein Tukholman ja muiden vientisatamien vaaoissa. Ne rahtikustannukset, jotka syntyivät kuljetettaessa kippunta rautaa tai kuparia vuorikunnasta maakaupungin kautta tapulikaupunkiin, katettiin siten, että vuorikunnassa käytetty kippunnan yksikkö oli suurempi (”ylipainoinen”) verrattuna maakaupungissa käytettyyn ja tämä puolestaan oli suurempi kuin tapulikaupungissa käytetty.
Tapulikaupunkipaino (Stapelstadsvikt)
| kippunta (skeppund) |
1 kippunta = 20 markpuntaa (leiviskää) = 400 markkaa = 136,02 kg |
| markka (mark) |
1 markka = 340,06 g |
Maakaupunkipaino (Uppstadsvikt)
| kippunta (skeppund) |
1 kippunta = 20 markpuntaa (leiviskää) = 400 markkaa = 142,83 kg |
| markka (mark) |
1 markka = 357,06 g |
Vuorikuntapaino (Bergsvikt)
| kippunta (skeppund) |
1 kippunta = 20 markpuntaa (leiviskää) = 400 markkaa = 149,63 kg |
| markka (mark) |
1 markka = 374,07 g |
Lääkemitat
| drakma (drakma) |
1 drakma = 3,71 g |
| unssi (uns) |
1 unssi = 8 drakmaa = 29,69 g |
| libra (libra) |
1 libra = 12 unssia = 356,28 g |
Muita painoyksikköjä
| kuorma (lass) |
Kuormalla tarkoitetaan sitä määrää (heinää, halkoja yms.), joka voidaan kuljettaa kärryillä tai reellä. Sitä on käytetty myös pinta-alan yksikkönä, jolloin yksi kuorma on vastannut neljältä tynnyrinalalta saatua heinäsatoa. Talvikuorma oli suurempi, jopa kaksinkertainen kesäkuormaan verrattuna, koska reen kuljetuskapasiteetti oli huomattavasti suurempi kuin kärryjen. Käytännössä mittayksikön koko vaihteli huomattavasti, mutta verotuksessa käytettiin seuraavia arvoja: 1 kesäkuorma (sommarlass) heinää = 25 leiviskää = 213 kg 1 talvikuorma (vinterlass) heinää = 50 leiviskää = 425 kg |
| lästi (läst) |
Aluksen vetoisuuden mittayksikkö. Alunperin lästi oli tilavuusmitta, joka sittemmin kehittyi painomitaksi, jonka suuruudeksi määriteltiin 1726 18 rautakippuntaa tapulikaupunkipainoa = 2 448 kg. Lästin koko vaihteli kuitenkin tavaralajin mukaan. |
| häkki (skrinda) |
Tilaa vieville tavaroille (etenkin puuhiilelle, heinälle ja oljille) käytetty mitta. Häkki oli kärryihin tai rekeen tavarankuljetusta varten asennettu esim. rimoista tehty kori, ja termiä käytettiin myös mittayksikkönä. Hiilen mittana häkki vastasi 12 ja myöhemmin 18 tynnyriä. |
Tilavuus
Kuivatavarat
| kannu (kanna) |
1 kannu = 2,62 l |
| (ruotsalainen) kappa (kappe) |
1 kappa = 1/32 tynnyriä = 1 3/4 kannua = 4,58 l |
| nelikko (fjärding) |
1 nelikko = 4 kappaa = 7 kannua = 18,32 l |
| tynnyri (tunna) |
1 tynnyri = 8 nelikkoa = 32 kappaa = 56 kannua = 146,55 l |
| vakka (skäppa) |
1 vakka = 1/6–1/4 tynnyriä, koko vaihteli alueittain. Mitta kiellettiin 1735, mutta oli käytössä senkin jälkeen. |
| hiililästi (stig) |
mittayksikkö puuhiiltä varten; hiililästiin menevien tynnyrien (vetoisuudeltaan n. 160 l) määrä vaihteli sekä paikkakunnittain että aikakausittain 12 ja 24 välillä |
Nestemäiset tavarat
| kortteli (kvarter) |
1 kortteli = 1/8 kannua = 0,33 l |
| kannu (kanna) |
1 kannu = 1/48 tynnyriä = 8 korttelia = 2,62 l |
| nelikko (fjärding) |
1 nelikko = 12 kannua = 31,40 l |
| tynnyri (tunna) |
1 tynnyri = 4 nelikkoa = 48 kannua = 125,62 l |
| aami (åm) |
1 aami = 157 l |
Heinä
| parmas (parm) |
1 parmas = 1 kuutiosyli = 5,65 m3 |
Pinta-ala
| kapanala (kappland) |
1 kapanala = 1/32 tynnyrinalaa = 154,27 m2. Vastasi yhdellä kapalla kylvettävää alaa. |
| tynnyrinala (tunnland) |
1 tynnyrinala = 4 936,57 m2 |
| neliöpeninkulma (kvadratmil) |
1 neliöpeninkulma = 114,23 km2 |
Lukumäärä
| toltti (tolft) |
12 kappaletta lautoja |
