Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia, Otsikkosivu ja painolupa
Seuraava jakso: Saarnaluonnoksia: Toinen saarna
[239]
Ensimmäinen saarna
Valmistelu
§ 1 Yhdenkään totuuden ei pitäisi olla kristittyjen keskuudessa paremmin tunnettu kuin oppi Jumalasta.
§ 2 Sekä järki, kaikkien sivistyneiden kansojen esimerkit että ilmoitus vakuuttavat meidät siitä, että Jumalan täytyy olla olemassa.
§ 3 Mikään totuus ei luonteensa puolesta voi vaikuttaa meihin enemmän kuin tämä.
§ 4 Kokemus kuitenkin osoittaa, että tuskin mitään tärkeää totuutta halveksitaan ja laiminlyödään enemmän kuin tätä.
§ 5 Ilmoittaa syyt siihen, kuten 1) että oppia Jumalasta ei esitetä kyllin selkeästi; 2) että siihen ei liitetä järjen ja ilmoituksen todisteita; 3) että se istutetaan lapsuudesta asti ennen kaikkea muistiin, mutta ei sydämeen; 4) että yleinen Jumalan halveksiminen ja koko maailman himo kunnian, hekuman ja kultaisen vasikan perään johtaa ihmiset lapsuudesta alkaen tällaiseen epäjumalanpalvontaan.
§ 6 Osoittaa, että siksi on välttämätöntä esittää oppi Jumalasta selkeästi, liittää siihen todisteet ja sitoa se sydämeen, ei vain koskettavien esitysten vaan erityisesti mieltäylentävien esikuvien kautta.240
Käsittely
Oppi Jumalasta yleisesti. 1) On olemassa yksi Jumala. 2) Hänen ominaisuutensa. 3) Miten yhdessä Jumalassa on kolme persoonaa.
I osa
§ 7 Mainitsee ne kaksi lähdettä, järjen ja ilmoituksen, joista tieto Jumalan olemuksesta on omaksuttava. Katso 1. saarnan § 81 *).
§ 8 Todistaa järjen avulla, että on olemassa yksi Jumala. Katso § 9.2
§ 9 Selvittää järjen avulla myös useimmat Jumalan ominaisuudet. Katso sama pykälä.
§ 10 Vetoaa viisaiden pakanoiden todisteluihin ja että jumalanpalvontaa esiintyy yleisesti miltei kaikkien maailman kansojen keskuudessa, katso sama pykälä ja sen alaviitteet.
§ 11 Todistaa saman Pyhän kirjan avulla, katso § 10.3
§ 12 Kokoaa nämä todisteet yhteen ja tekee niistä johtopäätöksen, että Jumalan täytyy olla olemassa, sekä teroittaa sen Jumalan halveksujien mieleen.
II osa
§ 13 Todistaa hänen itsenäisyytensä Jes. 45:5–6, Ilm. 22:13, ikuisuutensa Jes. 41:4, 1. Tim. 1:17 ja muuttumattomuutensa Ps. 102:25,28.
§ 14 Hänen kaikkitietävyytensä ja läsnäolonsa kaikkialla Ps. 139, Hänen viisautensa Job 12:13, ja241 hänen tarkan silmälläpitonsa kaikkien ihmisten tekojen suhteen Jer. 32:18–19.
§ 15 Hänen pyhyytensä ja vanhurskautensa, jota suhteessa häneen itseensä kutsutaan pyhyydeksi, mutta suhteessa muihin järjellisiin olioihin hyvyydeksi ja vanhurskaudeksi Jes. 6:3, Ps. 119:137, Ps. 11:5–7.
§ 16 Hänen kaikkivaltiutensa 1. Moos. 17:1, Job 42:2, Ilm. 15:3.
§ 17 Hänen totuudellisuutensa Ps. 86:5, Joona 4:2, 5. Moos. 32:4, Tit. 1:2. Katso § 11.4
§ 18 Todistaa tämän nojalla, että hän on mitä suurimmassa määrin kokonaan täydellinen.
III osa
§ 19 Todistaa ja painaa kuulijoiden mieleen tämän totuuden niin järjen keinoin, sillä koko maailmassa vallitseva suuri asioiden keskinäinen yhteys ja yhteensopivuus todistaa niiden olevan yhden Mestarin työtä, kuin ilmoituksen nojalla, että Jumala on vain yksi, ei useampia.
§ 20 Jo Vanhan testamentin kirjoituksista nähdään, että tässä jumaluudessa on useita olemuksia, samoin kuin se, että niitä on kolme. Katso § 14.5
§ 21 Tämä totuus osoitetaan kohdassa 1. Joh. 5:7. § 13 ja § 14 viimeinen momentti.6
§ 22 Osoittaa syyt, miksi Jumala on ilmoittanut tämän salaisuuden. § 15.7
§ 23 Selvittää, voidaanko tässä oikeutetusti käyttää nimitystä persoona. § 16.8
§ 24 Miten kolminaisuuden tekoja on kahta lajia, opera ad extra ja opera ad intra,9 ja molempia kuvataan. Katso § 17.10242
Sovellutus
§ 25 Kiittäkäämme Jumalaa, joka on ilmoittanut meille nämä totuudet, jotka ovat meille kaikkein tärkeimmät ja hyödyllisimmät. Ks. § 12.11
§ 26 Koettelee teidän innokkuuttanne oppia tuntemaan hänet.
§ 27 Koettelee teidän uskoanne, että oletteko valmiit vastaanottamaan hänet täysin vakuuttuneina.
§ 28 Koettelee, miten tämä oppi vaikuttaa tahtoon totella hänen käskyjään ja määräyksiään.
*) Lukijaa kehotetaan tutustumaan herra tohtorin toisesta pääkappaleesta laatimiin saarnoihin, joista ensimmäinen sisältyy neljännen niteen toiseen osaan.12
[239]
Första Predikan.
Förberedelse.
§. 1. Ingen sanning borde ibland Christna vara mera bekant än Läran om Gud.
§. 2. Både förnuft, alla hyfsade folkslags exempel, och uppenbarelsen öfvertyga oss därom at en Gud måste gifvas.
§. 3. Ingen sanning kan efter sin natur hafva mera inflytande på oss än denna.
§. 4. Dock talar ärfarenheten därom, at föga någon vigtig sanning mera föraktas och vårdslösas än denna.
§. 5. Upgifver orsakerna dertil, såsom 1:o at Läran om Gud icke föreställes rätt tydeligen. 2:o at den ej beledsagas med bevis af förnuft och uppenbarelse. 3:o at den ifrån barndomen mäst bindes på minnet, men ej på hjertat. 4:o at et allmänt förakt för Gud, och hela verldens tilbedjande af äran, vällusten och gullkalfven leda människorna ifrån barna åren in uti sådant afguderi.
§. 6. Bevisar deraf nödvändigheten at föreställa Läran om Gud tydeligen, beledsaga den med bevis, och binda den på hjertat; ej allenast genom rörande föreställningar, utan i synnerhet förmedelst upbyggeliga efterdömen.240
Föreställning.
Läran om Gud igemen. 1:o at det är en Gud til. 2:o Hans egenskaper. 3:o Huru uti en Gud äro tre Personer.
I. Delen.
§. 7. Omtalar de tvenne källor, förnuft och uppenbarelse, hvarifrån kunskap om Guds varelse skal hemtas. Se §. 8. 1:sta predikan13 *).
§. 8. Bevisar af förnuftet, at en Gud är til. Se §. 9.14
§. 9. Förklarar äfven de flästa Guds egenskaper af förnuftet. Se samma §.
§. 10. Åberopar sig visa hedningars vitnesbörder, och en allmän Guds dyrkan bland nästan alla folkslag i verlden; se samma §, med dess noter.
§. 11. Bevisar det samma af den Heliga Skrift, se §. 10.15
§. 12. Samlar dessa bevisen och gör slutsatsen däraf, at en Gud måste vara, och inskärper den emot Guds föraktare.
II. Delen.
§. 13. Bevisar hans Sjelfständighet: Es. 45:5,6. Upp. B. 22:13. Evighet Es. 41:4. 1 Tim. 1:17. Oombytelighet Ps. 102:25,28.
§. 14. Hans Allvetenhet och allestädes närvarelse. Ps. 139. Hans Vishet Jobs 12:13, och241 hans noga agtgifvande på alla människornas gärningar. Jer. 32:18,19.
§. 15. Hans Helighet och Rättfärdighet, som i anseende til honom sjelf kallas helighet, men i anseende til andra förnuftiga varelser godhet och rättfärdighet. Es. 6:3. Ps. 119:137. Ps. 11:5,6,7.
§. 16. Hans Allmakt. 1 Mos. B. 17:1. Jobs 42:2. Upp. B. 15:3.
§. 17. Hans Sanfärdighet: Ps. 86:5. Jon. 4:2. 5 Mos. B. 32:4. Tit. 1:2. Se §. 11.16
§. 18. Bevisar häraf, at han äger alla fullkomligheter i högsta grad.
III. Delen.
§. 19. Bevisar och intrycker denna sanning så väl af förnuftet, emedan hela verldens stora sammanhang och öfverensstämmelse vitnar, at de äro en Mästares arbete, som af uppenbarelsen, at Gud är allenast En, och icke Flere.
§. 20. At i denna Guddomen äro flere varelser, ses redan af gamla Testamentets Skrifter, äfven at de äro tre; se §. 14.17
§. 21. Denna sanning bevises af 1 Joh. 5:7. §. 13. och sidsta momentet af § 14.18
§. 22. Visar orsakerna, hvarföre Gud uppenbarat denna hemligheten §. 15.19
§. 23. Förklarar huruvida namnet Person kan här rätteligen brukas. §. 16.20
§. 24. Huru Treenighetens värkningar äro 2:ne slags: Neml. opera ad extra och opera ad intra21 och hvardera beskrifvas. Se §. 17.22242
Tillämpning.
§. 25. Lät oss tacka Gud, som uppenbarat oss dessa sanningar, som äro de aldra vigtigaste och nyttigaste för oss. Se §. 12.23
§. 26. Pröfver Eder flit at lära känna honom.
§. 27. Pröfver Eder tro, at antaga honom med full öfvertygelse.
§. 28. Pröfver denna Lärans värkan på viljan, at lyda hans bud och befallningar.
*) Läsaren hänvises til de af Hr. Doctorn öfver Andra Hufvudstycket utarbetade Predikningar, hvaraf den Första är införd uti 2:dra Stycket af VI:te Volumen.24
[239]
Ensimmäinen saarna
Valmistelu
§ 1 Yhdenkään totuuden ei pitäisi olla kristittyjen keskuudessa paremmin tunnettu kuin oppi Jumalasta.
§ 2 Sekä järki, kaikkien sivistyneiden kansojen esimerkit että ilmoitus vakuuttavat meidät siitä, että Jumalan täytyy olla olemassa.
§ 3 Mikään totuus ei luonteensa puolesta voi vaikuttaa meihin enemmän kuin tämä.
§ 4 Kokemus kuitenkin osoittaa, että tuskin mitään tärkeää totuutta halveksitaan ja laiminlyödään enemmän kuin tätä.
§ 5 Ilmoittaa syyt siihen, kuten 1) että oppia Jumalasta ei esitetä kyllin selkeästi; 2) että siihen ei liitetä järjen ja ilmoituksen todisteita; 3) että se istutetaan lapsuudesta asti ennen kaikkea muistiin, mutta ei sydämeen; 4) että yleinen Jumalan halveksiminen ja koko maailman himo kunnian, hekuman ja kultaisen vasikan perään johtaa ihmiset lapsuudesta alkaen tällaiseen epäjumalanpalvontaan.
§ 6 Osoittaa, että siksi on välttämätöntä esittää oppi Jumalasta selkeästi, liittää siihen todisteet ja sitoa se sydämeen, ei vain koskettavien esitysten vaan erityisesti mieltäylentävien esikuvien kautta.240
Käsittely
Oppi Jumalasta yleisesti. 1) On olemassa yksi Jumala. 2) Hänen ominaisuutensa. 3) Miten yhdessä Jumalassa on kolme persoonaa.
I osa
§ 7 Mainitsee ne kaksi lähdettä, järjen ja ilmoituksen, joista tieto Jumalan olemuksesta on omaksuttava. Katso 1. saarnan § 825 *).
§ 8 Todistaa järjen avulla, että on olemassa yksi Jumala. Katso § 9.26
§ 9 Selvittää järjen avulla myös useimmat Jumalan ominaisuudet. Katso sama pykälä.
§ 10 Vetoaa viisaiden pakanoiden todisteluihin ja että jumalanpalvontaa esiintyy yleisesti miltei kaikkien maailman kansojen keskuudessa, katso sama pykälä ja sen alaviitteet.
§ 11 Todistaa saman Pyhän kirjan avulla, katso § 10.27
§ 12 Kokoaa nämä todisteet yhteen ja tekee niistä johtopäätöksen, että Jumalan täytyy olla olemassa, sekä teroittaa sen Jumalan halveksujien mieleen.
II osa
§ 13 Todistaa hänen itsenäisyytensä Jes. 45:5–6, Ilm. 22:13, ikuisuutensa Jes. 41:4, 1. Tim. 1:17 ja muuttumattomuutensa Ps. 102:25,28.
§ 14 Hänen kaikkitietävyytensä ja läsnäolonsa kaikkialla Ps. 139, Hänen viisautensa Job 12:13, ja241 hänen tarkan silmälläpitonsa kaikkien ihmisten tekojen suhteen Jer. 32:18–19.
§ 15 Hänen pyhyytensä ja vanhurskautensa, jota suhteessa häneen itseensä kutsutaan pyhyydeksi, mutta suhteessa muihin järjellisiin olioihin hyvyydeksi ja vanhurskaudeksi Jes. 6:3, Ps. 119:137, Ps. 11:5–7.
§ 16 Hänen kaikkivaltiutensa 1. Moos. 17:1, Job 42:2, Ilm. 15:3.
§ 17 Hänen totuudellisuutensa Ps. 86:5, Joona 4:2, 5. Moos. 32:4, Tit. 1:2. Katso § 11.28
§ 18 Todistaa tämän nojalla, että hän on mitä suurimmassa määrin kokonaan täydellinen.
III osa
§ 19 Todistaa ja painaa kuulijoiden mieleen tämän totuuden niin järjen keinoin, sillä koko maailmassa vallitseva suuri asioiden keskinäinen yhteys ja yhteensopivuus todistaa niiden olevan yhden Mestarin työtä, kuin ilmoituksen nojalla, että Jumala on vain yksi, ei useampia.
§ 20 Jo Vanhan testamentin kirjoituksista nähdään, että tässä jumaluudessa on useita olemuksia, samoin kuin se, että niitä on kolme. Katso § 14.29
§ 21 Tämä totuus osoitetaan kohdassa 1. Joh. 5:7. § 13 ja § 14 viimeinen momentti.30
§ 22 Osoittaa syyt, miksi Jumala on ilmoittanut tämän salaisuuden. § 15.31
§ 23 Selvittää, voidaanko tässä oikeutetusti käyttää nimitystä persoona. § 16.32
§ 24 Miten kolminaisuuden tekoja on kahta lajia, opera ad extra ja opera ad intra,33 ja molempia kuvataan. Katso § 17.34242
Sovellutus
§ 25 Kiittäkäämme Jumalaa, joka on ilmoittanut meille nämä totuudet, jotka ovat meille kaikkein tärkeimmät ja hyödyllisimmät. Ks. § 12.35
§ 26 Koettelee teidän innokkuuttanne oppia tuntemaan hänet.
§ 27 Koettelee teidän uskoanne, että oletteko valmiit vastaanottamaan hänet täysin vakuuttuneina.
§ 28 Koettelee, miten tämä oppi vaikuttaa tahtoon totella hänen käskyjään ja määräyksiään.
*) Lukijaa kehotetaan tutustumaan herra tohtorin toisesta pääkappaleesta laatimiin saarnoihin, joista ensimmäinen sisältyy neljännen niteen toiseen osaan.36
Unfortunately this content isn't available in English
[239]
Första Predikan.
Förberedelse.
§. 1. Ingen sanning borde ibland Christna vara mera bekant än Läran om Gud.
§. 2. Både förnuft, alla hyfsade folkslags exempel, och uppenbarelsen öfvertyga oss därom at en Gud måste gifvas.
§. 3. Ingen sanning kan efter sin natur hafva mera inflytande på oss än denna.
§. 4. Dock talar ärfarenheten därom, at föga någon vigtig sanning mera föraktas och vårdslösas än denna.
§. 5. Upgifver orsakerna dertil, såsom 1:o at Läran om Gud icke föreställes rätt tydeligen. 2:o at den ej beledsagas med bevis af förnuft och uppenbarelse. 3:o at den ifrån barndomen mäst bindes på minnet, men ej på hjertat. 4:o at et allmänt förakt för Gud, och hela verldens tilbedjande af äran, vällusten och gullkalfven leda människorna ifrån barna åren in uti sådant afguderi.
§. 6. Bevisar deraf nödvändigheten at föreställa Läran om Gud tydeligen, beledsaga den med bevis, och binda den på hjertat; ej allenast genom rörande föreställningar, utan i synnerhet förmedelst upbyggeliga efterdömen.240
Föreställning.
Läran om Gud igemen. 1:o at det är en Gud til. 2:o Hans egenskaper. 3:o Huru uti en Gud äro tre Personer.
I. Delen.
§. 7. Omtalar de tvenne källor, förnuft och uppenbarelse, hvarifrån kunskap om Guds varelse skal hemtas. Se §. 8. 1:sta predikan37 *).
§. 8. Bevisar af förnuftet, at en Gud är til. Se §. 9.38
§. 9. Förklarar äfven de flästa Guds egenskaper af förnuftet. Se samma §.
§. 10. Åberopar sig visa hedningars vitnesbörder, och en allmän Guds dyrkan bland nästan alla folkslag i verlden; se samma §, med dess noter.
§. 11. Bevisar det samma af den Heliga Skrift, se §. 10.39
§. 12. Samlar dessa bevisen och gör slutsatsen däraf, at en Gud måste vara, och inskärper den emot Guds föraktare.
II. Delen.
§. 13. Bevisar hans Sjelfständighet: Es. 45:5,6. Upp. B. 22:13. Evighet Es. 41:4. 1 Tim. 1:17. Oombytelighet Ps. 102:25,28.
§. 14. Hans Allvetenhet och allestädes närvarelse. Ps. 139. Hans Vishet Jobs 12:13, och241 hans noga agtgifvande på alla människornas gärningar. Jer. 32:18,19.
§. 15. Hans Helighet och Rättfärdighet, som i anseende til honom sjelf kallas helighet, men i anseende til andra förnuftiga varelser godhet och rättfärdighet. Es. 6:3. Ps. 119:137. Ps. 11:5,6,7.
§. 16. Hans Allmakt. 1 Mos. B. 17:1. Jobs 42:2. Upp. B. 15:3.
§. 17. Hans Sanfärdighet: Ps. 86:5. Jon. 4:2. 5 Mos. B. 32:4. Tit. 1:2. Se §. 11.40
§. 18. Bevisar häraf, at han äger alla fullkomligheter i högsta grad.
III. Delen.
§. 19. Bevisar och intrycker denna sanning så väl af förnuftet, emedan hela verldens stora sammanhang och öfverensstämmelse vitnar, at de äro en Mästares arbete, som af uppenbarelsen, at Gud är allenast En, och icke Flere.
§. 20. At i denna Guddomen äro flere varelser, ses redan af gamla Testamentets Skrifter, äfven at de äro tre; se §. 14.41
§. 21. Denna sanning bevises af 1 Joh. 5:7. §. 13. och sidsta momentet af § 14.42
§. 22. Visar orsakerna, hvarföre Gud uppenbarat denna hemligheten §. 15.43
§. 23. Förklarar huruvida namnet Person kan här rätteligen brukas. §. 16.44
§. 24. Huru Treenighetens värkningar äro 2:ne slags: Neml. opera ad extra och opera ad intra45 och hvardera beskrifvas. Se §. 17.46242
Tillämpning.
§. 25. Lät oss tacka Gud, som uppenbarat oss dessa sanningar, som äro de aldra vigtigaste och nyttigaste för oss. Se §. 12.47
§. 26. Pröfver Eder flit at lära känna honom.
§. 27. Pröfver Eder tro, at antaga honom med full öfvertygelse.
§. 28. Pröfver denna Lärans värkan på viljan, at lyda hans bud och befallningar.
*) Läsaren hänvises til de af Hr. Doctorn öfver Andra Hufvudstycket utarbetade Predikningar, hvaraf den Första är införd uti 2:dra Stycket af VI:te Volumen.48
[239]
Ensimmäinen saarna
Valmistelu
§ 1 Yhdenkään totuuden ei pitäisi olla kristittyjen keskuudessa paremmin tunnettu kuin oppi Jumalasta.
§ 2 Sekä järki, kaikkien sivistyneiden kansojen esimerkit että ilmoitus vakuuttavat meidät siitä, että Jumalan täytyy olla olemassa.
§ 3 Mikään totuus ei luonteensa puolesta voi vaikuttaa meihin enemmän kuin tämä.
§ 4 Kokemus kuitenkin osoittaa, että tuskin mitään tärkeää totuutta halveksitaan ja laiminlyödään enemmän kuin tätä.
§ 5 Ilmoittaa syyt siihen, kuten 1) että oppia Jumalasta ei esitetä kyllin selkeästi; 2) että siihen ei liitetä järjen ja ilmoituksen todisteita; 3) että se istutetaan lapsuudesta asti ennen kaikkea muistiin, mutta ei sydämeen; 4) että yleinen Jumalan halveksiminen ja koko maailman himo kunnian, hekuman ja kultaisen vasikan perään johtaa ihmiset lapsuudesta alkaen tällaiseen epäjumalanpalvontaan.
§ 6 Osoittaa, että siksi on välttämätöntä esittää oppi Jumalasta selkeästi, liittää siihen todisteet ja sitoa se sydämeen, ei vain koskettavien esitysten vaan erityisesti mieltäylentävien esikuvien kautta.240
Käsittely
Oppi Jumalasta yleisesti. 1) On olemassa yksi Jumala. 2) Hänen ominaisuutensa. 3) Miten yhdessä Jumalassa on kolme persoonaa.
I osa
§ 7 Mainitsee ne kaksi lähdettä, järjen ja ilmoituksen, joista tieto Jumalan olemuksesta on omaksuttava. Katso 1. saarnan § 849 *).
§ 8 Todistaa järjen avulla, että on olemassa yksi Jumala. Katso § 9.50
§ 9 Selvittää järjen avulla myös useimmat Jumalan ominaisuudet. Katso sama pykälä.
§ 10 Vetoaa viisaiden pakanoiden todisteluihin ja että jumalanpalvontaa esiintyy yleisesti miltei kaikkien maailman kansojen keskuudessa, katso sama pykälä ja sen alaviitteet.
§ 11 Todistaa saman Pyhän kirjan avulla, katso § 10.51
§ 12 Kokoaa nämä todisteet yhteen ja tekee niistä johtopäätöksen, että Jumalan täytyy olla olemassa, sekä teroittaa sen Jumalan halveksujien mieleen.
II osa
§ 13 Todistaa hänen itsenäisyytensä Jes. 45:5–6, Ilm. 22:13, ikuisuutensa Jes. 41:4, 1. Tim. 1:17 ja muuttumattomuutensa Ps. 102:25,28.
§ 14 Hänen kaikkitietävyytensä ja läsnäolonsa kaikkialla Ps. 139, Hänen viisautensa Job 12:13, ja241 hänen tarkan silmälläpitonsa kaikkien ihmisten tekojen suhteen Jer. 32:18–19.
§ 15 Hänen pyhyytensä ja vanhurskautensa, jota suhteessa häneen itseensä kutsutaan pyhyydeksi, mutta suhteessa muihin järjellisiin olioihin hyvyydeksi ja vanhurskaudeksi Jes. 6:3, Ps. 119:137, Ps. 11:5–7.
§ 16 Hänen kaikkivaltiutensa 1. Moos. 17:1, Job 42:2, Ilm. 15:3.
§ 17 Hänen totuudellisuutensa Ps. 86:5, Joona 4:2, 5. Moos. 32:4, Tit. 1:2. Katso § 11.52
§ 18 Todistaa tämän nojalla, että hän on mitä suurimmassa määrin kokonaan täydellinen.
III osa
§ 19 Todistaa ja painaa kuulijoiden mieleen tämän totuuden niin järjen keinoin, sillä koko maailmassa vallitseva suuri asioiden keskinäinen yhteys ja yhteensopivuus todistaa niiden olevan yhden Mestarin työtä, kuin ilmoituksen nojalla, että Jumala on vain yksi, ei useampia.
§ 20 Jo Vanhan testamentin kirjoituksista nähdään, että tässä jumaluudessa on useita olemuksia, samoin kuin se, että niitä on kolme. Katso § 14.53
§ 21 Tämä totuus osoitetaan kohdassa 1. Joh. 5:7. § 13 ja § 14 viimeinen momentti.54
§ 22 Osoittaa syyt, miksi Jumala on ilmoittanut tämän salaisuuden. § 15.55
§ 23 Selvittää, voidaanko tässä oikeutetusti käyttää nimitystä persoona. § 16.56
§ 24 Miten kolminaisuuden tekoja on kahta lajia, opera ad extra ja opera ad intra,57 ja molempia kuvataan. Katso § 17.58242
Sovellutus
§ 25 Kiittäkäämme Jumalaa, joka on ilmoittanut meille nämä totuudet, jotka ovat meille kaikkein tärkeimmät ja hyödyllisimmät. Ks. § 12.59
§ 26 Koettelee teidän innokkuuttanne oppia tuntemaan hänet.
§ 27 Koettelee teidän uskoanne, että oletteko valmiit vastaanottamaan hänet täysin vakuuttuneina.
§ 28 Koettelee, miten tämä oppi vaikuttaa tahtoon totella hänen käskyjään ja määräyksiään.
*) Lukijaa kehotetaan tutustumaan herra tohtorin toisesta pääkappaleesta laatimiin saarnoihin, joista ensimmäinen sisältyy neljännen niteen toiseen osaan.60
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia, Otsikkosivu ja painolupa
Seuraava jakso: Saarnaluonnoksia: Toinen saarna
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: