Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Saarnaluonnoksia

Saarnaluonnoksia: Kahdeksas saarna

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

Kahdeksas saarna

 

Johdanto

§ 1 Emme ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä. Näin oudon vastauksen sai apostoli Paavali niiltä kahdeltatoista Johanneksen opetuslapselta, jotka hän tapasi Efesoksessa Ap. t. 19:2, kun hän tiedusteli heiltä, ovatko he saaneet Pyhän Hengen. Heitä kutsutaan tässä yleisesti opetuslapsiksi, ei vain siksi, että he olivat olleet Johannes Kastajan opissa, vaan myös siksi, että se oppi, jota he uskoivat ja tunnustivat, nimittäin että parannuksen ja uskon kautta tullaan autuaaksi Messiaan sovitustyön ansiosta, oli täysin yhdenmukainen apostolien opin kanssa.

§ 2 Mutta heiltä puuttui selvä tieto kolminaisuudesta, ja erityisesti260 kolmannesta persoonasta. Raamatun tulkitsijat haluavat kiistää tämän heidän tietämättömyytensä tästä persoonasta, koska hänet tunnettiin yleisesti juutalaisten keskuudessa, mutta heidän oma tunnustuksensa on liian yleinen. Myönnetään, että kukaan ei voi uskoa ilman tätä Hengen vaikutusta, niin kuin nämä kaksitoista kuitenkin tekivät, mutta Henkihän voi vaikuttaa, vaikka häntä ei tunnetakaan selvästi. Uusimmat tiedot kertovat, että samanlaisia Johanneksen opetuslapsia on niillä seuduilla vielä tänä päivänä, eivätkä he ole ainoastaan tietämättömiä Pyhästä Hengestä, vaan asettuvat vastustamaan myös itseään Jeesusta, jonka edeltäjä heidän oppimestarinsa kuitenkin oli.

§ 3 Selittää, miten Paavali voimallisesti vakuuttaa heitä tästä totuudesta antamalla heille sen ihmeelliset lahjat Ap. t. 19:6.

§ 4 He eivät tienneet paljoakaan Pyhästä Hengestä, mutta olivat kuitenkin kääntymyksessään jättäneet sille tilaa sydämeensä. Meidän kristittymme puhuvat siitä, mutta sulkevat hänet sydämestään Ap. t. 7:51. Molempia tarvitaan, hänet pitää tuntea ja hänet pitää omistaa. Teksti antaa aihetta tänään tarkastella hänen persoonaansa.

 

Teksti: kolmas uskonkappale.

 

Käsittely

Pyhän Hengen persoonasta. Tässä meidän tulee oppia tuntemaan hänen 1) nimensä, 2) hänen jumaluutensa ja 3) hänen persoonansa paikka jumalallisessa olemuksessa.261

 

I osa

§ 5 Mainitsee hänen varsinaisen ja tavallisen nimensä, joka koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki. Kumpikin tulee selittää erikseen. Henki: tämä nimitys hänellä oli yleisesti jo Vanhassa testamentissa ja heti maailman alusta lähtien 1. Moos. 1:2, 6:3, 41:38, 2. Moos. 31:3, 5. Moos. 34:9 ja monessa muussa kohdassa, mutta erityisesti Uudessa testamentissa tämä nimi esiintyy hyvin usein, katso kolmas saarna, § 3.1

§ 6 Syitä siihen, että häntä kutsutaan hengeksi on kolme: 1) koska hän on hengellinen olento; 2) koska hänen vaikutuksensa ovat hengellisiä Joh. 3:5; 3) koska hän saa alkunsa tai hän muotoutuu kahden muun jumaluuden persoonan henkäyksistä Job 33:4, 2. Tess. 2:8. Sama.

§ 7 Toinen hänen nimeensä kuuluva sana on Pyhä, joka kuvaa tämän Hengen laatua. Näin häntä kutsutaan jo Vanhassa testamentissa Jes. 63:10, Ps. 51:13, mutta Uudessa testamentissa häntä kutsutaan Pyhäksi Hengeksi 97 kertaa. Katso § 3 sama.

§ 8 Syitä siihen, että häntä kutsutaan Pyhäksi on kaksi, nimittäin 1) hänen pyhyytensä Jes. 6:3, Ilm. 4:8, 2) varsinaisena syynä on häneen erityisesti liitettävä pyhittämisen työ, sillä Vapahtaja ei ainoastaan sano, että hän opettaa uskoville kaiken Joh. 14:26, vaan myös johdattaa heidät kaikkeen totuuteen 16:13, Room. 5:5, 1. Kor. 12:3, mikä koostuu siitä, että262 hän vie meidät, jotka luonnostaan olemme epäpuhtaita ja epäpyhiä Room. 3:10 jne., pyhän kutsunsa kautta 2. Tim. 1:9 puhdistavaan vereen 1. Joh. 1:7 suojatakseen uskovat lihan ja hengen saastuttamiselta 2. Kor. 7:1 ja lopulta johdattaa heidät turmeltumattomina Jumalan ihanuuden kasvojen eteen Juud. jae 24. Sama.

§ 9 Mutta häntä ei kutsuta vain Pyhäksi Hengeksi vaan myös Jumalan Hengeksi, Totuuden Hengeksi Joh. 14:17, armon hengeksi, rukouksen hengeksi, valittujen lasten hengeksi Room. 8:15, Isän ja Pojan Hengeksi, viisauden ja kirkkauden Hengeksi ynnä muuta. Katso §:n 3 loppu, samoin häntä kutsutaan perintöosan vakuudeksi Ef. 1:14, Lohduttajaksi Joh. 16:7 jne.

 

II osa

§ 10 Selittää mitä meidän uskontunnustuksemme sanoo Pyhästä Hengestä, että hän on Jumala ja mistä hänen jumaluutensa tulee todistaa.

§ 11 Sen todistaa 1) se, että häneen liitetään jumalallisia vaikutuksia.

§ 12 2) Se, että häneen yhdistetään jumalallisia ominaisuuksia.

§ 13 3) Huolellinen Vanhan ja Uuden testamentin ilmausten vertailu, sillä sen, mitä Jumala itse sanoo ja tekee edellisessä, sanotaan jälkimmäisessä olevan Pyhän Hengen tekoa.

§ 14 4) Se tasaveroisuus, joka näiden kolmen persoonan välillä kaikessa on.263

§ 15 5) Se, että häntä nimenomaan kutsutaan Jumalaksi. Tämä kaikki on selvästi esitetty §:ssä 4.2

 

III osa

§ 16 Tässä todistetaan, 1) että hän on Isästä ja Pojasta erillinen persoona, jossa yhteydessä persoona-sana ensin selitetään, katso 1. saarna toisesta pääkappaleesta § 16.3 Seuraavaksi se todistetaan näiden kolmen persoonan erillisten nimien kautta, joita nimiä ei koskaan sekoiteta toisiinsa. Ja samoin heidän tarkasti säädetystä lukumäärästään, että heitä on kolme 1. Joh. 5:7, ja lopuksi hänen erityisistä, persoonakohtaisista ja Isästä ja Pojasta erillisistä tehtävistään. Isä ja Poika molemmat lähettävät, kun hänet sitä vastoin lähetetään tai hän lähtee.

§ 17 Selittää, että hän on kolmas, ei arvoasteikossa, sillä hän on Jumala niin kuin Isäkin, vaan kolmantena järjestyksessä, minkä todistaa Matt. 28:19, kun heidät kasteen toimittamisessa luetellaan oikeassa järjestyksessään, sekä 1. Joh. 5:7. Tämä järjestys kuitenkin usein myös vaihtelee Raamatussa.

§ 18 Pyhän Hengen vaikutukset ovat joko opera ad intra tai ad extra.4 Opus, ad intra5 on sitä, että hän lähtee Isän ja Pojan luota ikuisuudessa. Katso 1. saarna, § 17:n loppuosa.6

§ 19 Hänen opera ad extra ovat moninaiset luomisessa, ylläpidossa ja hallinnassa 1. Moos. 1:2, Ps. 33:6, Job 33:4, mutta me huomaamme erityisesti hänen hyvät tekonsa meitä kohtaan. Katso 3. saarna § 5.7264

 

Sovellutus

§ 20 Oppikaamme kunnioittamaan hänen nimeään, palvomaan hänen jumalallisuuttaan ja olemaan vastustamatta hänen jumalallisia vaikutuksiaan. Meidät on kastettu hänen nimeensä. Pyytäkäämme Isältä Jeesuksen nimessä tätä lahjaa, niin se tullaan meille antamaan, ja antakaamme Jumalan Hengen johtaa meitä kaikkeen totuuteen.


  1. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 3
  2. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 4
  3. ks. Katekismussaarnoja: Ensimmäinen saarna, § 16
  4. opera ad intra tai ad extra: lat. sisäiset tai ulkoiset vaikutukset
  5. Opus, ad intra: lat. sisäinen vaikutus
  6. ks. Katekismussaarnoja: Ensimmäinen saarna, § 17
  7. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 5
Alkukieli

Åttonde predikan.

 

Ingången.

§. 1. Vi hafve icke ens hört om någon Helig Ande är til. Så besynnerligt svar fick Ap. Paulus af de 12 Joh.8 Lärjungar, som han träffade i Epheso. Ap. G. 19:2, då han sporde dem, om de fått den Heliga Anda. De kallas här i gemen Lärjungar; icke därföre at de allenast varit i lära hos Joh. Döparen, utan ock at den lära de trodde och bekände, neml. at genom bättring och tro blifva salige för Mesiæ försoning, aldeles instämde med Apostlarnes Lära.

§. 2. Men hos dem saknades tydlig kundskap om Treenigheten, och i synnerhet om260 den Tredje Personen. Bibel-tolkare vilja bestrida denna deras okunnighet om Personen, i anseende til den allmänna kundskap om honom ibland Judarna; men deras egen bekännelse är för allmän. Man medger at ingen kan tro, utan denna Andans värkan, hvilket dock dessa 12 gjorde, men Andan kan väl värka fast man ej tydeligen känner honom. Nyaste underrättelser förmäla, at sådane Johannis Lärjungar på samma negder gifvas än i dag, som ej allenast äro okunnige om den Heliga Anda, utan göra ock mot[-]parti emot sjelfva Jesum, hvars förelöpare deras Läromästare likväl var.

§. 3. Förklarar huru Paulus kraftigt öfvertygar dem om denna sanning, därmed at han gaf dem dess underbara gåfvor, v. 6.

§. 4. Desse viste ej stort om den Helige Anda, men hade dock i omvändelsen lämnat rum för den samma i sit hjerta; våra Christne hafva honom i munnen, men sluta honom utur hjertat. Ap. G. 7:51. båda äro nödiga; han bör kännas, han bör ägas. Text. gifver anledning at i dag betrakta hans Person.

 

Texten, Tredje Artikeln.

 

Föreställning.

Om den Heliga Andes Person, hvarvid vi böra lära känna honom 1:o til Sina Namn, 2:o til Sin Guddom och 3:o til Sin Personliga ordning i det Gudomliga väsendet.261

 

I. Delen.

§. 5. Omnämner hans egenteliga och vanliga Namn, som består af tvenne ord, Helig och Anda. Hvardera bör förklaras särskildt. Anda; detta namnet har han redan haft allmänt i Gamla Test. och strax i verldenes begynnelse, 1 Mos. B. 1:2. Cap. 6:3. Cap. 41:38. 2 Mos. B. 31:3. 5 Mos. B. 34:9. och mång annorstädes, men i synnerhet i Nya Testamentet hvarest det förekommer alt för ofta. Se 3:dje Predikan §. 3.9

§. 6. Orsakerna hvarföre han kallas anda äro tre 1:o Emedan han är et andeligt väsende. 2:o Äro hans verkningar andeliga Joh. 3:5. 3:o emedan han utgår eller utbl[å]ses af de andre Guddoms Personerne. Jobs. 33:4. 2 Thes. 2:8. ibidem.

§. 7. Andra ordet som hörer til hans namn är Helig, hvarmed beskaffenheten af denna Andan beskrifves. Så kallades han redan i Gamla Testamentet Es. 63:10. Psalm. 51:13.; men 97 gångor kallas han Helig Anda i Nya Testamentet; se 3. ibidem.

§. 8. Orsakerna hvarföre han kallas Helig äro tvenne nemligen 1:o hans helighet Es. 6:3. Upp. B. 4:8. 2:o och förnämligast helgelsens värk, som honom i synnerhet tillägnas; emedan Frälsaren icke allenast säger at han skal lära de trogna alt, Joh. 14:26. utan ock leda dem i all sanning Cap. 16:13. Rom. 5:5. 1 Cor. 12:3. hvilket består däruti, at262 han förer oss, som af naturen äro orene och ohelige Rom. 3:10. &c. genom en helig kallelse 2 Tim. 1:9. til renings blodet 1 Joh. 1:7. at förvara de trogne ifrån köttsens och andans besmittelse 2 Cor. 7:1. och ändteligen ställa dem obesmittade för Guds härlighets ansikte. Jud. Ep. v. 24. Ibidem.

§. 9. Men han kallas icke allenast en Helig Anda, utan ock Guds Anda. Sanningenes Anda, Joh. 14:17. Nådenes Anda, Bönenes Anda, utkårade barns anda. Rom. 8:15. Fadrens och Sonens Anda, vishetens och härlighetens Anda, med mera. Se slutet §. 3. item10 kallas han Arfspant, Eph. 1:14. Hugsvalare, Joh. 16:7. &c.

 

II. Delen.

§. 10. Förklarar vår Tros-bekännelse om den Heliga Anda, at han är Gud och hvarifrån hans Gudom skal bevisas.

§. 11. Den bevises 1:o deraf, at honom tilskrifves Gudomliga verkningar.

§. 12. 2:o Deraf, at honom tildömmes Gudomliga egenskaper.

§. 13. 3:o Af en upmärksam jemförelse emellan Gamla och Nya Testamentens utsagor, då det som Gud sjelf talat och gjordt i det förra säges i det senare vara gjordt af den Heliga Anda.

§. 14. 4:o Af den jämnlikhet, som finnes allestädes emellan alla tre personerne.263

§. 15. 5:o Emedan han uttryckeligen kallas Gud. Detta alt finnes tydeligen utfört i §. 4.11

 

III. Delen.

§. 16. Här bevises 1:o at han är en särskild Person ifrån Fadren och Sonen; hvarvid först ordet Person förklaras, se 1:sta Pr. öfv. 2:dra Hufvudstycket §. 16.12 Sedan bevises det af särskilta namn på de tre personerne, hvilka aldrig sammanblandas. Af deras utstakade vissa antal, at de äro tre. 1 Joh. 5:7. och ändteligen af hans särskilta personliga förrättningar ifrån Fadren och Sonen, hvilka båda sända, då han deremot sändes eller utgår.

§. 17. Förklarar huru han är den tredje, icke uti graden; ty han är Gud lika väl såsom Fadren, utan den tredje i ordningen, hvilket bevises af Matth. 28:19. där de vid Döpelse förrättningen upräknas i sin rätta ordning och af 1 Joh. 5:7; Hvilken ordning dock ofta förändras i Skriften.

§. 18. Den Heliga Andas värkningar äro antingen opera ad intra eller ad extra.13 Opus, ad intra14 är at han utgår af Fadrenom och Sonenom i evighet. Se §. 17 1:sta Predikan emot slutet.15

§. 19. Hans Opera ad extra16 äro mångfalldiga i Skapelsen, uppehållelsen och styrelsen. 1 Mos. B. 1:2. Ps. 33:6. Jobs 33:4. men vi märke i synnerhet hans välgärningar emot oss. Se §. 5 3:dje Predikan.17264

 

Tillämpningen.

§. 20. Lärom at vörda hans Namn, dyrka Hans Gudomlighet, och ej emotstå Hans Gudomliga värkningar. Vi äro döpte i Hans Namn. Bedjom Fadren i Jesu Namn om denna gåfvan, så skal den oss gifven varda, och låtom Guds Anda leda oss i all sanning.


  1. Johannes Döparens
  2. se Predikningar över andra huvudstycket: Tredje katekespredikan, § 3
  3. lat. likaså, jämväl
  4. se Predikningar över andra huvudstycket: Tredje katekespredikan, § 4
  5. se Predikningar över andra huvudstycket: Första katekespredikan, § 16
  6. opera ad intra eller ad extra: lat. interna eller externa verkningar
  7. Opus, ad intra: lat. den interna verkningen
  8. se Predikningar över andra huvudstycket: Första katekespredikan, § 17
  9. Opera ad extra: externa verkningar
  10. se Predikningar över andra huvudstycket: Tredje katekespredikan, § 5

Suomi

Kahdeksas saarna

 

Johdanto

§ 1 Emme ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä. Näin oudon vastauksen sai apostoli Paavali niiltä kahdeltatoista Johanneksen opetuslapselta, jotka hän tapasi Efesoksessa Ap. t. 19:2, kun hän tiedusteli heiltä, ovatko he saaneet Pyhän Hengen. Heitä kutsutaan tässä yleisesti opetuslapsiksi, ei vain siksi, että he olivat olleet Johannes Kastajan opissa, vaan myös siksi, että se oppi, jota he uskoivat ja tunnustivat, nimittäin että parannuksen ja uskon kautta tullaan autuaaksi Messiaan sovitustyön ansiosta, oli täysin yhdenmukainen apostolien opin kanssa.

§ 2 Mutta heiltä puuttui selvä tieto kolminaisuudesta, ja erityisesti260 kolmannesta persoonasta. Raamatun tulkitsijat haluavat kiistää tämän heidän tietämättömyytensä tästä persoonasta, koska hänet tunnettiin yleisesti juutalaisten keskuudessa, mutta heidän oma tunnustuksensa on liian yleinen. Myönnetään, että kukaan ei voi uskoa ilman tätä Hengen vaikutusta, niin kuin nämä kaksitoista kuitenkin tekivät, mutta Henkihän voi vaikuttaa, vaikka häntä ei tunnetakaan selvästi. Uusimmat tiedot kertovat, että samanlaisia Johanneksen opetuslapsia on niillä seuduilla vielä tänä päivänä, eivätkä he ole ainoastaan tietämättömiä Pyhästä Hengestä, vaan asettuvat vastustamaan myös itseään Jeesusta, jonka edeltäjä heidän oppimestarinsa kuitenkin oli.

§ 3 Selittää, miten Paavali voimallisesti vakuuttaa heitä tästä totuudesta antamalla heille sen ihmeelliset lahjat Ap. t. 19:6.

§ 4 He eivät tienneet paljoakaan Pyhästä Hengestä, mutta olivat kuitenkin kääntymyksessään jättäneet sille tilaa sydämeensä. Meidän kristittymme puhuvat siitä, mutta sulkevat hänet sydämestään Ap. t. 7:51. Molempia tarvitaan, hänet pitää tuntea ja hänet pitää omistaa. Teksti antaa aihetta tänään tarkastella hänen persoonaansa.

 

Teksti: kolmas uskonkappale.

 

Käsittely

Pyhän Hengen persoonasta. Tässä meidän tulee oppia tuntemaan hänen 1) nimensä, 2) hänen jumaluutensa ja 3) hänen persoonansa paikka jumalallisessa olemuksessa.261

 

I osa

§ 5 Mainitsee hänen varsinaisen ja tavallisen nimensä, joka koostuu kahdesta sanasta, Pyhä ja Henki. Kumpikin tulee selittää erikseen. Henki: tämä nimitys hänellä oli yleisesti jo Vanhassa testamentissa ja heti maailman alusta lähtien 1. Moos. 1:2, 6:3, 41:38, 2. Moos. 31:3, 5. Moos. 34:9 ja monessa muussa kohdassa, mutta erityisesti Uudessa testamentissa tämä nimi esiintyy hyvin usein, katso kolmas saarna, § 3.18

§ 6 Syitä siihen, että häntä kutsutaan hengeksi on kolme: 1) koska hän on hengellinen olento; 2) koska hänen vaikutuksensa ovat hengellisiä Joh. 3:5; 3) koska hän saa alkunsa tai hän muotoutuu kahden muun jumaluuden persoonan henkäyksistä Job 33:4, 2. Tess. 2:8. Sama.

§ 7 Toinen hänen nimeensä kuuluva sana on Pyhä, joka kuvaa tämän Hengen laatua. Näin häntä kutsutaan jo Vanhassa testamentissa Jes. 63:10, Ps. 51:13, mutta Uudessa testamentissa häntä kutsutaan Pyhäksi Hengeksi 97 kertaa. Katso § 3 sama.

§ 8 Syitä siihen, että häntä kutsutaan Pyhäksi on kaksi, nimittäin 1) hänen pyhyytensä Jes. 6:3, Ilm. 4:8, 2) varsinaisena syynä on häneen erityisesti liitettävä pyhittämisen työ, sillä Vapahtaja ei ainoastaan sano, että hän opettaa uskoville kaiken Joh. 14:26, vaan myös johdattaa heidät kaikkeen totuuteen 16:13, Room. 5:5, 1. Kor. 12:3, mikä koostuu siitä, että262 hän vie meidät, jotka luonnostaan olemme epäpuhtaita ja epäpyhiä Room. 3:10 jne., pyhän kutsunsa kautta 2. Tim. 1:9 puhdistavaan vereen 1. Joh. 1:7 suojatakseen uskovat lihan ja hengen saastuttamiselta 2. Kor. 7:1 ja lopulta johdattaa heidät turmeltumattomina Jumalan ihanuuden kasvojen eteen Juud. jae 24. Sama.

§ 9 Mutta häntä ei kutsuta vain Pyhäksi Hengeksi vaan myös Jumalan Hengeksi, Totuuden Hengeksi Joh. 14:17, armon hengeksi, rukouksen hengeksi, valittujen lasten hengeksi Room. 8:15, Isän ja Pojan Hengeksi, viisauden ja kirkkauden Hengeksi ynnä muuta. Katso §:n 3 loppu, samoin häntä kutsutaan perintöosan vakuudeksi Ef. 1:14, Lohduttajaksi Joh. 16:7 jne.

 

II osa

§ 10 Selittää mitä meidän uskontunnustuksemme sanoo Pyhästä Hengestä, että hän on Jumala ja mistä hänen jumaluutensa tulee todistaa.

§ 11 Sen todistaa 1) se, että häneen liitetään jumalallisia vaikutuksia.

§ 12 2) Se, että häneen yhdistetään jumalallisia ominaisuuksia.

§ 13 3) Huolellinen Vanhan ja Uuden testamentin ilmausten vertailu, sillä sen, mitä Jumala itse sanoo ja tekee edellisessä, sanotaan jälkimmäisessä olevan Pyhän Hengen tekoa.

§ 14 4) Se tasaveroisuus, joka näiden kolmen persoonan välillä kaikessa on.263

§ 15 5) Se, että häntä nimenomaan kutsutaan Jumalaksi. Tämä kaikki on selvästi esitetty §:ssä 4.19

 

III osa

§ 16 Tässä todistetaan, 1) että hän on Isästä ja Pojasta erillinen persoona, jossa yhteydessä persoona-sana ensin selitetään, katso 1. saarna toisesta pääkappaleesta § 16.20 Seuraavaksi se todistetaan näiden kolmen persoonan erillisten nimien kautta, joita nimiä ei koskaan sekoiteta toisiinsa. Ja samoin heidän tarkasti säädetystä lukumäärästään, että heitä on kolme 1. Joh. 5:7, ja lopuksi hänen erityisistä, persoonakohtaisista ja Isästä ja Pojasta erillisistä tehtävistään. Isä ja Poika molemmat lähettävät, kun hänet sitä vastoin lähetetään tai hän lähtee.

§ 17 Selittää, että hän on kolmas, ei arvoasteikossa, sillä hän on Jumala niin kuin Isäkin, vaan kolmantena järjestyksessä, minkä todistaa Matt. 28:19, kun heidät kasteen toimittamisessa luetellaan oikeassa järjestyksessään, sekä 1. Joh. 5:7. Tämä järjestys kuitenkin usein myös vaihtelee Raamatussa.

§ 18 Pyhän Hengen vaikutukset ovat joko opera ad intra tai ad extra.21 Opus, ad intra22 on sitä, että hän lähtee Isän ja Pojan luota ikuisuudessa. Katso 1. saarna, § 17:n loppuosa.23

§ 19 Hänen opera ad extra ovat moninaiset luomisessa, ylläpidossa ja hallinnassa 1. Moos. 1:2, Ps. 33:6, Job 33:4, mutta me huomaamme erityisesti hänen hyvät tekonsa meitä kohtaan. Katso 3. saarna § 5.24264

 

Sovellutus

§ 20 Oppikaamme kunnioittamaan hänen nimeään, palvomaan hänen jumalallisuuttaan ja olemaan vastustamatta hänen jumalallisia vaikutuksiaan. Meidät on kastettu hänen nimeensä. Pyytäkäämme Isältä Jeesuksen nimessä tätä lahjaa, niin se tullaan meille antamaan, ja antakaamme Jumalan Hengen johtaa meitä kaikkeen totuuteen.


  1. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 3
  2. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 4
  3. ks. Katekismussaarnoja: Ensimmäinen saarna, § 16
  4. opera ad intra tai ad extra: lat. sisäiset tai ulkoiset vaikutukset
  5. Opus, ad intra: lat. sisäinen vaikutus
  6. ks. Katekismussaarnoja: Ensimmäinen saarna, § 17
  7. ks. Katekismussaarnoja: Kolmas saarna, § 5

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: