Saarnaluonnoksia: Neljäs saarna

Fjerde predikan.

Förberedelse.

§. 1. Då man skal gifva beskrifning om några vigtiga saker, vänder man gemenligen sin upmärksamhet först til deras Namn; så är det med växter, djur, människor &c.

§. 2. Namnen äro en hjelpreda, at kunna utan vidlöftiga beskrifningar urskilja ting och Personer ifrån andra ting; somliga namn äro så allmänna, at åtskiliga individua15individer under dem begripas: andra åter sådana, at de ej tilkomma mera än et enda ting, och kallas deras egna namn.

§. 3. De allmänna äro sådana, som antingen skilja en Person til sit kön, eller til sin slägt, eller ock til sina ämbeten och egenskaper.

§. 4. Ingen ting i verlden är oss angelägnare at känna, än vår Frälsare. Joh. 17:3. Se ingången til 2:dra Predikan.16se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 1–6

§. 5. Han igenkännes antingen af sina Namn, eller Beskrifningen om sin Person, eller ock249 af sina oss bevista välgärningar. Alla vigtiga Ämnen. Nu af sina dyra Namn.

§. 6. Vår Frälsare tillägges i den Heliga Skrift ganska många namn, tagne dels af hans Guddom, dels Mandom, dels ock hans värkningar och nåde-välgärningar. Men de hufvudsakeliga skola i dag syslosätta vår upmärksamhet.

Föreställning.

Om vår Frälsares tvänne stora Namn: Jesus Christus. Vi vilje förklara hvardera särskilt.

I. Delen.

§. 7. En upmuntran at med helig vördnad betrakta detta Namnet Jesus; se §. 7. första momentet17se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 7; moment 1–6 motsvarar textstycken inom avsnittet § 7 och Phil. 2:10. Es. 45:23. Cap. 6:3,4,5.

§. 8. Hvad detta Namnet betyder. Det är Hebraiskt, och förklaras philologice,18språkligt samt bestyrkes med Matth. 1:21. se §. 7. 2:dra momentet.

§. 9. Dess ursprung, eller hvarifrån vår Frälsare fått det, nemligen ifrån himmelen. mom. 3:dje.

§. 10. Sjelfva tilfället då det gafs honom, Luc. 2:21.

§. 11. Egenteliga orsaken hvarföre det gafs. se mom. 4:de.

§. 12. Därföre bör detta Namnet af oss vördas. mom. 5:te.250

§. 13. Detta Namnet blifver ock en rik tröste källa, där aldrig hugsvalelse tryter. Se mom. 6:te. Es. 55:1,2. Matth. 11:28. Joh. 7:37.

II. Delen.

§. 14. Förklarar Jesu andra Namn philologice, efter Grækiskan och Hebraiskan. §. 8. 1:sta momentet.19se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 8; moment 1–5 motsvarar textstycken inom avsnittet § 8

§. 15. Förklarar anledningen til et sådant Namn i Gamla Testamentet, af den anbefalta smörjelsen, som är utförligen förklarad i 2:dra momentet.

§. 16. Bevisar, at detta namnet blifvit vår Frälsare gifvit både i Gamla och Nya Testamentet, se 3:dje momentet.

§. 17. Förklarar orsaken, hvarföre han fick detta Namn; se 4:de momentet.

§. 18. Beskrifver sjelfva smörjandet, se 5:te momentet.

§. 19. Bevisar, at denna Jesus af Nazareth är Christus, se §. 9:de. hel och hållen,20se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 9 hvarest det hufvudsakeligaste är sammanfattadt, och gifver anledning til en hel Predikan öfver detta ämne.

§. 20. En upmuntran, at ej låta denna Herrans smordas Ämbeten vara på oss förlorade.

§. 21. Beklagar huru alt för många likväl göra det och låta sig bedåras, och likasom förtrollas af denna verldenes gud, hvilka bestraffas och förmanas at antaga Jesum, för sin smorda, til alla sina Ämbeten.251

§. 22. Tröstar oss, at om vi antage denna Guds smorda genom trona, skole vi äfven få smörjelsen Joh. 14:26. 1 Joh. 2:20,27. och blifva Konungar och Präster för Herranom. Matth. 19:28. Upp. B. 20:6. Cap. 1:6. Cap. 5:10.

1. individer
2. se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 1–6
3. se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 7; moment 1–6 motsvarar textstycken inom avsnittet § 7
4. språkligt
5. se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 8; moment 1–5 motsvarar textstycken inom avsnittet § 8
6. se Predikningar över andra huvudstycket: Andra katekespredikan, § 9

Neljäs saarna

Valmistelu

§ 1 Kun on tarkoitus antaa kuvaus joistakin tärkeistä asioista, niin yleensä katsotaan ensimmäisenä niiden nimeä: tämä pätee kasveihin, eläimiin, ihmisiin ym.

§ 2 Nimet ovat apuväline, jonka avulla voimme ilman laajoja kuvauksia erottaa olioita ja henkilöitä toisista olioista; jotkut nimet ovat niin yleisiä, että niiden alle kuuluu monia yksilöitä, toiset taas ovat sellaisia, että ne eivät kuulu useammalle kuin yhdelle oliolle ja siksi niitä kutsutaan näiden erisnimiksi.

§ 3 Yleiset nimet ovat sellaisia, jotka erottelevat henkilöt sukupuolen tai suvun mukaan, tai myös virkojensa ja ominaisuuksiensa perusteella.

§ 4 Mitään asiaa maailmassa ei meidän ole tärkeämpää tuntea kuin Vapahtajamme Joh. 17:3. Katso toisen saarnan johdanto.21ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 1–6

§ 5 Hänet tunnistetaan joko hänen nimestään tai hänen persoonansa kuvauksesta, tai myös249 hänen meihin kohdistamistaan hyvistä teoista. Kaikki tärkeitä asioita. Nyt hänen kalliista nimistään.

§ 6 Meidän Vapahtajallemme osoitetaan Pyhässä kirjassa varsin monta nimeä, jotka ovat peräisin joko hänen jumaluudestaan tai hänen ihmisyydestään, osin myös hänen teoistaan ja hyvistä armontöistään. Mutta tänään tarkastelemme niistä tärkeimpiä.

Käsittely

Vapahtajamme kahdesta suuresta nimestä: Jeesus Kristus. Selitämme kummankin erikseen.

I osa

§ 7 Rohkaistaan tarkastelemaan tätä nimeä Jeesus pyhästi kunnioittaen. Katso § 7, 1. momentti22ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 7; momentit 1–6 viittaavat jakson § 7 kappaleisiin ja Fil. 2:10, Jes. 45:23, Jes. 6:3–5.

§ 8 Mitä tämä nimi merkitsee. Se on hepreaa, ja selitetään kielitieteellisesti. Lisäksi sen vahvistaa Matt. 1:21. Katso § 7, 2. momentti.

§ 9 Sen alkuperä, eli mistä Vapahtajamme on sen saanut, nimittäin taivaasta. 3. momentti.

§ 10 Itse tilanne, jossa se annettiin hänelle. Luuk. 2:21.

§ 11 Varsinainen syy siihen, miksi se annettiin. Ks. 4. momentti.

§ 12 Miksi meidän tulee kunnioittaa tuota nimeä. 5. momentti.250

§ 13 Tämä nimi on myös rikas lohdutuksen lähde, josta lohtu ei koskaan tyrehdy. Katso 6. momentti. Jes. 55:1–2, Matt. 11:28, Joh. 7:37.

II osa

§ 14 Selittää Jeesuksen toisen nimen kielitieteellisesti, kreikan ja heprean pohjalta. Katso § 8, 1. momentti.23ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 8; momentit 1–5 viittaavat jakson § 8 kappaleisiin

§ 15 Selittää syyn sellaiseen nimeen Vanhassa testamentissa hänelle määrätyn voitelun pohjalta, mitä laajasti selvitetään 2. momentissa.

§ 16 Todistaa, että tämä nimi on annettu Vapahtajallemme sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Katso 3. momentti.

§ 17 Selittää syyn, miksi hän sai tämän nimen. Katso 4. momentti.

§ 18 Kuvaa itse voitelua. Katso 5. momentti.

§ 19 Todistaa, että tämä Jeesus Nasaretilainen on Kristus. Katso kokonaisuudessaan § 9,24ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 9 jossa on koottu yhteen tärkeimmät asiat ja joka antaa aiheen kokonaiseen saarnaan tästä asiasta.

§ 20 Kannustaa siihen, että emme antaisi tämän Herran voidellun virkojen mennä meidän osaltamme hukkaan.

§ 21 Valittaa, kuinka liian monet kuitenkin tekevät näin ja antavat itsensä lumoutua ja ikään kuin hullaantuvat tämän maailman jumalista. Heitä rangaistaan ja kehotetaan ottamaan vastaan Jeesus kaikkine virkoineen voidellukseen.251

§ 22 Lohduttaa meitä, että jos me uskon kautta otamme vastaan tämän Jumalan voidellun, niin myös me saamme voitelun Joh. 14:26, 1. Joh. 2:20,27 ja tulemme Herran kuninkaiksi ja papeiksi Matt. 19:28, Ilm. 20:6, 1:6, Ilm. 5:10.

1. ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 1–6
2. ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 7; momentit 1–6 viittaavat jakson § 7 kappaleisiin
3. ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 8; momentit 1–5 viittaavat jakson § 8 kappaleisiin
4. ks. Katekismussaarnoja: Toinen saarna, § 9

Unfortunately this content isn't available in English