Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia: Viidestoista saarna
Seuraava jakso:
Kuudestoista saarna
Johdanto
§ 1 Johanneksen evankeliumin 10. kirja kuvaa kallista Vapahtajaamme Jeesusta vertauksella hyvään ja uskolliseen paimeneen, joka kaikin tavoin ahkeroiden kokoaa lampaansa ja kaitsee niitä äärimmäisen295 hellästi ja huolekkaasti. Nämä lampaat eivät ole mitään muuta kuin ihmisiä, jotka hän armonvälineiden ja henkensä armonvaikutusten kautta kokoaa laumaansa, jossa hän tekee heidät osallisiksi hankkimastaan autuudesta. Yhdessä heitä kutsutaan Pyhässä kirjassa Jumalan seurakunnaksi Ap. t. 20:28 ja apostolisessa uskontunnustuksessamme pyhäksi yhteiseksi seurakunnaksi ja pyhäin yhteydeksi.
§ 2 Olemme saarnassamme toisesta uskonkappaleesta selvittäneet, miten Jeesus kuninkaana hallitsee tätä valtakuntaansa, ja edellisissä saarnoissa kolmannesta uskonkappaleesta selittäneet, kuinka tätä hallintoa hoitaa oikea ovenvartija, Pyhä Henki, suhteessa sen kuhunkin jäseneen erikseen. Mutta oppia seurakunnasta yleensä on jo vanhoilta ajoilta alkaen kristillisessä seurakunnassa tarkasteltu monin tavoin, ja sitä on myös monin väärin lausein sotkettu varsin pahasti, niin että näen aiheelliseksi meidän tekstimme perusteella antaa teille siitä selvän kuvan ja Jumalan sanan kanssa yhdenmukaisen käsityksen.
§ 3 Rakkaat kuulijat! Me elämme kaikki näkyvässä seurakunnassa ja uskovat ovat jäseniä pyhäin yhteydessä, ja he odottavat toivossa tulla kerran luetuiksi pyhien joukkoon valittujen seurakunnassa, joten tämä aihe ansaitsee siten kaiken huomiomme.296
Teksti: kolmas uskonkappale.
Käsittely
Mitä meidän yleisesti tulee tietää ja uskoa Jumalan seurakunnasta
§ 4 Selittää sanan seurakunta yleisesti, että se tarkoittaa ihmisten joukkoa, mutta tässä se käsitetään uskovien ja Jumalaa pelkäävien yhteisönä, niin kuin Luther sen selittää Isossa katkismuksessa, minkä jälkeen se määritellään lyhyesti, ks. § 17, alku.1
§ 5 Tämän seurakunnan alullepanija tai perustaja on yleisesti kolmiyhteinen Jumala, Isä, joka valmisti häät Pojalleen ja kutsui paljon vieraita Matt. 22:2, Poika, joka on kihlautunut uskovien kanssa 2. Kor. 11:2, Matt. 16:18 ja Pyhä Henki, Ef. 1:13–14, mutta aivan erityisesti se on Kristus, joka on sen pää Ef. 5:23, sen kuningas Joh. 18:37, sen paimen Hes. 34:15–16, Joh. 10:11, joka on sen varsin kalliisti lunastanut itselleen Ap. t. 8:28, josta syystä häntä kutsutaan myös seurakunnan todelliseksi kulmakiveksi Ap. t. 4:11, sama.
§ 6 Selittää, ketkä ovat tämän seurakunnan jäseniä silloin kun se vielä on taisteleva ja sitten kun se tulee voittajaksi. Taistelevan seurakunnan jäsenten todetaan olevan aitoja ja epäaitoja, katso sama pykälä.
§ 7 Kuvaa tämän yhteisön hallinnolliset lait, joita verrataan muiden valtakuntien ja yhteisöjen lakeihin, katso sama pykälä, viimeinen momentti.297
§ 8 Todistaa, että meidän Vapahtajamme käyttää Pyhää Henkeä oven vartijana ja hallinnoijana Joh. 10:3, Joh. 14:26, Ap. t. 2, Ap. t. 20:28, 1. Kor. 12:17, katso §:n 17 alku.
§ 9 Armonvälineet, joiden avulla hän maan päällä kutsuu, kokoaa yhteen, valaisee, pyhittää, pitää lähellään ja säilyttää oikeassa uskossa, ovat Jumalan pyhä sanat ja kalliit sakramentit. Katso sama pykälä, jatko.
§ 10 Seurakunnan palvelijat ovat saarnavirkaan kutsutut ja opettajiksi asetetut, heidän tulee ruokkia laumaa Jumalan sanalla ja jakaa sakramentit, katso saman §:n loppu.
§ 11 Selvittää tämän seurakunnan yleiset ominaisuudet, eli että se ensinnäkin on yksi, toiseksi se on pyhä ja kolmanneksi yleinen, katso § 19.2
§ 12 Ilmoittaa tämän johdosta todisteet, joista voidaan päätellä, mitä meidän näkyvistä seurakunnistamme voidaan perustellusti kutsua oikean seurakunnan nimellä.
Sovellutus
§ 13 Meillä on aihetta kiittää Jumalaa, joka on antanut meidän kasvaa seurakunnassaan, joka äidin tavoin on ruokkinut meitä sanalla ja sakramenteilla. Kuinka onnellisia me olemmekaan moniin tuhansiin pakanoihin verrattuna!
§ 14 Mutta nyt tutkikoon jokainen, millainen jäsen itse on tässä hengellisessä ruumiissa. Onko hän elävä vai kuollut? Onko hänet vartettu Kristukseen, joka on pää ja tosi viinipuu, vai ei? Meidät kaikki on tosin298 kasteessa vartettu Kristukseen, mutta useimmat, elleivät kaikki, ovat repineet irti tämän siteen, ja kristikunnassa on yhä monia kuivia oksia ja rujoja jäseniä. Ne saavat kasvaa täällä kuten rikkaruoho viljapellossa, sadonkorjuuseen saakka, mutta he eivät koskaan pääse voittoisaan seurakuntaan, vaan niiden täytyy joutua ikuisen tulen saaliiksi! Onnettomat ja väärin kasvaneet jäsenet! Kaikessa teidän onnettomuudessanne on kuitenkin se onni, että te elätte näkyvässä seurakunnassa, ja kääntykää siis pois harhateiltänne.
§ 15 Te uskovat, nauttikaa ahkerasti ja hartaasti armonvälineitä tässä taistelevassa seurakunnassa, niin että teistä kerran tulee onnellisia jäseniä kirkkauden ikuisilla asuinsijoilla. Olkaa siksi jo täällä toivossa iloisia ja koettelemuksissa kestäviä. Aamen.
Suom. Eero Ojanen
Sextonde predikan.
Ingången.
§. 1. Uti Johannis Ev. boks 10:de Cap. förställer vår dyre Frälsare Jesus sig under liknelse af en god och trogen herde, hvilken med all flit samlar sig får och med yttersta295 ömhet och omsorg vårdar dem. Dessa får äro icke annat än människor, dem han genom nådemedlen och sin andas nåde-värkningar drager til sin fåra-hjord, hvarest han gör dem delaktige af den salighet som han förvärfvat; hvilke til sammantagne kallas i den Heliga Skrift en Guds församling Ap. G. 20:28. och uti vår Apostoliska tros bekännelse: en helig och allmännelig Kyrka och de heligas samfund.
§. 2. Vi hafve uti Predikan öfver andra Artikeln förklarat, huru vår Jesus såsom Konung förvaltar detta sit rike, och uti föregående predikningar öfver Tredje Artikeln, huru denna förvaltning utöfvas af den rätta döravården,3 den Heliga Anda, i anseende til en och hvar dess ledemot4 i synnerhet. Men läran om församlingen i gemen, har redan från äldre tider tilbaka, kommit i den Christna församlingen under mångfaldig granskning och genom flera villosatser blifvit mycket bortblandad, så at jag ser mig förbunden, i anledning af vår Text, gifva eder därom et redigt och med Guds ord instämmande begrep.
§. 3. Älskade Åhörare! Vi lefve ju alle i den synliga församlingen och de trogne äro lemmar i de heligas samfund, och afbida i hoppet at en gång få räknas bland helgonens antal i de utvaldas Församling; ämnet är ju då värdt all vår upmärksamhet.296
Texten, Tredje Artikeln.
Föreställning.
Hvad vi i gemen böre veta och tro om Guds församling.
§. 4. Förklarar ordet församling i gemen, at det beteknar en samling af människor; men at det här tages för en samling af trogne och Gudfruktige, som Lutherus förklarar det i sin större cateches; hvaraf sedan göres en kort definition, se början af 17. §.5
§. 5. Denna församlingens uphofsman eller stiftare är i gemen den Treenige Guden. Fadren, som gjorde bröllop åt sin Son och böd många Matth. 22:2. Sonen, som trolofvar sig med de trogne. 2 Cor. 11:2. Matth. 16:18. och den Heliga Anda Eph. 1:13,14; men i synnerhet tilkommer detta Christo, såsom dess hufvud. Cap. 5:23. Dess Konung Joh. 18:37. dess herde Hes. 34:15,16. Joh. 10:11. som ganska dyrt förvärfvat sig den samma Ap. G. 8:28. hvarföre han ock kallas Församlingens rätta hörnesten Cap. 4:11. ibidem.
§. 6. Förklarar hvilka som äro denna församlingens lemmar, då den ännu är stridande och sedan den blifver triumpherande. Den stridandes anmärkes vara äkta och oäkta. Se samma §.
§. 7. Beskrifver detta samfundets styrelselagar, hvilka jemnföras med andra rikens och samfunds Lagar, se samma §. sista momentet.297
§. 8. Visar at vår Frälsare nyttjar den Heliga Anda til döra-vård och förvaltare, Joh. 10:3. Cap. 14:26. Ap. G. 2. Cap. 20:28. 1 Cor. 12:17. Se början av 17. §.
§. 9. Nådemedlen, genom hvilka han på jordene kallar, församlar, uplyser, helgar och när sig behåller och bevarar i en rätt tro, äro Guds heliga ord och de dyra Sacramenterna. Se följande af samma §.
§. 10. Församlingens tjenare äro til predikoämbetet kallade och insatte Lärare, som skola föda hjorden med Guds ord och utdela Sacramenterne; se slutet på samma §.
§. 11. Förklarar denna församlingens allmänna egenskaper, huru den är 1:o En 2:o helig, 3:o allmännelig. Se §. 19.6
§. 12. Upgifver i anledning häraf prof, utaf hvilka må slutas, hvilken af våra synliga församlingar må med skäl kunna bära namn af den rätta.
Tillämpning.
§. 13. Vi hafve orsak at tacka Gud, som låtit oss upväxa i sin Församling, hvilken såsom en Moder upammat oss genom ordet och Sacramenterna. Huru lycklige vi äre emot många tusende Hedningar!
§. 14. Men nu undersöke hvar och en sig sjelf hurudan lem han är i denna andeliga krop? Om han är lefvande eller död? Om han är ympad i Christo, som är hufvudet och det sanna vinträdet, eller icke? Alle hafve vi väl i 298 dopet blifvit ympade i Christo; men detta band är af de flästa om ej alla sönderslitit, och här äro ännu många torra grenar, och vanskapeliga lemmar i Christenheten. De få växa här såsom ogräset bland hvetet, til skördetiden, men få aldrig ingå i den triumpherande församlingen, utan måste blifva et rof för den eviga elden. Olyklige och vanväxte lemmar! i all eder olycka är det än en lycka för eder at i lefven i den synliga församlingen, och vänder då om ifrån edra vägars villo.
§. 15. I trogne, nyttjen flitigt och med andakt nådemedlen här i den stridande församlingen, så skolen i en gång blifva lycksalige lemmar i härlighetens eviga boningar. Varer derföre redan här glade i hoppet och tålige i bedröfvelsen. Amen.
Kuudestoista saarna
Johdanto
§ 1 Johanneksen evankeliumin 10. kirja kuvaa kallista Vapahtajaamme Jeesusta vertauksella hyvään ja uskolliseen paimeneen, joka kaikin tavoin ahkeroiden kokoaa lampaansa ja kaitsee niitä äärimmäisen295 hellästi ja huolekkaasti. Nämä lampaat eivät ole mitään muuta kuin ihmisiä, jotka hän armonvälineiden ja henkensä armonvaikutusten kautta kokoaa laumaansa, jossa hän tekee heidät osallisiksi hankkimastaan autuudesta. Yhdessä heitä kutsutaan Pyhässä kirjassa Jumalan seurakunnaksi Ap. t. 20:28 ja apostolisessa uskontunnustuksessamme pyhäksi yhteiseksi seurakunnaksi ja pyhäin yhteydeksi.
§ 2 Olemme saarnassamme toisesta uskonkappaleesta selvittäneet, miten Jeesus kuninkaana hallitsee tätä valtakuntaansa, ja edellisissä saarnoissa kolmannesta uskonkappaleesta selittäneet, kuinka tätä hallintoa hoitaa oikea ovenvartija, Pyhä Henki, suhteessa sen kuhunkin jäseneen erikseen. Mutta oppia seurakunnasta yleensä on jo vanhoilta ajoilta alkaen kristillisessä seurakunnassa tarkasteltu monin tavoin, ja sitä on myös monin väärin lausein sotkettu varsin pahasti, niin että näen aiheelliseksi meidän tekstimme perusteella antaa teille siitä selvän kuvan ja Jumalan sanan kanssa yhdenmukaisen käsityksen.
§ 3 Rakkaat kuulijat! Me elämme kaikki näkyvässä seurakunnassa ja uskovat ovat jäseniä pyhäin yhteydessä, ja he odottavat toivossa tulla kerran luetuiksi pyhien joukkoon valittujen seurakunnassa, joten tämä aihe ansaitsee siten kaiken huomiomme.296
Teksti: kolmas uskonkappale.
Käsittely
Mitä meidän yleisesti tulee tietää ja uskoa Jumalan seurakunnasta
§ 4 Selittää sanan seurakunta yleisesti, että se tarkoittaa ihmisten joukkoa, mutta tässä se käsitetään uskovien ja Jumalaa pelkäävien yhteisönä, niin kuin Luther sen selittää Isossa katkismuksessa, minkä jälkeen se määritellään lyhyesti, ks. § 17, alku.7
§ 5 Tämän seurakunnan alullepanija tai perustaja on yleisesti kolmiyhteinen Jumala, Isä, joka valmisti häät Pojalleen ja kutsui paljon vieraita Matt. 22:2, Poika, joka on kihlautunut uskovien kanssa 2. Kor. 11:2, Matt. 16:18 ja Pyhä Henki, Ef. 1:13–14, mutta aivan erityisesti se on Kristus, joka on sen pää Ef. 5:23, sen kuningas Joh. 18:37, sen paimen Hes. 34:15–16, Joh. 10:11, joka on sen varsin kalliisti lunastanut itselleen Ap. t. 8:28, josta syystä häntä kutsutaan myös seurakunnan todelliseksi kulmakiveksi Ap. t. 4:11, sama.
§ 6 Selittää, ketkä ovat tämän seurakunnan jäseniä silloin kun se vielä on taisteleva ja sitten kun se tulee voittajaksi. Taistelevan seurakunnan jäsenten todetaan olevan aitoja ja epäaitoja, katso sama pykälä.
§ 7 Kuvaa tämän yhteisön hallinnolliset lait, joita verrataan muiden valtakuntien ja yhteisöjen lakeihin, katso sama pykälä, viimeinen momentti.297
§ 8 Todistaa, että meidän Vapahtajamme käyttää Pyhää Henkeä oven vartijana ja hallinnoijana Joh. 10:3, Joh. 14:26, Ap. t. 2, Ap. t. 20:28, 1. Kor. 12:17, katso §:n 17 alku.
§ 9 Armonvälineet, joiden avulla hän maan päällä kutsuu, kokoaa yhteen, valaisee, pyhittää, pitää lähellään ja säilyttää oikeassa uskossa, ovat Jumalan pyhä sanat ja kalliit sakramentit. Katso sama pykälä, jatko.
§ 10 Seurakunnan palvelijat ovat saarnavirkaan kutsutut ja opettajiksi asetetut, heidän tulee ruokkia laumaa Jumalan sanalla ja jakaa sakramentit, katso saman §:n loppu.
§ 11 Selvittää tämän seurakunnan yleiset ominaisuudet, eli että se ensinnäkin on yksi, toiseksi se on pyhä ja kolmanneksi yleinen, katso § 19.8
§ 12 Ilmoittaa tämän johdosta todisteet, joista voidaan päätellä, mitä meidän näkyvistä seurakunnistamme voidaan perustellusti kutsua oikean seurakunnan nimellä.
Sovellutus
§ 13 Meillä on aihetta kiittää Jumalaa, joka on antanut meidän kasvaa seurakunnassaan, joka äidin tavoin on ruokkinut meitä sanalla ja sakramenteilla. Kuinka onnellisia me olemmekaan moniin tuhansiin pakanoihin verrattuna!
§ 14 Mutta nyt tutkikoon jokainen, millainen jäsen itse on tässä hengellisessä ruumiissa. Onko hän elävä vai kuollut? Onko hänet vartettu Kristukseen, joka on pää ja tosi viinipuu, vai ei? Meidät kaikki on tosin298 kasteessa vartettu Kristukseen, mutta useimmat, elleivät kaikki, ovat repineet irti tämän siteen, ja kristikunnassa on yhä monia kuivia oksia ja rujoja jäseniä. Ne saavat kasvaa täällä kuten rikkaruoho viljapellossa, sadonkorjuuseen saakka, mutta he eivät koskaan pääse voittoisaan seurakuntaan, vaan niiden täytyy joutua ikuisen tulen saaliiksi! Onnettomat ja väärin kasvaneet jäsenet! Kaikessa teidän onnettomuudessanne on kuitenkin se onni, että te elätte näkyvässä seurakunnassa, ja kääntykää siis pois harhateiltänne.
§ 15 Te uskovat, nauttikaa ahkerasti ja hartaasti armonvälineitä tässä taistelevassa seurakunnassa, niin että teistä kerran tulee onnellisia jäseniä kirkkauden ikuisilla asuinsijoilla. Olkaa siksi jo täällä toivossa iloisia ja koettelemuksissa kestäviä. Aamen.
Suom. Eero Ojanen
Unfortunately this content isn't available in English
Sextonde predikan.
Ingången.
§. 1. Uti Johannis Ev. boks 10:de Cap. förställer vår dyre Frälsare Jesus sig under liknelse af en god och trogen herde, hvilken med all flit samlar sig får och med yttersta295 ömhet och omsorg vårdar dem. Dessa får äro icke annat än människor, dem han genom nådemedlen och sin andas nåde-värkningar drager til sin fåra-hjord, hvarest han gör dem delaktige af den salighet som han förvärfvat; hvilke til sammantagne kallas i den Heliga Skrift en Guds församling Ap. G. 20:28. och uti vår Apostoliska tros bekännelse: en helig och allmännelig Kyrka och de heligas samfund.
§. 2. Vi hafve uti Predikan öfver andra Artikeln förklarat, huru vår Jesus såsom Konung förvaltar detta sit rike, och uti föregående predikningar öfver Tredje Artikeln, huru denna förvaltning utöfvas af den rätta döravården,9 den Heliga Anda, i anseende til en och hvar dess ledemot10 i synnerhet. Men läran om församlingen i gemen, har redan från äldre tider tilbaka, kommit i den Christna församlingen under mångfaldig granskning och genom flera villosatser blifvit mycket bortblandad, så at jag ser mig förbunden, i anledning af vår Text, gifva eder därom et redigt och med Guds ord instämmande begrep.
§. 3. Älskade Åhörare! Vi lefve ju alle i den synliga församlingen och de trogne äro lemmar i de heligas samfund, och afbida i hoppet at en gång få räknas bland helgonens antal i de utvaldas Församling; ämnet är ju då värdt all vår upmärksamhet.296
Texten, Tredje Artikeln.
Föreställning.
Hvad vi i gemen böre veta och tro om Guds församling.
§. 4. Förklarar ordet församling i gemen, at det beteknar en samling af människor; men at det här tages för en samling af trogne och Gudfruktige, som Lutherus förklarar det i sin större cateches; hvaraf sedan göres en kort definition, se början af 17. §.11
§. 5. Denna församlingens uphofsman eller stiftare är i gemen den Treenige Guden. Fadren, som gjorde bröllop åt sin Son och böd många Matth. 22:2. Sonen, som trolofvar sig med de trogne. 2 Cor. 11:2. Matth. 16:18. och den Heliga Anda Eph. 1:13,14; men i synnerhet tilkommer detta Christo, såsom dess hufvud. Cap. 5:23. Dess Konung Joh. 18:37. dess herde Hes. 34:15,16. Joh. 10:11. som ganska dyrt förvärfvat sig den samma Ap. G. 8:28. hvarföre han ock kallas Församlingens rätta hörnesten Cap. 4:11. ibidem.
§. 6. Förklarar hvilka som äro denna församlingens lemmar, då den ännu är stridande och sedan den blifver triumpherande. Den stridandes anmärkes vara äkta och oäkta. Se samma §.
§. 7. Beskrifver detta samfundets styrelselagar, hvilka jemnföras med andra rikens och samfunds Lagar, se samma §. sista momentet.297
§. 8. Visar at vår Frälsare nyttjar den Heliga Anda til döra-vård och förvaltare, Joh. 10:3. Cap. 14:26. Ap. G. 2. Cap. 20:28. 1 Cor. 12:17. Se början av 17. §.
§. 9. Nådemedlen, genom hvilka han på jordene kallar, församlar, uplyser, helgar och när sig behåller och bevarar i en rätt tro, äro Guds heliga ord och de dyra Sacramenterna. Se följande af samma §.
§. 10. Församlingens tjenare äro til predikoämbetet kallade och insatte Lärare, som skola föda hjorden med Guds ord och utdela Sacramenterne; se slutet på samma §.
§. 11. Förklarar denna församlingens allmänna egenskaper, huru den är 1:o En 2:o helig, 3:o allmännelig. Se §. 19.12
§. 12. Upgifver i anledning häraf prof, utaf hvilka må slutas, hvilken af våra synliga församlingar må med skäl kunna bära namn af den rätta.
Tillämpning.
§. 13. Vi hafve orsak at tacka Gud, som låtit oss upväxa i sin Församling, hvilken såsom en Moder upammat oss genom ordet och Sacramenterna. Huru lycklige vi äre emot många tusende Hedningar!
§. 14. Men nu undersöke hvar och en sig sjelf hurudan lem han är i denna andeliga krop? Om han är lefvande eller död? Om han är ympad i Christo, som är hufvudet och det sanna vinträdet, eller icke? Alle hafve vi väl i 298 dopet blifvit ympade i Christo; men detta band är af de flästa om ej alla sönderslitit, och här äro ännu många torra grenar, och vanskapeliga lemmar i Christenheten. De få växa här såsom ogräset bland hvetet, til skördetiden, men få aldrig ingå i den triumpherande församlingen, utan måste blifva et rof för den eviga elden. Olyklige och vanväxte lemmar! i all eder olycka är det än en lycka för eder at i lefven i den synliga församlingen, och vänder då om ifrån edra vägars villo.
§. 15. I trogne, nyttjen flitigt och med andakt nådemedlen här i den stridande församlingen, så skolen i en gång blifva lycksalige lemmar i härlighetens eviga boningar. Varer derföre redan här glade i hoppet och tålige i bedröfvelsen. Amen.
Kuudestoista saarna
Johdanto
§ 1 Johanneksen evankeliumin 10. kirja kuvaa kallista Vapahtajaamme Jeesusta vertauksella hyvään ja uskolliseen paimeneen, joka kaikin tavoin ahkeroiden kokoaa lampaansa ja kaitsee niitä äärimmäisen295 hellästi ja huolekkaasti. Nämä lampaat eivät ole mitään muuta kuin ihmisiä, jotka hän armonvälineiden ja henkensä armonvaikutusten kautta kokoaa laumaansa, jossa hän tekee heidät osallisiksi hankkimastaan autuudesta. Yhdessä heitä kutsutaan Pyhässä kirjassa Jumalan seurakunnaksi Ap. t. 20:28 ja apostolisessa uskontunnustuksessamme pyhäksi yhteiseksi seurakunnaksi ja pyhäin yhteydeksi.
§ 2 Olemme saarnassamme toisesta uskonkappaleesta selvittäneet, miten Jeesus kuninkaana hallitsee tätä valtakuntaansa, ja edellisissä saarnoissa kolmannesta uskonkappaleesta selittäneet, kuinka tätä hallintoa hoitaa oikea ovenvartija, Pyhä Henki, suhteessa sen kuhunkin jäseneen erikseen. Mutta oppia seurakunnasta yleensä on jo vanhoilta ajoilta alkaen kristillisessä seurakunnassa tarkasteltu monin tavoin, ja sitä on myös monin väärin lausein sotkettu varsin pahasti, niin että näen aiheelliseksi meidän tekstimme perusteella antaa teille siitä selvän kuvan ja Jumalan sanan kanssa yhdenmukaisen käsityksen.
§ 3 Rakkaat kuulijat! Me elämme kaikki näkyvässä seurakunnassa ja uskovat ovat jäseniä pyhäin yhteydessä, ja he odottavat toivossa tulla kerran luetuiksi pyhien joukkoon valittujen seurakunnassa, joten tämä aihe ansaitsee siten kaiken huomiomme.296
Teksti: kolmas uskonkappale.
Käsittely
Mitä meidän yleisesti tulee tietää ja uskoa Jumalan seurakunnasta
§ 4 Selittää sanan seurakunta yleisesti, että se tarkoittaa ihmisten joukkoa, mutta tässä se käsitetään uskovien ja Jumalaa pelkäävien yhteisönä, niin kuin Luther sen selittää Isossa katkismuksessa, minkä jälkeen se määritellään lyhyesti, ks. § 17, alku.13
§ 5 Tämän seurakunnan alullepanija tai perustaja on yleisesti kolmiyhteinen Jumala, Isä, joka valmisti häät Pojalleen ja kutsui paljon vieraita Matt. 22:2, Poika, joka on kihlautunut uskovien kanssa 2. Kor. 11:2, Matt. 16:18 ja Pyhä Henki, Ef. 1:13–14, mutta aivan erityisesti se on Kristus, joka on sen pää Ef. 5:23, sen kuningas Joh. 18:37, sen paimen Hes. 34:15–16, Joh. 10:11, joka on sen varsin kalliisti lunastanut itselleen Ap. t. 8:28, josta syystä häntä kutsutaan myös seurakunnan todelliseksi kulmakiveksi Ap. t. 4:11, sama.
§ 6 Selittää, ketkä ovat tämän seurakunnan jäseniä silloin kun se vielä on taisteleva ja sitten kun se tulee voittajaksi. Taistelevan seurakunnan jäsenten todetaan olevan aitoja ja epäaitoja, katso sama pykälä.
§ 7 Kuvaa tämän yhteisön hallinnolliset lait, joita verrataan muiden valtakuntien ja yhteisöjen lakeihin, katso sama pykälä, viimeinen momentti.297
§ 8 Todistaa, että meidän Vapahtajamme käyttää Pyhää Henkeä oven vartijana ja hallinnoijana Joh. 10:3, Joh. 14:26, Ap. t. 2, Ap. t. 20:28, 1. Kor. 12:17, katso §:n 17 alku.
§ 9 Armonvälineet, joiden avulla hän maan päällä kutsuu, kokoaa yhteen, valaisee, pyhittää, pitää lähellään ja säilyttää oikeassa uskossa, ovat Jumalan pyhä sanat ja kalliit sakramentit. Katso sama pykälä, jatko.
§ 10 Seurakunnan palvelijat ovat saarnavirkaan kutsutut ja opettajiksi asetetut, heidän tulee ruokkia laumaa Jumalan sanalla ja jakaa sakramentit, katso saman §:n loppu.
§ 11 Selvittää tämän seurakunnan yleiset ominaisuudet, eli että se ensinnäkin on yksi, toiseksi se on pyhä ja kolmanneksi yleinen, katso § 19.14
§ 12 Ilmoittaa tämän johdosta todisteet, joista voidaan päätellä, mitä meidän näkyvistä seurakunnistamme voidaan perustellusti kutsua oikean seurakunnan nimellä.
Sovellutus
§ 13 Meillä on aihetta kiittää Jumalaa, joka on antanut meidän kasvaa seurakunnassaan, joka äidin tavoin on ruokkinut meitä sanalla ja sakramenteilla. Kuinka onnellisia me olemmekaan moniin tuhansiin pakanoihin verrattuna!
§ 14 Mutta nyt tutkikoon jokainen, millainen jäsen itse on tässä hengellisessä ruumiissa. Onko hän elävä vai kuollut? Onko hänet vartettu Kristukseen, joka on pää ja tosi viinipuu, vai ei? Meidät kaikki on tosin298 kasteessa vartettu Kristukseen, mutta useimmat, elleivät kaikki, ovat repineet irti tämän siteen, ja kristikunnassa on yhä monia kuivia oksia ja rujoja jäseniä. Ne saavat kasvaa täällä kuten rikkaruoho viljapellossa, sadonkorjuuseen saakka, mutta he eivät koskaan pääse voittoisaan seurakuntaan, vaan niiden täytyy joutua ikuisen tulen saaliiksi! Onnettomat ja väärin kasvaneet jäsenet! Kaikessa teidän onnettomuudessanne on kuitenkin se onni, että te elätte näkyvässä seurakunnassa, ja kääntykää siis pois harhateiltänne.
§ 15 Te uskovat, nauttikaa ahkerasti ja hartaasti armonvälineitä tässä taistelevassa seurakunnassa, niin että teistä kerran tulee onnellisia jäseniä kirkkauden ikuisilla asuinsijoilla. Olkaa siksi jo täällä toivossa iloisia ja koettelemuksissa kestäviä. Aamen.
Suom. Eero Ojanen
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia: Viidestoista saarna
Seuraava jakso:
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: