Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia: Yhdeksäs saarna
Seuraava jakso: Saarnaluonnoksia: Yhdestoista saarna
Kymmenes saarna
Johdanto
§ 1 Luonto on epäilemättä asettanut meidät kaikki hyvin onnettomaan tilaan, sillä apostoli Paavali sanoo 1. Kor. 2:14, että ihminen ei luonnostaan – – – tutkittava Hengen avulla, mikä tarkoittaa, että ihminen vailla armoa, vailla Jumalan Hengen sisäistä valaistumista ei kaikella järjellä ja kaikilla oppineilla tiedoillaan tavoita mitään, hän ei vakuuttuneesti tunne kallisarvoisia ja taivaallisia totuuksia.
§ 2 Ei kielletä, etteikö uudestisyntymättömällä ihmisellä tai ilman armoa jääneellä voisi olla siisti järki ja paljon tietoa. Eikä kiistetä, etteikö sellainen henkilö voi olla historiallisessa mielessä selvillä Jumalan sanasta ja muista kirjoituksista, monista jumalallisista totuuksista ja hän voi loistaa erottelukyvyllään ja oppineisuudellaan tällä puolella, ja usein vielä niinkin, että hän ei varsinaisesti millään lailla epäile jumalallisia totuuksia.
§ 3 Mutta kaikki tämä tarkoittaa, että he eivät tunne mitään, οὐ δέχεται.1 He eivät halua ottaa vastaan valaistusta, luonnollisessa ja heräämättömässä tilassaan eivät käsitä sitä, sillä he ovat sokeita eivätkä näe mitään Viis. 5:6–7, 2. Kor. 4:4, Ef. 4:18.
§ 4 Olemme kaikki vaeltajia, jotka etsimme onnellisuutta, eikä sitä ole muualla kuin yhteydessä Jumalan kanssa, mutta voi! Tie on varsin erehdyttävä ja kaiken järjen tavoittamattomissa, jollei korkeampi valo saa meitä johdattaa. Siksi niin monet tuhannet joutuvatkin kadotukseen. Jotta tämä auttamaton onnettomuus ei teitä kohtaisi, rakkaat kuulijani, pitää minun kertoa teille, että me voimme (Jumalan kiitos aivan varmasti) entistä lujemmin – – – 2. Piet. 1:19. Mutta te ette voi sitä itse, siksi rukoilen Paavalin tavoin Ef. 1:17–18. Hän yksin kykenee tekemään sen Henkensä kautta, mutta miten se tapahtuu, juuri sitä olen ajatellut tänään selittää jne.
Teksti: Kolmas uskonkappale, apostolinen uskontunnustus, vrt. Joh. 1:9.
Käsittely
Aiomme tänään selvittää valaistumista, joka on Pyhän Hengen toinen armovaikutus kääntymisessämme ja siinä 1) osoitamme sen luonteen ja 2) siunauksellisen vaikutuksen.
I osa
§ 5 Valaistuminen kuvataan lyhyesti ja selitetään. 3. saarna, § 8 alusta.2
§ 6 Osoittaa tällaisen valaistumisen välttämättömyyden, joka nähdään jo siitä, mitä johdannossa on sanottu. Se nähdään myös itse sanasta valaistuminen, joka itsessään edellyttää että sokeus ja tietämättömyys vallitsevat. Katso hiukan edempää samasta pykälästä. Edelleen todistetaan, että me todella olemme sellaisia, siksi että olemme luonnostamme tietämättömiä tiestä ja keinoista, jotka voisivat viedä meidät autuuteen. Pyhä kirja on tässä samalla kannalla Ef. 4:18 ja Ef. 5:8, niin että meidän täytyy valittaa: Meidän järkemme jne., ruotsalainen virsikirja nro 232, toinen säkeistö.3 Jottemme jäisi ajassa ja ikuisuudessa pimeyteen ja vaille kaikkea pelastumisen toivoa, niin valaistuminen on välttämätöntä.
§ 7 Tämän valaistumisen pääsyy ja alkuunpanija on kolmiyhteinen Jumala, Isä Jaak. 1:17, Ef. 1:17–18, Poika Joh. 1:9, Joh. 8:22, Joh. 9:5, Pyhä Henki Joh. 16:13, Joh. 14:26, vrt. Ef. 1:17, mikä huomioonottaen se erityisesti luetaan Pyhän Hengen nimiin 1. Kor. 12:4,7–11.
§ 8 Henkilö, joka valaistuu, on ihminen yleisesti. Jumala haluaa valaista kaikkia Joh. 1:9, 1. Tim. 2:4, mutta kaikki eivät ota valaistumista vastaan Joh. 3:19, Joh. 1:10–11, vaan ainoastaan ne, jotka eivät suhtaudu vihamielisesti taivaallisen valon vaikutuksiin sielussaan, vaan antavat Jumalan hengen herättää itsensä Ef. 5:14. Varma syntinen voi toki Jumalan sanan kuulemisen ja lukemisen kautta lukemalla saada myös jotain tietoa hengellisistä asioista, mutta se jää vain historialliseksi tiedoksi, ja Raamatussa sitä kutsutaan pimeydeksi, niin kauan kun se ei saa aikaan muutosta sydämessä 1. Joh. 2:11,3–4. § 8.4
§ 9 Valaistumisen oikea väline on Jumalan sana Ps. 119:105, 2. Piet. 1:19, laki Sananl. 6:23, Ps. 19:9 (ks. sama pykälä), evankeliumi, joka todistaa Jeesuksesta Joh. 5:39 ja kirkastaa hänet Joh. 16:14, niin että heille loistaa evankeliumin valo Jumalan kirkkaudesta 2. Kor. 4:4. Sama.
II osa
§ 10 Olemme ensimmäisessä osassa tarkastelleet valaistumista Jumalan vaikutuksena sanan kautta ihmisten ymmärrykseen. Nyt haluamme katsoa, mitä muutoksia se aiheuttaa ihmisissä. Ensimmäistä näistä kutsutaan nimellä illuminatio intransitiva,5 jälkimmäistä illuminatio transitiva.6
§ 11 Niissä, jotka antavat heidän sielussaan huutavan äänen kautta herättää itsensä, tapahtuu siunattuja vaikutuksia, ei kuitenkaan yhdellä kertaa vaan vähitellen. Ensinnäkin ymmärrys, sielun ensimmäinen pääkyky, tulee valaistuksi, niin että se tuntee elävällä tavalla Jumalan, hänen jumalalliset ominaisuutensa sekä kaikki muut jumalalliset totuudet, joihin on nimenomaan luettava uskomme keskeisimmät totuudet, joista sielu saa valon ja tiedon.
§ 12 Tämä valaistuminen johtaa erityisesti autuuden tien kahden kaikkein tärkeimmän totuuden vilpittömään ja vahvaan tuntemiseen, nimittäin oman syvän turmeluksemme ja Jeesuksen ylitsevuotavan rakkauden 1. Tim. 1:15–16, Ef. 3:18–19.
§ 13 Toiseksi tämä valaistuminen saa aikaan hartaan vakaumuksen ilmoitetuista totuuksista, kuten Kristuksen persoonasta Matt. 16:16 ja ylösnousemuksesta Job 19:25–26, niin että he voivat sanoa: tiedän, keneen uskon 2. Tim. 1:12.
§ 14 Kolmanneksi se saa aikaan vakavan pyrkimyksen päästä kääntymyksen kautta pois kadotukseen tuomitusta tilasta onnelliseen yhteyteen Jumalan kanssa, uskon kautta, kun kointähti Jeesus syttyy sielussa 2. Piet. 1:19, Joh. 6:45.
§ 15 Mutta valaistuminen ei pääty kääntymykseen; se kasvaa pyhityksessä. Tässä uskovat kulkevat valosta valoon Kol. 3:10, ja tämä valaistuminen jatkuu varmasti ikuisuuden autuudessa.
Sovellutus
§ 16 Siunatut kuulijat! Ette liene jääneet vaille Jumalan kalliiden sanojen valoa. Teillä on Jumalan sana, ihana valo, käsissänne, eikö sitä olekin teille usein vakavasti esitetty? Koetelkaa nyt kuinka olette käyttäneet sitä!
§ 17 Sisältää rangaistuksen valon laiminlyömisestä, ja siitä että monet sitä vieläpä pahantahoisesti hämärtävät ja pilkkaavat.
§ 18 Kehotus heränneille, että he antaisivat tämän valon loistaa ja lämmittää itseään todelliseen kääntymykseen.
§ 19 Rohkaisu uskoville, jotta he päivittäin kaihtaisivat pimeyttä ja kasvaisivat Jumalan Hengen kautta tässä valossa.
§ 20 Lohduttaa uskovia, joilla täällä on monia synkkiä hetkiä, antamalla toivoa Jeesuksen kirkkauden täydellisestä valosta taivaassa. Aamen.
Edellinen jakso: Saarnaluonnoksia: Yhdeksäs saarna
Seuraava jakso: Saarnaluonnoksia: Yhdestoista saarna
paikat:
Henkilöt: Paavali
Raamatunkohdat:
Aiheet: