Vederläggning, § 57

§. 57.

Men detta gör mig inga grå hår. Man betalar med sådant mynt, som bland oss går och gäller, och det wet jag är intet förbudit, ock ehuru jag wet, at någon derföre måste gifwa honom redbart igen, den som har fått det om händer och jag i mitt kjöp får betala honom Ränta för det Capital, jag måste förskrifwa mig skyldig til, för den tiden han wet sig blifwa i mistning af en redbar betalning derföre, oroar det mig dock nu intet. Men hwad bedröfwelig influance11inflytande, inverkan wår yra Wäxel-Cours haft i Gränse-orterne uppå wårt redbara mynt, det öm57mar mig för mycket. När Coursen ifrån 1739 begynte stiga, war Rikets Undersåtare, men i synnerhet Gränse-orterne här­om uti fullkomlig okunnoghet, utom dem som hade at göra med Wäxlar; Men Utlänningen, som intet kunde förblindas af Daler-namnen, såg det straxt. Undersåtarena tryggade sig wid Daler och Marck-namnen. De hade grund dertil i 9. §. Regerings-Formen129. §. Regerings-Formen: regeringsformen 1720, § 9 lyder ”Det blifver väl kronones egen sak och en tillhörig rättighet att låta slå mynt. Dock förbehålla sig riksens ständer, när någon förhöjning eller afslag till skrot och korn skulle ernas och förehafvas, att sådan ändring ej utom deras vetskap och samtycke må ske.” och Konga-Försäkrans 18. §13Konga-Försäkrans 18. §: I Adolf Fredriks konungaförsäkran (18.10.1751) förbinder sig majestätet att bibehålla värdet på rikets guld- och silvermynt. Han lovar också att inte göra några ändringar i tidigare myntordningar utan riksrådets och ständernas samtycke. Banken skulle även i fortsättningen administreras av ständerna.. Och trodde at en Riks-Daler eller 2 lod 14 lödigt Silfwer1414 lödigt Silfwer: 14 sextondedelar rent silver, en 9 Dalers Sedel, 9 Dalers Plåt, 96 enkla Slantar, 16. 6-styfwer-stycken etc. woro alt lika gällande. Så snart Wäxel-Coursen begynte at stiga, blef Sölfwermyntet och de större Plåtarna hos Grannen begärliga. Utlänningen wiste wäl, at Swenska Män höllo dem alla i lika wärde, det behöfdes således ej stor förbättring i priset, innan han fick den Mynt-sort han åstundade. Då måste Riks-Dalrar, Caroliner, Sexstyfwer-stycken och Plåtar i stora poster fara öfwer Gränsen. Ju högre Coursen steg, ju begärligare eftersöktes de. De som drefwo Rysk Handel, foro omkring och snappade up allestädes af dessa begärliga waror, och emedan de gullo15gällde hemma lika, men olika hos Ryssen, trodde de sig göra stor Handel, fast de intet på långt när fingo efter den då warande Cours. När Sölfwermynt och Plåtar foro således bort, utom hwad något enwist hufwud behölt qwar, och Coursen steg emedlertid alt högre och högre, så begynte man at fikas efter skilje-myntet, som haft ändock et olyckligare öde, än alt wårt andra Mynt, at det aldrig fått stiga i wärde efter Coursen, utan gemene man har nödgats tro, det 96 Slantar och en 9 Dalers Sedel skola alt wara lika mycket, fast de wärckeligen wed den högsta Cours bort betalas ongefärligen med 2. 9 Dalers Sedlar. Tänck om nu Ryssen betalt för 18 Daler i Slantar antingen i Sedlar eller i waror 21 Daler, så tror man sig hafwa skinnat honom på 3 Daler, men han har likwäl med det samma skinnat Riket efter den högsta Cours på 15 Daler. När jag slutar kjöp med honom om et wisst Daler-tal för hans wara, men betalar honom dem i 9 Dalers-Plåtar, så wet jag58 han är så raisonabel och räknar hwar 9 Dalers Plåt til 12 Daler, då har jag wunnit 3 Daler på hwar Plåt, men han har efter högsta Coursen skinnat mig och Riket åtminstone på 9 Daler utom dess. Kan någon Handel i werlden wara min Granne profitablare än denna? Kan någon wara beredwilligare at hjelpa honom til denna winst, än den, som tycks äfwen winna derpå och wet sannerligen intet annat? Ack! huru många Millioner Dalrar har icke detta stulit utur Swenska händer, och ricktat wåra Grannar? Huru många tusende resor16här: gånger bättre hade det icke warit, at man i alla Påst-Tidningar17Syftar på Stockholms Post-Tidningar, en tidning för officiella kungörelser och upplysningar till allmänheten. Utkommer sedan 1645, i dag under titeln Post- och Inrikes Tidningar. lämnat kunskap, huru många Sedel-Dalrar hwarje weka skulle räknas på en Riksdaler, et Sexstyfwers-stycke, Carolin, gamla och nya Plåtar, Slantar etc. Det swider uti mig, när jag täncker, med hwad begärlighet Ryska Handlande samlat all wår Koppar för halfwa wärdet. Uppå en Gräns-marcknad kjöper Ryska Regeringen den utur Privatorum hand. Det går mig til hjertat, när jag påminner mig, huru den derifrån föres til det af Czar Petter den I:sta i Ollonitz18Olonets fi. Aunus; här: namnet på näset mellan sjöarna Ladoga och Onega anlagda stora Styckgjuterie19Peter den store hade 1703 grundat ett järnbruk med ett kanon- och järngjuteri på den ­västra stranden av sjön Onega, vid floden Lohijokis (ry. Lososinka) mynning. Staden ­Petrozavodsk kom sedan att byggas upp kring järnbruket.. Se der är nu Sweriges swett och möda. Wäl bestält! Äfwen så har det gått åt Norska sidan.

Här äro ju, säger man Förordningar utkomna, emot Plåtars och Sölfrets utförsel, hwarföre äro de icke efterlefda? Ja, hwarföre äro de då intet? Ack! jag orkar intet swara. Det är ömkeligit. Så går det til: Man wil intet röra det röt-sår som ligger i hjertat och giftat hela Riks-kroppen, men på händer och fötter lägger man et skarpt plåster20et skarpt plåster: ett kraftigt verkande läkemedel. Plåster och förband som preparerats på olika sätt lades förr på för att reta huden, göra den röd och framkalla en utgjutning av vätskor under överhuden i form av blåsor. På så här sätt önskade man leda bort t.ex. gift eller vätskesamlingar i närliggande organ. til at draga ut förgiftet den wägen, och i wälmening, wäntar at alt skal dermed blifwa godt.

1. inflytande, inverkan
2. 9. §. Regerings-Formen: regeringsformen 1720, § 9 lyder ”Det blifver väl kronones egen sak och en tillhörig rättighet att låta slå mynt. Dock förbehålla sig riksens ständer, när någon förhöjning eller afslag till skrot och korn skulle ernas och förehafvas, att sådan ändring ej utom deras vetskap och samtycke må ske.”
3. Konga-Försäkrans 18. §: I Adolf Fredriks konungaförsäkran (18.10.1751) förbinder sig majestätet att bibehålla värdet på rikets guld- och silvermynt. Han lovar också att inte göra några ändringar i tidigare myntordningar utan riksrådets och ständernas samtycke. Banken skulle även i fortsättningen administreras av ständerna.
4. 14 lödigt Silfwer: 14 sextondedelar rent silver
5. gällde
6. här: gånger
7. Syftar på Stockholms Post-Tidningar, en tidning för officiella kungörelser och upplysningar till allmänheten. Utkommer sedan 1645, i dag under titeln Post- och Inrikes Tidningar.
8. Olonets fi. Aunus; här: namnet på näset mellan sjöarna Ladoga och Onega
9. Peter den store hade 1703 grundat ett järnbruk med ett kanon- och järngjuteri på den ­västra stranden av sjön Onega, vid floden Lohijokis (ry. Lososinka) mynning. Staden ­Petrozavodsk kom sedan att byggas upp kring järnbruket.
10. et skarpt plåster: ett kraftigt verkande läkemedel. Plåster och förband som preparerats på olika sätt lades förr på för att reta huden, göra den röd och framkalla en utgjutning av vätskor under överhuden i form av blåsor. På så här sätt önskade man leda bort t.ex. gift eller vätskesamlingar i närliggande organ.

§ 57

En kuitenkaan saa tästä harmaita hiuksia. Maksut tehdään sillä rahalla, joka meillä liikkuu ja on käypää, ja tiedän, ettei ole kiellettyä maksaa sillä. Vaikka tiedän, että jonkun, joka on onnistunut saamaan metallirahaa käsiinsä, on annettava sitä hänelle21ulkomaalaiselle seteleitä vastaan, ja että minä os­taes­sani joudun maksamaan hänelle korkoa siitä pääomasta, jonka joudun olemaan hänelle velkaa sen ajan, minkä hän tietää joutuvansa olemaan ilman täysi­arvoista maksua seteleistä, tämä ei nyt huoleta minua mitenkään. Sen sijaan minua huolestuttaa kovin, mitä vahingollisia vaikutuksia päätä huimaavalla vaihto­kurssillamme on ollut metallirahaamme rajaseuduilla.57 Kun kurssi alkoi nousta vuodesta 1739 lähtien, olivat valtakunnan alamaiset ja etenkin rajaseudun ihmiset täysin tietämättömiä siitä, lukuun ottamatta niitä, jotka olivat tekemisissä vekselien kanssa. Mutta ulkomaalaiset, joita taalerin nimellisarvo ei pystynyt sokaisemaan, näkivät heti tilanteen. Kansalaiset luottivat taalerin ja markan nimellisarvoihin. Tälle oli perusteet hallitusmuodon 9. pykälässä22Hallitusmuodon 9. pykälässä (1720) todetaan, että rahan lyöttäminen on kruunun päätösvallassa oleva asia ja sille kuuluva oikeus. Mikäli kuitenkin rahan jalometallipitoisuudessa tapahtuisi nousua tai laskua, edellyttävät valtakunnan säädyt, että sellainen muutos ei tapahdu niiden tietämättä ja ilman niiden suostumusta. ja kuninkaanvakuutuksen 18. pykälässä23Adolf Fredrikin antaman kuninkaanvakuutuksen (18.10.1751) 18. pykälässä majesteetti sitoutuu pitämään valtakunnan kulta- ja hopearahan metalliarvon entisellään. Aikaisempiin raha-asetuksiin voidaan tehdä muutoksia vain säätyjen ja valtaneuvoston suostumuksella. Pankin tulee säilyä edelleen säätyjen hallinnassa.. He uskoivat, että yksi riikintaaleri eli 2 luotia 14-luotista hopeaa2414-luotista hopeaa: hopealejeerinki, joka sisältää puhdasta hopeaa 14/16 koko määrästä, yksi 9 taalerin seteli, 9 taalerin plootu, 96 yhden äyrin hopeakolikkoa, 16 kap­paletta 6 äyrin hopea­kolikoita jne. olisivat kaikki samanarvoisia. Heti kun vaihtokurssi alkoi nousta, naapuri rupesi haluamaan hopeakolikoita ja isompia plootuja. Ulkomaalainen tiesi hyvin, että ruotsalaiset pitivät niitä kaikkia samanarvoisina, eikä hintojen tarvinnut paljon nousta, kun naapuri sai jo haluamansa lajin rahaa. Silloin täytyi riikintaalereita, karoliineja, 6 hopeaäyrin kolikoita ja plootuja mennä suurin määrin rajan yli. Mitä korkeammalle kurssi nousi, sitä halukkaammin rahoja tavoiteltiin. Ne jotka kävivät kauppaa Venäjälle, kiertelivät ympäriinsä ja keräsivät kaikkialta näitä haluttuja rahoja, ja koska ne olivat kotona samanarvoisia, mutta venäläisille eriarvoisia, kerääjät luulivat tekevänsä hyviä kauppoja, mutta eivät saaneet läheskään silloisen kurssin mukaisia hintoja. Kun siis hopearahat ja plootut lähtivät maasta, lukuun ottamatta niitä, jotka jotkut itsepäiset yksilöt pitivät tallessa, ja kurssi nousi samaan aikaan aina vain korkeammalle, alettiin tavoitella pikkurahaa, joka oli kokenut onnettomampia vaiheita kuin kaikki muut metallirahamme. Pikkukolikoiden arvo ei näet ollut lainkaan noussut vaihtokurssin mukaan. Tavallinen kansa oli saanut uskoa, että 96 lanttia ja yksi 9 taalerin seteli olivat samanarvoiset, vaikka lanteista olisi korkeimman kurssin mukaan pitänyt maksaa suunnilleen kaksi 9 taalerin seteliä. Jos oletetaan, että venäläinen maksoi 18 kolikkotaalerista joko seteleinä tai tavaroina 21 taaleria, luultiin että häntä puijattiin siinä 3 taalerilla, mutta hän puijasikin valtakuntaa korkeimman kurssin mukaan 15 taalerilla. Jos ostan hänen tavaransa tietyllä taalerimäärällä, mutta maksan 9 taalerin plootuilla, tiedän että58 hän on kyllin järkevä laskeakseen jokaisen 9 taalerin plootun 12 taaleriksi, jolloin voitan 3 taaleria plootulta. Mutta korkeimman kurssin mukaan hän nylkeekin minua ja valtakuntaa siitä huolimatta vähintään 9 taalerilla. Voiko mikään kauppa maailmassa olla naapurilleni edullisempi? Voiko kukaan auliimmin auttaa häntä korjaamaan voittonsa kuin ihminen, joka luulee itsekin voittavansa kaupassa eikä todellakaan ole perillä mistään muusta? Voi! Kuinka monta miljoonaa taaleria onkaan näin varastettu ruotsalaisilta rikastuttamaan naapureitamme! Kuinka monta kertaa parempi olisikaan ollut, että kaikissa Post-Tidningareissa25Post-Tidningareissa: Stockholms Post-Tidningar, vuodesta 1645 ilmestynyt Ruotsin virallinen ilmoituslehti, jonka nimi on nykyisin Post- och Inrikes Tidningar. olisi levitetty tietoa siitä, miten monta setelitaaleria vastasi kullakin viikolla yhtä riikintaaleria, yhtä kuuden äyrin hopearahaa ja karoliinia sekä vanhoja ja uusia plootuja, kupariäyrejä ym. Mieltäni kirvelee ajatellessani, kuinka halukkaasti venäläiset kauppiaat ovat keränneet kaiken kuparimme puolesta arvostaan. Venäjän hallitus ostaa rajamarkkinoilla kuparin yksityisiltä. Sydäntä viiltää kun ajattelen, miten kupari viedään rajalta tsaari Pietari Suuren Aunukseen perustamaan suureen tykkivalimoon26Pietari Suuren ... tykkivalimoon: Pietari Suuri oli vuonna 1703 perustanut Äänisen rannalle tykkivalimon, jonka ympärille sittemmin kehittyi Petroskoin kaupunki.. Siellä ovat nyt ruotsalaisten hien ja vaivan hedelmät. Hyvin on asiat hoidettu! Samalla tavoin on käynyt Norjan puolella.

Tähän sanotaan nyt, että onhan julkaistu asetuksia plootujen ja hopearahojen maastavientiä vastaan, miksi niitä ei noudateta? Niin, miksi ei? Voi! En jaksa vastata. Tämä on surkeaa. Näin se käy: ei haluta koskea sydämessä olevaan märkäpaiseeseen, joka myrkyttää valtakunnan koko ruumiin, mutta käsiin ja jalkoihin laitetaan voimakkaat lääkelaastarit27voimakkaat lääkelaastarit: Eri tavoin käsiteltyjä laastareita ja kääreitä käytettiin menneinä aikoina ihon ärsyttämiseksi, jotta neste saataisiin kertymään ihoon syntyviin rakkuloihin. Näin pyrittiin poistamaan mm. myrkkyjä tai nestekertymiä lähellä sijaitsevista elimistä., jotta myrkky saataisiin sitä kautta poistetuksi. Hyvää tarkoittaen ruvetaan odottelemaan, että kaikki tulisi kuntoon.

1. ulkomaalaiselle
2. Hallitusmuodon 9. pykälässä (1720) todetaan, että rahan lyöttäminen on kruunun päätösvallassa oleva asia ja sille kuuluva oikeus. Mikäli kuitenkin rahan jalometallipitoisuudessa tapahtuisi nousua tai laskua, edellyttävät valtakunnan säädyt, että sellainen muutos ei tapahdu niiden tietämättä ja ilman niiden suostumusta.
3. Adolf Fredrikin antaman kuninkaanvakuutuksen (18.10.1751) 18. pykälässä majesteetti sitoutuu pitämään valtakunnan kulta- ja hopearahan metalliarvon entisellään. Aikaisempiin raha-asetuksiin voidaan tehdä muutoksia vain säätyjen ja valtaneuvoston suostumuksella. Pankin tulee säilyä edelleen säätyjen hallinnassa.
4. 14-luotista hopeaa: hopealejeerinki, joka sisältää puhdasta hopeaa 14/16 koko määrästä
5. Post-Tidningareissa: Stockholms Post-Tidningar, vuodesta 1645 ilmestynyt Ruotsin virallinen ilmoituslehti, jonka nimi on nykyisin Post- och Inrikes Tidningar.
6. Pietari Suuren ... tykkivalimoon: Pietari Suuri oli vuonna 1703 perustanut Äänisen rannalle tykkivalimon, jonka ympärille sittemmin kehittyi Petroskoin kaupunki.
7. voimakkaat lääkelaastarit: Eri tavoin käsiteltyjä laastareita ja kääreitä käytettiin menneinä aikoina ihon ärsyttämiseksi, jotta neste saataisiin kertymään ihoon syntyviin rakkuloihin. Näin pyrittiin poistamaan mm. myrkkyjä tai nestekertymiä lähellä sijaitsevista elimistä.

Unfortunately this content isn't available in English