Vederläggning, § 25

§. 25.

Ändteligen återstår nu för det fjerde: At wisa Stockholm intet hafwa någon Rättighet til denna dryga Ränta af Upstäderna. Jag nämde nu på stunden naturliga Lagen. Man möter mig och säger: Man får intet uti et Samhälle altid följa den naturliga Lagen, det fordras ofta utaf oss helt andra pligter såsom Medborgare, och helt andra såsom allenast människor. Men märck! De senare få aldrig uti et Samhälle oftare inskränkas eller göras inbrott uti, än det Allmännas förkofran sådant ögonskenligen10uttryckligen, klart och tydligt kräfwer.

Tänck med hwad billighet någon Politisk Lag kan pålägga den ena Undersåtaren, at upoffra sin skäliga winning för sin Med-undersåtare, som utom dess i Rikedom, fast intet i stånd, är långt öfwer honom wuxen? Det Allmänna bästa är ju et Samfunds hufwud ögnamärcke11hufvud ögnamärcke: viktigaste syftemål. Fordrar en hop nödlidande Medborgare, et fördelaktigt förswars-wärck, och andra dylika nyttiga inrättningar, en Medborgares hjelp, så inskränker i ty mål12i ty mål: i sådana fall den naturliga Lagen sjelf den rättighet, han eljest tillägger hwar och en, at wara disponent af sin egendom.

Men hwilckendera tro af dessa, eller något annat nyttigt ändamål genom denna Ränta påsyftas? Monn Stockholms Handlande kunna anses för nödlidande Medborgare? Monn de allena emot mång och Enwälde13mång och Enwälde: Med mångvälde avsåg man allmänt under frihetstiden den fara som ansågs ligga i att allt fler fick del i den politiska beslutsprocessen. Ständernas ställning som suverän utövare av den högsta makten kunde rubbas. Mångvälde kunde också syfta på de problem man under frihetstiden (och senare) ansåg berodde på partierna och deras inbördes maktkamp. blifwa en fast mur för wår frihet? Monn de med all flit arbeta på, at fälla wår höga Wäxel-Cours? Eller monn deras handel är på så swaga fötter stäld, at den behöfwer uphjelpas genom Præmier; framför alla andra Medborgares i Riket? Påmin dig härwid Stockholms Stads tilwäxande magt, med sina fölgder, hwarom i föregående är handladt.

1. uttryckligen, klart och tydligt
2. hufvud ögnamärcke: viktigaste syftemål
3. i ty mål: i sådana fall
4. mång och Enwälde: Med mångvälde avsåg man allmänt under frihetstiden den fara som ansågs ligga i att allt fler fick del i den politiska beslutsprocessen. Ständernas ställning som suverän utövare av den högsta makten kunde rubbas. Mångvälde kunde också syfta på de problem man under frihetstiden (och senare) ansåg berodde på partierna och deras inbördes maktkamp.

§ 25

Neljänneksi on vihdoin osoitettava, ettei Tukholmalla ole mitään oikeutta kerätä tätä huomattavaa voittoa maakaupungeilta. Mainitsin juuri luonnollisen lain. Siihen väitetään vastaan: Ei yhteiskunnassa ole lupa aina seurata luonnollista lakia, meille asetetaan usein aivan muita velvoitteita kansalaisina kuin pelkästään ihmisinä. Mutta huomattakoon, että jälkimmäisiä ei pidä yhteiskunnassa rajoittaa tai niihin puuttua muulloin kuin yleisen hyvän edistämisen sitä selvästi vaatiessa.

Sopii miettiä, millä oikeudella jokin valtiollinen laki voi velvoittaa yhden kansalaisen uhraamaan kohtuullisen voittonsa toisen kansalaisen hyväksi, joka kaiken lisäksi on paljon häntä edellä varakkuudessa, joskaan ei säädyltään. Yleinen hyvähän on yhteiskunnan tärkein tavoite. Jos muiden kansalaisten kärsimä hätä, etua tuovan puolustusrakennelman tai jonkin muun tällaisen hyödyllisen laitoksen aikaansaaminen vaatii avukseen kansalaista, niin silloin näissä tapauksissa luonnon laki itse rajoittaa sitä oikeut­ta, jonka se muutoin antaa jokaiselle, nimittäin oikeutta määrätä omaisuudestaan.

Mutta mitähän edellä mainituista tai mitä muuta hyödyllistä tarkoitusta tällä voitonkeruulla ajatellaan toteuttaa? Voikohan tukholmalaista kaup­piasta pitää hätää kärsivänä kansalaisena? Voivatko tukholmalaiskauppiaat yksin muodostaa lujan muurin, jolla turvataan vapautemme sekä monien vallalta14Monien valta (mångvälde) viittaa vapaudenajalla yleensä siihen vaaraan, jonka nähtiin syntyvän entistä laajempien joukkojen tullessa mukaan poliittisiin prosesseihin. Uhkana oli säätyjen aseman hämärtyminen: vallitsevan käsityksen mukaan säädyt olivat suvereeni ja riippumaton vallankäyttäjä. Kansalaiset saivat toki vaikuttaa edustajansa valintaan valtiopäiville, mutta haluttiin ehdottomasti torjua käsitys, että kansalaisille syntyisi tätä kautta jonkinlaisia valtaoikeuksia suhteessa säätyihin. Toisaalta mångvälde viittaa myös niihin ongelmiin, joiden katsottiin vapaudenajalla (ja sen jälkeen) johtuvan puolueista ja niiden keskinäisistä kamppailuista. että yksinvallalta? Toimivatko he uutterasti korkean vaihtokurssimme alentamiseksi? Tai onko heidän kaupankäyntinsä niin horjuvalla pohjalla, että sitä on tuettava tukipalkkioilla, ja että heidän on niitä jaettaessa oltava etusijalla ennen kaikkia muita kansalaisia? Palauta mieleesi, mitä edellä on sanottu Tukholman kasvavasta mahdista ja sen seurauk­sista.

1. Monien valta (mångvälde) viittaa vapaudenajalla yleensä siihen vaaraan, jonka nähtiin syntyvän entistä laajempien joukkojen tullessa mukaan poliittisiin prosesseihin. Uhkana oli säätyjen aseman hämärtyminen: vallitsevan käsityksen mukaan säädyt olivat suvereeni ja riippumaton vallankäyttäjä. Kansalaiset saivat toki vaikuttaa edustajansa valintaan valtiopäiville, mutta haluttiin ehdottomasti torjua käsitys, että kansalaisille syntyisi tätä kautta jonkinlaisia valtaoikeuksia suhteessa säätyihin. Toisaalta mångvälde viittaa myös niihin ongelmiin, joiden katsottiin vapaudenajalla (ja sen jälkeen) johtuvan puolueista ja niiden keskinäisistä kamppailuista.

Unfortunately this content isn't available in English