Föregående avsnitt: Vederläggning, § 55
Följande avsnitt: Vederläggning, § 57
§. 56.
Men will Swenska Kronan i det längsta behålla detta land, ser jag ingen orsak, hwarföre Stappel-friheten nekas. At dess Handel nu är under twång, at twånget hindrar folck och Waro-mängden, det är wist, at brist på waror och folk utgör et swagt land, at swagt land meddelar swag styrcka til sin Krona, äro saker, som ingen nekar. At man nekar Norrbotningarna Stappel-frihet, är således at med det samma neka Riket en möjelig, en loflig, en efterlängtad tilwäxt i rikedom och wälmåga.56
Nej, säger man, det är en annan orsak. Hwad då? At derigenom hindra Lurendrägerier1, som nödwändigt måste ökas, när Handelen wäxer i en Gränse-ort: Jag hade så när glömt den saken. Härwid tager jag för afgjordt, at Stappelstäderna öka desse Provinciers Handels-rörelse och i följe deraf äfwen Inrikes producter. Ju flera de äro, ju mindre behöfwa de hämtas Utifrån och så mycket mindre nyttjas Lurendrägare-waror. Tilwärka de sjelfwa några til utförsel förbudna waror, som dock i granskapet äro begärligare, tilstår jag gärna at de gå öfwer Gränsen, om de intet hemma betalas lika dyrt: men om de dermed skada eller gagna wårt Allmänna, derom må hwar eftertänksam dömma. Du säger, en större Handels-rörelse har mera pengar altid i följe med sig. Ju mera pengar röras, ju mera går deraf öfwer gränsen, Riket til märkelig2 skada. Härwid måste jag uttryckeligen widgå, at jag på intet sätt kan begripa grunden til förbådet emot redbart mynts utförande3 utur Riket. Den som mer förstår må benägit underrätta mig. Tilstädja4 Utländsk Handel, men förbjuda at med redbart betala deras waror, förstår jag intet. Betala i Banco Transport-Sedlar är intet förbudit. Wäl! Men monne Utlänningen kan förplicktas, at hålla dem för redbar betalning, fast de intet med redbart inlöses, såsom Rikets egna inbyggare måste göra? Inlösas de, så går ju med det samma ändock lika mycket redbart ut, hwarföre fick jag då intet straxt göra det?
§. 56.
Men will Swenska Kronan i det längsta behålla detta land, ser jag ingen orsak, hwarföre Stappel-friheten nekas. At dess Handel nu är under twång, at twånget hindrar folck och Waro-mängden, det är wist, at brist på waror och folk utgör et swagt land, at swagt land meddelar swag styrcka til sin Krona, äro saker, som ingen nekar. At man nekar Norrbotningarna Stappel-frihet, är således at med det samma neka Riket en möjelig, en loflig, en efterlängtad tilwäxt i rikedom och wälmåga.56
Nej, säger man, det är en annan orsak. Hwad då? At derigenom hindra Lurendrägerier5, som nödwändigt måste ökas, när Handelen wäxer i en Gränse-ort: Jag hade så när glömt den saken. Härwid tager jag för afgjordt, at Stappelstäderna öka desse Provinciers Handels-rörelse och i följe deraf äfwen Inrikes producter. Ju flera de äro, ju mindre behöfwa de hämtas Utifrån och så mycket mindre nyttjas Lurendrägare-waror. Tilwärka de sjelfwa några til utförsel förbudna waror, som dock i granskapet äro begärligare, tilstår jag gärna at de gå öfwer Gränsen, om de intet hemma betalas lika dyrt: men om de dermed skada eller gagna wårt Allmänna, derom må hwar eftertänksam dömma. Du säger, en större Handels-rörelse har mera pengar altid i följe med sig. Ju mera pengar röras, ju mera går deraf öfwer gränsen, Riket til märkelig6 skada. Härwid måste jag uttryckeligen widgå, at jag på intet sätt kan begripa grunden til förbådet emot redbart mynts utförande7 utur Riket. Den som mer förstår må benägit underrätta mig. Tilstädja8 Utländsk Handel, men förbjuda at med redbart betala deras waror, förstår jag intet. Betala i Banco Transport-Sedlar är intet förbudit. Wäl! Men monne Utlänningen kan förplicktas, at hålla dem för redbar betalning, fast de intet med redbart inlöses, såsom Rikets egna inbyggare måste göra? Inlösas de, så går ju med det samma ändock lika mycket redbart ut, hwarföre fick jag då intet straxt göra det?
§ 56
Jos Ruotsin kruunu haluaa sen sijaan pitää tämän maan mahdollisimman pitkään, en näe mitään syytä miksi tapulivapaus evättäisiin. Varmaa on, että sen kaupankäynti on pakonalaista, ja että pakko on väestön ja tavaramäärän kasvun esteenä. Kukaan ei kiellä, että tavaroiden ja väestön puute heikentää maata, ja että heikko maa antaa kruunulle heikon panoksen. Kun norrbottenilaisilta evätään tapulivapaus, se merkitsee siis että koko valtakunnalta samalla kielletään mahdollinen, luvallinen ja kaivattu rikkauden ja hyvinvoinnin kasvu.56
Ei, syynä on jokin muu, sanotaan. Mikä sitten? Se, että kiellolla halutaan estää salakuljetusta, joka pakostakin lisääntyy kaupan kasvaessa rajaseudulla. Olin vähällä unohtaa asian. Pidän tässä yhteydessä itsestään selvänä, että tapulikaupungit lisäisivät näiden maakuntien kaupankäyntiä ja sen seurauksena myös kotimaisten tavaroiden määrää. Mitä enemmän näitä tavaroita on, sitä vähemmän niitä tarvitsee tuoda ulkomailta ja sitä vähemmän käytetään salakuljetustavaroita. Jos maakunnat itse tuottavat joitakin sellaisia tavaroita, joita ei saa viedä ulkomaille, mutta joille olisi kuitenkin suurempi kysyntä lähialueella, siinä tapauksessa sallin mielelläni, että tavarat viedään rajan yli, ellei niistä makseta kotimaassa yhtä hyvin. Vahingoittavatko vai hyödyttävätkö ne tällöin yhteistä hyvää, sen voi jokainen harkitseva ihminen päätellä. Sinä sanot, että kasvava kaupankäynti tuo aina enemmän rahaa mukanaan. Mitä enemmän rahaa liikkuu, sitä enemmän siitä menee rajan yli, mikä tuottaa valtakunnalle huomattavaa vahinkoa. Tässä minä joudun suoraan tunnustamaan, etten ymmärrä lainkaan, millä perusteella metallirahan vienti maasta on kiellettyä9. Se joka ymmärtää paremmin, selittäköön armollisesti minulle. En käsitä, että ulkomaankauppa sallitaan, mutta tavaroiden maksaminen metallirahalla kielletään. Ei ole kiellettyä maksaa valtionpankin seteleillä. Hyvä! Mutta voidaankohan ulkomaalaiset velvoittaa pitämään seteleitä täysiarvoisena maksuna, kuten oman maan kansalaiset joutuvat tekemään, vaikka niitä ei lunasteta metallirahalla? Jos ne lunastetaan, saman verran metallirahaa virtaa kuitenkin maasta. Miksi en siis saanut heti ostaa metallirahalla?
Unfortunately this content isn't available in English
§. 56.
Men will Swenska Kronan i det längsta behålla detta land, ser jag ingen orsak, hwarföre Stappel-friheten nekas. At dess Handel nu är under twång, at twånget hindrar folck och Waro-mängden, det är wist, at brist på waror och folk utgör et swagt land, at swagt land meddelar swag styrcka til sin Krona, äro saker, som ingen nekar. At man nekar Norrbotningarna Stappel-frihet, är således at med det samma neka Riket en möjelig, en loflig, en efterlängtad tilwäxt i rikedom och wälmåga.56
Nej, säger man, det är en annan orsak. Hwad då? At derigenom hindra Lurendrägerier10, som nödwändigt måste ökas, när Handelen wäxer i en Gränse-ort: Jag hade så när glömt den saken. Härwid tager jag för afgjordt, at Stappelstäderna öka desse Provinciers Handels-rörelse och i följe deraf äfwen Inrikes producter. Ju flera de äro, ju mindre behöfwa de hämtas Utifrån och så mycket mindre nyttjas Lurendrägare-waror. Tilwärka de sjelfwa några til utförsel förbudna waror, som dock i granskapet äro begärligare, tilstår jag gärna at de gå öfwer Gränsen, om de intet hemma betalas lika dyrt: men om de dermed skada eller gagna wårt Allmänna, derom må hwar eftertänksam dömma. Du säger, en större Handels-rörelse har mera pengar altid i följe med sig. Ju mera pengar röras, ju mera går deraf öfwer gränsen, Riket til märkelig11 skada. Härwid måste jag uttryckeligen widgå, at jag på intet sätt kan begripa grunden til förbådet emot redbart mynts utförande12 utur Riket. Den som mer förstår må benägit underrätta mig. Tilstädja13 Utländsk Handel, men förbjuda at med redbart betala deras waror, förstår jag intet. Betala i Banco Transport-Sedlar är intet förbudit. Wäl! Men monne Utlänningen kan förplicktas, at hålla dem för redbar betalning, fast de intet med redbart inlöses, såsom Rikets egna inbyggare måste göra? Inlösas de, så går ju med det samma ändock lika mycket redbart ut, hwarföre fick jag då intet straxt göra det?
§ 56
Jos Ruotsin kruunu haluaa sen sijaan pitää tämän maan mahdollisimman pitkään, en näe mitään syytä miksi tapulivapaus evättäisiin. Varmaa on, että sen kaupankäynti on pakonalaista, ja että pakko on väestön ja tavaramäärän kasvun esteenä. Kukaan ei kiellä, että tavaroiden ja väestön puute heikentää maata, ja että heikko maa antaa kruunulle heikon panoksen. Kun norrbottenilaisilta evätään tapulivapaus, se merkitsee siis että koko valtakunnalta samalla kielletään mahdollinen, luvallinen ja kaivattu rikkauden ja hyvinvoinnin kasvu.56
Ei, syynä on jokin muu, sanotaan. Mikä sitten? Se, että kiellolla halutaan estää salakuljetusta, joka pakostakin lisääntyy kaupan kasvaessa rajaseudulla. Olin vähällä unohtaa asian. Pidän tässä yhteydessä itsestään selvänä, että tapulikaupungit lisäisivät näiden maakuntien kaupankäyntiä ja sen seurauksena myös kotimaisten tavaroiden määrää. Mitä enemmän näitä tavaroita on, sitä vähemmän niitä tarvitsee tuoda ulkomailta ja sitä vähemmän käytetään salakuljetustavaroita. Jos maakunnat itse tuottavat joitakin sellaisia tavaroita, joita ei saa viedä ulkomaille, mutta joille olisi kuitenkin suurempi kysyntä lähialueella, siinä tapauksessa sallin mielelläni, että tavarat viedään rajan yli, ellei niistä makseta kotimaassa yhtä hyvin. Vahingoittavatko vai hyödyttävätkö ne tällöin yhteistä hyvää, sen voi jokainen harkitseva ihminen päätellä. Sinä sanot, että kasvava kaupankäynti tuo aina enemmän rahaa mukanaan. Mitä enemmän rahaa liikkuu, sitä enemmän siitä menee rajan yli, mikä tuottaa valtakunnalle huomattavaa vahinkoa. Tässä minä joudun suoraan tunnustamaan, etten ymmärrä lainkaan, millä perusteella metallirahan vienti maasta on kiellettyä14. Se joka ymmärtää paremmin, selittäköön armollisesti minulle. En käsitä, että ulkomaankauppa sallitaan, mutta tavaroiden maksaminen metallirahalla kielletään. Ei ole kiellettyä maksaa valtionpankin seteleillä. Hyvä! Mutta voidaankohan ulkomaalaiset velvoittaa pitämään seteleitä täysiarvoisena maksuna, kuten oman maan kansalaiset joutuvat tekemään, vaikka niitä ei lunasteta metallirahalla? Jos ne lunastetaan, saman verran metallirahaa virtaa kuitenkin maasta. Miksi en siis saanut heti ostaa metallirahalla?
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Vederläggning, § 55
Följande avsnitt: Vederläggning, § 57
Platser: Norrbotten (Norrbotn, Norrbottn) Sverige (Swerige, Swerge, Ruotzi)
Personer:
Bibelställen:
Teman: