Vederläggning, § 39

§. 39.

Wåra motsägare påstå äfwen, at igenom de nya föreslagna Stappelstäder styrkan onödigt-wis fördeltes, och Utrikes Handelen derigenom förswagades. Men som det uti föregående lärer onekeligen wara bewist, at det nu warande twång i Öster- och Wästerbotns Handel hindrat otroligen wåra exporter, gifwer samma föreslagna frihet deremot säkert hopp om exporternas förmering, hwarföre Utrikes Handelen måste stiga uti samma mån, och den så högt öfwerklagade Rikets under-balance i Handelen, mer och mera blifwa hämmad.

Man befarar wäl härigenom styrckans fördelning onödigt-wis. Men hwad är det för en styrcka? Jo, det är den samma, som wi §. 11. 12. etc. til ursprung och fölgder betracktat. Den samma, som hade hela Rikets exporter i sin fria hand, den styrcka, som på dem, dels utur Banken, dels Järn-Contoiret kunde göra så stora lån som dem lyste, så at den redan på et enda år 1756, utur Banken allena uttog inemot34 Fyra och en half Million. Den styrka, som alt sedan år 1739 utöfwat en oinskränckt magt, at sätta hwad wärde dem behagat på alt Rikets mynt, förminskat dymedelst för en del Ämbetsmän i Riket så stor del af sina Löningar dem behagat, afhändt alla som i Banken äga några äldre Capitaler hälften och mera deraf. Och som at stilla alt detta, af dem sjelf härflytande onda til upmuntran af Riket, fått 60 tunnor guld på kjöpet. Den styrka, som ehuru den ej är fördelt i mer än 10 högst 20 personer, för denna magts utöfning, likväl än ej kunnat ställas för någon Domstol.

Denna styrkas fördelning må så mycket mindre anses för onödig, som den twert om är och blifwer nästan det enda medlet til räddning för wår i Själtåget arbetande2i Själtåget arbetande: som håller på att gå helt förlorad frihet.

1. i Själtåget arbetande: som håller på att gå helt förlorad

§ 39

Vastustajamme väittävät myös, että ehdotetut uudet tapulikaupungit hajottaisivat tarpeettomasti voimia, mikä heikentäisi ulkomaankauppaa. Edellä on kuitenkin kiistatta osoitettu, että Pohjanmaan ja Länsipohjan kaupankäyntiin nykyään kohdistettu pakko on estänyt uskomattoman paljon vientiämme, joten ehdotettu vapaus herättäisi varmoja toiveita viennin kasvusta. Vapauden avulla ulkomaankauppa kasvaisi samassa määrin, ja maamme kaupan alijäämä, jota on kovasti valiteltu, supistuisi yhä enemmän.

Voiman hajottamista on turha pelätä. Mutta mistä voimasta oikein on kyse? No, siitä samasta, jonka alkuperää ja vaikutuksia olemme tutkineet 11. ja 12. pykälässä ja muuallakin. On kyse samasta voimasta, joka piti koko valtakunnan vientiä vapaissa käsissään, siitä voimasta, joka vientituotteita vastaan pystyi saamaan osaksi pankista, osaksi rautakonttorista niin suuria lainoja kuin huvitti. Yhtenä vuonna, 1756, se otti pelkästään pankista lähes34 neljän ja puolen miljoonan lainan. Tämä voima on vuodesta 1739 lähtien käyttänyt rajoittamatonta valtaa asettamalla koko valtakunnan rahalle mieleisensä arvon, ja tällä keinoin se on alentanut osalle virkamiehistä maksettavia palkkoja haluamallaan määrällä sekä riistänyt kaikilta niiltä, joilla on pankissa vanhoja pääomia, niistä puolet tai enemmänkin. Ja tämä voima on saanut valtakunnalta kaupan päälle 60 tynnyriä kultaa kannustukseksi, ikään kuin kaiken sen pahan vaimentamiseksi, jonka he itse ovat laskenut liikkeelle. Vaikka tähän voimaryhmään kuuluu vain kymmenen tai korkeintaan kaksikymmentä henkilöä, sitä ei ole silti saatu vedetyksi mihinkään tuomioistuimeen vastaamaan vallankäytöstään.

Tämän voiman hajottamista ei voi todellakaan pitää vähämerkityksisenä, päinvastoin se on nyt ja tulevaisuudessa lähes ainoa keino, jolla henkitoreissaan oleva vapautemme voidaan pelastaa.

Unfortunately this content isn't available in English