Första katekespredikan, § 26

§. 26.

Således öfvertygade om vissheten af denna Guddomeliga Försyn, få vi nu närmare förklara des rätta beskaffenhet. Den är et Gudomeligt allvetenhets, allmagts och godhets värk, hvaruti han icke allenast på det nogaste ser och känner alla skapade tingen och deras behof,159 jemte alla möjeliga medel til deras nytta och vid magthållande och alt hvad dem förr eller sednare kunde vara til skada eller gagn, utan ock på det nogaste så deltager i deras öden, at han ifrån alla sina skapade kreatur afvärjer det skadeliga och befordrar deras nytta och välgång så långt, som det öfverensstämmer med hans egna höga och nådiga afsigter och ändamål. Detta alt sker väl hos Gud, utan någon besvärlig öfverläggning, och värkställes alt genom hans blotta allmagts vilja, utan den minsta tids utdrägt; men för at göra oss såsom människor något tydeligare begrep härom, synes dertil höra följande trenne stycken: nemligen först en Gudomelig allvetenhet, eller et förutseende, så väl af alla medel til kreaturens uppehåll, som ock de hinder, som kunde ligga det i vägen, hvilken David i näst anförde språk så härligen beprisar. För det andra et val af de medel, som han til et sådant ändamåls vinnande funnit för bäst, jemte et Gudomeligt beslut at nytja dem. Såsom Herren, då han hört Rabsake3Under Chydenius tid uppfattades Rabsake ännu som ett namn. I Bibel 2000 däremot är Rabsake ersatt med ”den assyriske stabschefen” och tolkas som en titel snarare än som ett namn. Se t.ex. 2 Kung 18–19 och Jes 36–37. försmädelse och bönhört Konung Hiskias, hade utsett medel och beslutit at hjelpa Jerusalem, och sade: Jag vil beskydda thenna staden. Es. 37:35. För det tredje hörer ock hit en fullkomlig och Gudomelig värkställighet160 häraf, såsom då han til at beskydda Jerusalems inbyggare på en enda natt slog uti de Assyriers läger 185 000 man v. 36.

*) Plato de leg. Deum negat, qui ipsius providentiam negat.4Plato de leg. Deum negat, qui ipsius providentiam negat.: Chydenius hänvisar här till Platons verk Lagarna (gr. Νόµοι) men minns fel eller har använt en sekundär källa, eftersom citatet inte återfinns med denna ordalydelse i nämnda verk. Citatet kan översättas: ”den förnekar Gud som förnekar hans försyn”. En snarlik formulering finns i Emanuel Swedenborgs Sapientia Angelica de Divina Providentia (1764), § 182, qui Divinam Providentiam corde negat, etiam Deum negat, d.v.s. ”den som förnekar Guds försyn i sitt hjärta, förnekar också Gud”.

1. Under Chydenius tid uppfattades Rabsake ännu som ett namn. I Bibel 2000 däremot är Rabsake ersatt med ”den assyriske stabschefen” och tolkas som en titel snarare än som ett namn. Se t.ex. 2 Kung 18–19 och Jes 36–37.
2. Plato de leg. Deum negat, qui ipsius providentiam negat.: Chydenius hänvisar här till Platons verk Lagarna (gr. Νόµοι) men minns fel eller har använt en sekundär källa, eftersom citatet inte återfinns med denna ordalydelse i nämnda verk. Citatet kan översättas: ”den förnekar Gud som förnekar hans försyn”. En snarlik formulering finns i Emanuel Swedenborgs Sapientia Angelica de Divina Providentia (1764), § 182, qui Divinam Providentiam corde negat, etiam Deum negat, d.v.s. ”den som förnekar Guds försyn i sitt hjärta, förnekar också Gud”.

§ 26

Tällä tavoin vakuuttuneina jumalallisen kaitselmuksen varmasta olemassaolosta voimme nyt lähemmin selvitellä sen todellista luonnetta. Se on jumalallisen kaikkitietävyyden, kaikkivaltiuden ja hyvyyden työtä, jossa hän ei vain tarkoin näe ja tunne kaikkia luotuja olioita, niiden tarpeita159 sekä kaikkia mahdollisia keinoja niiden hyödyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, ja kaikkea sitä mikä ennemmin tai myöhemmin voisi olla niille vahingoksi tai hyödyksi. Hän myös ottaa mitä tarkimmin osaa niiden kohtaloihin, niin että hän kaikkien luomiensa olioiden kohdalla torjuu sen, mikä on niille vahingollista, sekä edistää niiden hyötyä ja hyvinvointia niin pitkälle kuin se hänen omiin korkeisiin ja armollisiin tarkoituksiinsa ja päämääriinsä sopii. Tämä kaikki tapahtuu Jumalassa ilman mitään vaivalloista harkintaa, ja se kaikki toteutuu pelkästään hänen kaikkivaltiutensa tahdosta, ilman mitään ajallista viivyttelyä. Mutta jotta me ihmisinä saisimme siitä hieman selvemmän käsityksen, niin siihen näyttäisi kuuluvan kolme asiaa: ensinnäkin jumalallinen kaikkitietävyys tai ennaltatietäminen, niin että hän näkee ennalta kaikki keinot luotujen ylläpitämiseksi ja myös sitä mahdollisesti kohtaavat esteet, mitä Daavid juuri esittämässämme kohdassa niin ihanasti ylistää. Toiseksi siihen kuuluu niiden keinojen valinta, jotka hän on tarkoituksensa saavuttamiseksi parhaiksi katsonut, sekä jumalallinen päätös käyttää näitä keinoja. Niin kuin Herra, kuultuaan Rabsaken5Chydeniuksen aikaan oletettiin, että Rabsake on nimi, mutta sittemmin on paljastunut, että kyseessä on virkanimike. Vuoden 1992 suomennoksessa se on käännetty ”ylin juomanlaskija”. herjaukset ja kuningas Hiskiaan rukoukset, valitsi keinot, päätti auttaa Jerusalemia ja sanoi: Minä suojelen tätä kaupunkia Jes. 37:35. Kolmanneksi siihen kuuluu tämän kaiken täydellinen ja jumalallinen toimeenpano,160 kuten silloin, kun hän Jerusalemin asukkaiden suojelemiseksi yhtenä yönä löi assyrialaisten leiristä kuoliaaksi 185 000 miestä Jes. 37:36.

1. Chydeniuksen aikaan oletettiin, että Rabsake on nimi, mutta sittemmin on paljastunut, että kyseessä on virkanimike. Vuoden 1992 suomennoksessa se on käännetty ”ylin juomanlaskija”.

Unfortunately this content isn't available in English