Föregående avsnitt: Första katekespredikan, § 18
Följande avsnitt: Första katekespredikan, § 20
§. 19.
Den första af dessa stora välgärningar är således Skapelsen; et den store Gudens Allmagts värk, hvarigenom han i tidens begynnelse hafver af intet frambragt hela verlden, med alt hvad deruti finnes, och gifvit alla tingen sin varelse och egenskaper. Vi hafva förut, då vi talte om Gud i gemen, visat huru dessa lekamliga tingen, som visa sig för oss i verlden, ingalunda kunna i sig sjelfve hafva någon orsak til sin varelse, utan at den måste sökas och finnas i Gud allena. De kunna icke heller ifrån en evighet leda sin uprinnelse; ty då deras förändringar och omskiften göra det vi egenteligen kalla tiden, hvilka altid förutsätta deras varelse, den de ej ägt eller kunnat äga af sig sjelfve, måste det hafva varit någon gång, då de undfått den samma, hvarest tiden först tager sin början. Detta verldenes uphof hafva inga verldslige vise ännu kunnat utan tilhjelp af uppenbarelsen utgrunda, men för oss är det Gudi lof! tydeligt; ty det står på första raden i vår Heliga Bibel, at Gud i begynnelsen skapade Himmel och Jord 1 Mos. 1:1. Ingen138 annan än han har kunnat vara uphofvet til denna stora och obegripeliga konstbyggnad: Ingen har varit i stånd at upvisa någon annan skickelig mästare til et sådant storvärk; Honom ärkänna ock ej allenast alla Christna derföre, utan äfven alla Judar och Turkar. Derföre må vi väl utropa och bekänna: Herre tu äret allena; tu hafver gjordt himmelen och alla himlars himlar, med all theras här, jordena och alt thet therpå är, hafvet och alt thet theruti är; Tu gör alt lefvande och then himmelska hären tilbeder tig. Nehem. 9:6. Hvilket stora värk, såsom utom Gud med rätta tilkommer alla tre Personerne i det Guddomeliga väsendet, Fadren, Sonen och den Helge Ande. I anseende hvartil Fadren äfven kallas rätta Fadren öfver alt thet Fader heter i himmelen och på jordene Eph. 3:15. emedan all ting äro af honom, såsom samma Apostel säger på et annat ställe: Så hafve vi dock allenast en Gud, Fadren, af hvilkom all ting äro och vi uti honom, 1 Cor. 8:6. Om Sonen vitnar Evangelisten Johannes ganska tydeligen: genom thet nemligen det väsendteliga ordet, som är Guds Son, hvilket förut är bevist, genom thet äro alt ting gjord, och ty förutan är intet gjordt, thet gjordt är. Joh. 1:3. Och om den Heliga Anda bekänner en af Jobs vänner, Elihu och säger: Guds Ande hafver gjordt mig och139 thens Alsmägtigas ande hafver gifvit mig lif. Jobs 33:4. Men det gifvas ock flera språk, som tilräkna detta värk tvänne Guddoms Personer på en gång, såsom om Fadren och Sonen Eph. 3:9, när thet heter: Gud, nämligen Fadren, hafver all ting skapat, genom Jesum Christum; äfvenså säger samma Apostel Ebr. 1:2. At Gud hafver gjordt verldena genom Sonen. Om Sonen det eviga Ordet och den Helga Anda heter det åter: Ps. 33:6. Himmelen är gjord genom Herrans ord, och all hans här genom hans muns anda. At närmare söka utreda, hvad och i hvad ordning hvardera Personen i Guddomen värkat i Skapelsen, menar jag aldeles öfverstiga vårt begrep och all vår höfva; hälst vi i denna hemlighet ej hafva närmare uplysning af uppenbarelsen, än hvad Guds anda låtit upteckna om ordningen uti dessa Personers värkningar, då det heter: af honom, nemligen Fadren, igenom honom, nemligen Sonen och i honom det är i den Helga Anda äro all ting. Rom. 11:36.
Men hvarföre denna hela Treenighetens stora välgärning i vår Trosbekännelse egenteligen tilräknas Fadren, eller första Personen, därvid anmärke vi at det blott sker för ordningens skull emellan Treenighets Personerne, eller at uttrycka det ännu tydeligare: vid fördelnin140gen af den Treenige Gudens välgärningar emellan alla tre Personerne tilräknas skapelsen med rätta den första Personen, såsom det första värk eller välgärning, som Gud gjordt utom sig sjelf, då återlösnings värket i så många afseenden tilkommer serskildt den andra, och helgelsen den tredje Personen i Guddomen.
§. 19.
Den första af dessa stora välgärningar är således Skapelsen; et den store Gudens Allmagts värk, hvarigenom han i tidens begynnelse hafver af intet frambragt hela verlden, med alt hvad deruti finnes, och gifvit alla tingen sin varelse och egenskaper. Vi hafva förut, då vi talte om Gud i gemen, visat huru dessa lekamliga tingen, som visa sig för oss i verlden, ingalunda kunna i sig sjelfve hafva någon orsak til sin varelse, utan at den måste sökas och finnas i Gud allena. De kunna icke heller ifrån en evighet leda sin uprinnelse; ty då deras förändringar och omskiften göra det vi egenteligen kalla tiden, hvilka altid förutsätta deras varelse, den de ej ägt eller kunnat äga af sig sjelfve, måste det hafva varit någon gång, då de undfått den samma, hvarest tiden först tager sin början. Detta verldenes uphof hafva inga verldslige vise ännu kunnat utan tilhjelp af uppenbarelsen utgrunda, men för oss är det Gudi lof! tydeligt; ty det står på första raden i vår Heliga Bibel, at Gud i begynnelsen skapade Himmel och Jord 1 Mos. 1:1. Ingen138 annan än han har kunnat vara uphofvet til denna stora och obegripeliga konstbyggnad: Ingen har varit i stånd at upvisa någon annan skickelig mästare til et sådant storvärk; Honom ärkänna ock ej allenast alla Christna derföre, utan äfven alla Judar och Turkar. Derföre må vi väl utropa och bekänna: Herre tu äret allena; tu hafver gjordt himmelen och alla himlars himlar, med all theras här, jordena och alt thet therpå är, hafvet och alt thet theruti är; Tu gör alt lefvande och then himmelska hären tilbeder tig. Nehem. 9:6. Hvilket stora värk, såsom utom Gud med rätta tilkommer alla tre Personerne i det Guddomeliga väsendet, Fadren, Sonen och den Helge Ande. I anseende hvartil Fadren äfven kallas rätta Fadren öfver alt thet Fader heter i himmelen och på jordene Eph. 3:15. emedan all ting äro af honom, såsom samma Apostel säger på et annat ställe: Så hafve vi dock allenast en Gud, Fadren, af hvilkom all ting äro och vi uti honom, 1 Cor. 8:6. Om Sonen vitnar Evangelisten Johannes ganska tydeligen: genom thet nemligen det väsendteliga ordet, som är Guds Son, hvilket förut är bevist, genom thet äro alt ting gjord, och ty förutan är intet gjordt, thet gjordt är. Joh. 1:3. Och om den Heliga Anda bekänner en af Jobs vänner, Elihu och säger: Guds Ande hafver gjordt mig och139 thens Alsmägtigas ande hafver gifvit mig lif. Jobs 33:4. Men det gifvas ock flera språk, som tilräkna detta värk tvänne Guddoms Personer på en gång, såsom om Fadren och Sonen Eph. 3:9, när thet heter: Gud, nämligen Fadren, hafver all ting skapat, genom Jesum Christum; äfvenså säger samma Apostel Ebr. 1:2. At Gud hafver gjordt verldena genom Sonen. Om Sonen det eviga Ordet och den Helga Anda heter det åter: Ps. 33:6. Himmelen är gjord genom Herrans ord, och all hans här genom hans muns anda. At närmare söka utreda, hvad och i hvad ordning hvardera Personen i Guddomen värkat i Skapelsen, menar jag aldeles öfverstiga vårt begrep och all vår höfva; hälst vi i denna hemlighet ej hafva närmare uplysning af uppenbarelsen, än hvad Guds anda låtit upteckna om ordningen uti dessa Personers värkningar, då det heter: af honom, nemligen Fadren, igenom honom, nemligen Sonen och i honom det är i den Helga Anda äro all ting. Rom. 11:36.
Men hvarföre denna hela Treenighetens stora välgärning i vår Trosbekännelse egenteligen tilräknas Fadren, eller första Personen, därvid anmärke vi at det blott sker för ordningens skull emellan Treenighets Personerne, eller at uttrycka det ännu tydeligare: vid fördelnin140gen af den Treenige Gudens välgärningar emellan alla tre Personerne tilräknas skapelsen med rätta den första Personen, såsom det första värk eller välgärning, som Gud gjordt utom sig sjelf, då återlösnings värket i så många afseenden tilkommer serskildt den andra, och helgelsen den tredje Personen i Guddomen.
§ 19
Ensimmäinen suuri hyvä teko on siis luominen; suuren kaikkivaltiaan Jumalan työ, jolla hän aikojen alussa on tyhjästä tuottanut koko maailman ja kaiken mitä siinä on, ja antanut kaikille olioille niiden olemassaolon ja ominaisuudet. Olemme edellä, käsitellessämme Jumalaa yleensä, osoittaneet kuinka nämä meille tässä maailmassa näkyvät aineelliset asiat eivät mitenkään voi itse olla oman olemassaolonsa syy, vaan syy tulee etsiä ja löytää pelkästään Jumalasta. Niiden alkuperä ei myöskään voi olla ikuisuudessa, sillä koska niiden muutokset ja vaihtelut saavat aikaan sen mitä me varsinaisesti kutsumme ajaksi, ja nämä aina edellyttävät asioiden olemassaoloa, jota niillä taas ei ole eikä voi olla oman itsensä kautta, niin täytyy olla jokin hetki, jolloin ne ovat saaneet olemassaolonsa ja josta aika vasta on saanut alkunsa. Tätä maailmansyntyä eivät maalliset viisaat ole vielä voineet ilman ilmoituksen apua saada selville, mutta meille se Jumalan kiitos on selvää, sillä pyhän Raamattumme ensimmäisellä rivillä lukee: Alussa Jumala loi taivaan ja maan 1. Moos. 1:1. Mikään138 muu kuin hän ei ole voinut olla tämän suuren ja käsittämättömän taidokkaan rakennelman alkuunsaattaja. Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan tällaiselle suurtyölle ketään muuta taitavaa mestaria. Hänet tunnustavatkin kaikkien kristittyjen lisäksi myös kaikki juutalaiset ja turkkilaiset. Siksi voinemmekin huudahtaa ja tunnustaa: Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt taivaan, taivasten taivaat ja tähtien joukot, maan ja kaiken mitä sen päällä on, meret ja kaiken mitä niissä on. Sinä annat kaikelle elämän. Kumartaen rukoilevat sinua taivaan tähtien joukot Neh. 9:6. Tämä suuri Jumalan ulkopuolella tapahtuva työ lankeaa perustellusti kaikille jumalallisen olemuksen kolmelle persoonalle, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Tässä mielessä Isästä sanotaankin hän on Isänä kaikkien isien yläpuolella taivaissa ja maan päällä1 Ef. 3:15, koska kaikki oliot ovat hänestä, niin kuin sama apostoli toisaalla sanoo: Meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin 1. Kor. 8:6. Pojasta evankelista Johannes todistaa aivan selvästi: Kaikki syntyi sen voimalla,2 siis varsinaisen sanan, joka on Jumalan Poika, kuten edellä on osoitettu. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä Joh. 1:3. Pyhästä Hengestä todistaa muuan Jobin ystävä, Elihu, joka sanoo: Jumalan henki on minut tehnyt,139 Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän Job 33:4. Mutta on myös monia raamatunkohtia, joissa tämä työ liitetään kahteen jumaluuden persoonaan samalla kertaa, Isään ja Poikaan, kuten Ef. 3:9: Jumala, siis Isä, on luonut kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta.3 Ja sama apostoli sanoo Hepr. 1:2: Pojan välityksellä Jumala on luonut maailmat.4 Pojasta eli Ikuisesta Sanasta ja Pyhästä Hengestä taas sanotaan Ps. 33:6: Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot. Jos koetamme tarkemmin selvittää, mitä ja missä järjestyksessä kukin jumaluuden persoona on luomisessa tehnyt, niin luulenpa, että se ylittää kokonaan ymmärryksemme ja kykyjemme rajat, etenkään kun ilmoitus ei valota meille tätä salaisuutta sen tarkemmin kuin mitä Jumalan Henki on kirjoituttanut näiden kolmen persoonan vaikutusten järjestyksestä Room. 11:36: Hänestä, siis Isästä, hänen kauttaan, siis Pojasta ja häneen eli Pyhässä Hengessä on kaikki.5
Mutta miksi koko tämä kolmiyhteisyyden suuri hyvänteko uskontunnustuksessamme itse asiassa katsotaan Isän eli ensimmäisen persoonan työksi? Siihen toteamme, että se tapahtuu vain kolmiyhteisyyden persoonien välisen järjestyksen vuoksi, tai vielä selvemmin sanottuna:140 Kun kolmiyhteisen Jumalan hyviä tekoja jaetaan kolmen eri persoonan kesken, katsotaan luomisen perustellusti kuuluvan ensimmäiseen persoonaan, koska se on ensimmäinen toimi ja hyvä teko, jonka Jumala on tehnyt itsensä ulkopuolella, kun taas lunastustyö kuuluu monessakin suhteessa erityisesti toiselle persoonalle, pyhitys taas jumaluuden kolmannelle persoonalle.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 19.
Den första af dessa stora välgärningar är således Skapelsen; et den store Gudens Allmagts värk, hvarigenom han i tidens begynnelse hafver af intet frambragt hela verlden, med alt hvad deruti finnes, och gifvit alla tingen sin varelse och egenskaper. Vi hafva förut, då vi talte om Gud i gemen, visat huru dessa lekamliga tingen, som visa sig för oss i verlden, ingalunda kunna i sig sjelfve hafva någon orsak til sin varelse, utan at den måste sökas och finnas i Gud allena. De kunna icke heller ifrån en evighet leda sin uprinnelse; ty då deras förändringar och omskiften göra det vi egenteligen kalla tiden, hvilka altid förutsätta deras varelse, den de ej ägt eller kunnat äga af sig sjelfve, måste det hafva varit någon gång, då de undfått den samma, hvarest tiden först tager sin början. Detta verldenes uphof hafva inga verldslige vise ännu kunnat utan tilhjelp af uppenbarelsen utgrunda, men för oss är det Gudi lof! tydeligt; ty det står på första raden i vår Heliga Bibel, at Gud i begynnelsen skapade Himmel och Jord 1 Mos. 1:1. Ingen138 annan än han har kunnat vara uphofvet til denna stora och obegripeliga konstbyggnad: Ingen har varit i stånd at upvisa någon annan skickelig mästare til et sådant storvärk; Honom ärkänna ock ej allenast alla Christna derföre, utan äfven alla Judar och Turkar. Derföre må vi väl utropa och bekänna: Herre tu äret allena; tu hafver gjordt himmelen och alla himlars himlar, med all theras här, jordena och alt thet therpå är, hafvet och alt thet theruti är; Tu gör alt lefvande och then himmelska hären tilbeder tig. Nehem. 9:6. Hvilket stora värk, såsom utom Gud med rätta tilkommer alla tre Personerne i det Guddomeliga väsendet, Fadren, Sonen och den Helge Ande. I anseende hvartil Fadren äfven kallas rätta Fadren öfver alt thet Fader heter i himmelen och på jordene Eph. 3:15. emedan all ting äro af honom, såsom samma Apostel säger på et annat ställe: Så hafve vi dock allenast en Gud, Fadren, af hvilkom all ting äro och vi uti honom, 1 Cor. 8:6. Om Sonen vitnar Evangelisten Johannes ganska tydeligen: genom thet nemligen det väsendteliga ordet, som är Guds Son, hvilket förut är bevist, genom thet äro alt ting gjord, och ty förutan är intet gjordt, thet gjordt är. Joh. 1:3. Och om den Heliga Anda bekänner en af Jobs vänner, Elihu och säger: Guds Ande hafver gjordt mig och139 thens Alsmägtigas ande hafver gifvit mig lif. Jobs 33:4. Men det gifvas ock flera språk, som tilräkna detta värk tvänne Guddoms Personer på en gång, såsom om Fadren och Sonen Eph. 3:9, när thet heter: Gud, nämligen Fadren, hafver all ting skapat, genom Jesum Christum; äfvenså säger samma Apostel Ebr. 1:2. At Gud hafver gjordt verldena genom Sonen. Om Sonen det eviga Ordet och den Helga Anda heter det åter: Ps. 33:6. Himmelen är gjord genom Herrans ord, och all hans här genom hans muns anda. At närmare söka utreda, hvad och i hvad ordning hvardera Personen i Guddomen värkat i Skapelsen, menar jag aldeles öfverstiga vårt begrep och all vår höfva; hälst vi i denna hemlighet ej hafva närmare uplysning af uppenbarelsen, än hvad Guds anda låtit upteckna om ordningen uti dessa Personers värkningar, då det heter: af honom, nemligen Fadren, igenom honom, nemligen Sonen och i honom det är i den Helga Anda äro all ting. Rom. 11:36.
Men hvarföre denna hela Treenighetens stora välgärning i vår Trosbekännelse egenteligen tilräknas Fadren, eller första Personen, därvid anmärke vi at det blott sker för ordningens skull emellan Treenighets Personerne, eller at uttrycka det ännu tydeligare: vid fördelnin140gen af den Treenige Gudens välgärningar emellan alla tre Personerne tilräknas skapelsen med rätta den första Personen, såsom det första värk eller välgärning, som Gud gjordt utom sig sjelf, då återlösnings värket i så många afseenden tilkommer serskildt den andra, och helgelsen den tredje Personen i Guddomen.
§ 19
Ensimmäinen suuri hyvä teko on siis luominen; suuren kaikkivaltiaan Jumalan työ, jolla hän aikojen alussa on tyhjästä tuottanut koko maailman ja kaiken mitä siinä on, ja antanut kaikille olioille niiden olemassaolon ja ominaisuudet. Olemme edellä, käsitellessämme Jumalaa yleensä, osoittaneet kuinka nämä meille tässä maailmassa näkyvät aineelliset asiat eivät mitenkään voi itse olla oman olemassaolonsa syy, vaan syy tulee etsiä ja löytää pelkästään Jumalasta. Niiden alkuperä ei myöskään voi olla ikuisuudessa, sillä koska niiden muutokset ja vaihtelut saavat aikaan sen mitä me varsinaisesti kutsumme ajaksi, ja nämä aina edellyttävät asioiden olemassaoloa, jota niillä taas ei ole eikä voi olla oman itsensä kautta, niin täytyy olla jokin hetki, jolloin ne ovat saaneet olemassaolonsa ja josta aika vasta on saanut alkunsa. Tätä maailmansyntyä eivät maalliset viisaat ole vielä voineet ilman ilmoituksen apua saada selville, mutta meille se Jumalan kiitos on selvää, sillä pyhän Raamattumme ensimmäisellä rivillä lukee: Alussa Jumala loi taivaan ja maan 1. Moos. 1:1. Mikään138 muu kuin hän ei ole voinut olla tämän suuren ja käsittämättömän taidokkaan rakennelman alkuunsaattaja. Kukaan ei ole kyennyt osoittamaan tällaiselle suurtyölle ketään muuta taitavaa mestaria. Hänet tunnustavatkin kaikkien kristittyjen lisäksi myös kaikki juutalaiset ja turkkilaiset. Siksi voinemmekin huudahtaa ja tunnustaa: Sinä yksin olet Herra. Sinä olet tehnyt taivaan, taivasten taivaat ja tähtien joukot, maan ja kaiken mitä sen päällä on, meret ja kaiken mitä niissä on. Sinä annat kaikelle elämän. Kumartaen rukoilevat sinua taivaan tähtien joukot Neh. 9:6. Tämä suuri Jumalan ulkopuolella tapahtuva työ lankeaa perustellusti kaikille jumalallisen olemuksen kolmelle persoonalle, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Tässä mielessä Isästä sanotaankin hän on Isänä kaikkien isien yläpuolella taivaissa ja maan päällä6 Ef. 3:15, koska kaikki oliot ovat hänestä, niin kuin sama apostoli toisaalla sanoo: Meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin 1. Kor. 8:6. Pojasta evankelista Johannes todistaa aivan selvästi: Kaikki syntyi sen voimalla,7 siis varsinaisen sanan, joka on Jumalan Poika, kuten edellä on osoitettu. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä Joh. 1:3. Pyhästä Hengestä todistaa muuan Jobin ystävä, Elihu, joka sanoo: Jumalan henki on minut tehnyt,139 Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän Job 33:4. Mutta on myös monia raamatunkohtia, joissa tämä työ liitetään kahteen jumaluuden persoonaan samalla kertaa, Isään ja Poikaan, kuten Ef. 3:9: Jumala, siis Isä, on luonut kaiken Jeesuksen Kristuksen kautta.8 Ja sama apostoli sanoo Hepr. 1:2: Pojan välityksellä Jumala on luonut maailmat.9 Pojasta eli Ikuisesta Sanasta ja Pyhästä Hengestä taas sanotaan Ps. 33:6: Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot. Jos koetamme tarkemmin selvittää, mitä ja missä järjestyksessä kukin jumaluuden persoona on luomisessa tehnyt, niin luulenpa, että se ylittää kokonaan ymmärryksemme ja kykyjemme rajat, etenkään kun ilmoitus ei valota meille tätä salaisuutta sen tarkemmin kuin mitä Jumalan Henki on kirjoituttanut näiden kolmen persoonan vaikutusten järjestyksestä Room. 11:36: Hänestä, siis Isästä, hänen kauttaan, siis Pojasta ja häneen eli Pyhässä Hengessä on kaikki.10
Mutta miksi koko tämä kolmiyhteisyyden suuri hyvänteko uskontunnustuksessamme itse asiassa katsotaan Isän eli ensimmäisen persoonan työksi? Siihen toteamme, että se tapahtuu vain kolmiyhteisyyden persoonien välisen järjestyksen vuoksi, tai vielä selvemmin sanottuna:140 Kun kolmiyhteisen Jumalan hyviä tekoja jaetaan kolmen eri persoonan kesken, katsotaan luomisen perustellusti kuuluvan ensimmäiseen persoonaan, koska se on ensimmäinen toimi ja hyvä teko, jonka Jumala on tehnyt itsensä ulkopuolella, kun taas lunastustyö kuuluu monessakin suhteessa erityisesti toiselle persoonalle, pyhitys taas jumaluuden kolmannelle persoonalle.
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående avsnitt: Första katekespredikan, § 18
Följande avsnitt: Första katekespredikan, § 20
Platser:
Personer: Elihu Job (Hiob, Hjob)
Bibelställen:
Teman: