Tal vid Gustav III:s kröning, § 13

§. 13.

Dyre Kön! Och mine Värda Herrar! Trötner icke at följa Vår Gustaf; en ära, som Svenska folket i dag tusende-tals tränger sig til. Sen I icke vår Gustaf i rörelse? Finnen I Honom hvila på maklighetens bädd och drömma om sitt Rikets välgång? Ligger Han nedgrafven i nöjen och välluster? Lånar Han allenast sin hand at underskrifva hvad andra tänkt och talt om Dess undersåtares frihet och förmoner? Nei, Värdaste Åhörare.

Låga Prinsar, som blott til namnet regera, och lemna styrseln i Gunstlingars händer, sådant bör stå för deras räkning. De tro Millio21ner födas för sin beqvämlighet, de lysa af andras ära, de känna icke folket, och tåla ej oroas af de lidandes klagan, utan nöjas mäst dermed, at innom deras Slott ro och förtäring icke tryta.

Men vår makalösa Gustaf arbetar sjelf på alla ställen. Han granskar målen i sin Rådkammare, med egna ögor. Han säger sin tanka, och det blir dervid; ty sanningens strålar tränga sig igenom, och öfvervinna all mot­sägelse.

Tvistares list, och de lönsnaror, hvarmed de söka fängsla sanningen, falla vid första påseende öpna för Hans skarpsinnighet. Han utreder de trasligaste härfvor, och sätter allestädes lif uti Råd-slagen.

Vid Vår Gustafs sida hafva Ämbetsmän icke tid at slumra; Han väcker dem utur sin dvala. Han anser dem, som de värkeligen äro, Rikets tjenare, och icke sina egna Herrar. Han saknar dem på ögnablicket, då arbets-tiden är inne; den, som försummar sig, får tiltal, och lama ursäckter slår Han tvärt af; ty de gälla slätt intet för Honom.

Folket ropar af glädie; Vår Konung är outtröttelig. Veklingar och goddags-män14åt bekvämlighet och vällevnad hemfallen person tålka15uttrycker fruktlöst sitt bekymmer; ty de få ej såfva sig til förtjänster, och andra trösta sig dermed: Han ledsnar väl i förtid.

Men vår Gustaf är alla dagar uti fullt arbete, och tyckes med den stora Fransöska Konungen Hendric den fierde16Hendric den fierde: Henrik IV, kung av Frankrike från 1589. Voltaires episka dikt La Henriade från 1723 hörde till Gustav III:s favoritböcker sedan tidig ålder. tala til sina under22såtare. ”Jag fiker endast efter den äran at vara mitt Rikes åter uphielpare- -. Lätt oss nu gemensamt sträfva, til at gifva Riket sina förra krafter, sin forna glans tilbaka. Det är en ny, en större ära, och uti hvilken jag åstundar, at alla mina undersåtare må taga del.” 17”Jag fiker ... må taga del.”: citat ur Johann Matthias Schröckh, Om Henric IV; konung i Frankrike, den store kallad, också i werket en af de störste konungar, som i något land regerat; men likafult mördad, på öppen gata i Paris, år 1610 (1768), s. 94–95

Han hedrar Svenska Vetenskaps Academien med det ena nådiga be­söket efter det andra, och med sitt tal upeldar dess Ledamöter, at arbeta för efterkommande.

Han stiger sjelf ned uti Fattighusen, smakar på deras bröd, beser alla rum, men underrättar sig om deras vård och förplägning. Han deltager i deras elände, och är öm om deras hjelp.

Men under alt detta glömmer vår Gustaf ej det vakra och behageliga. Han inrättar en Musicalisk Academie18inrättar en Musicalisk Academie: Kungl. Musikaliska akademien grundades i Stockholm 1771 av en krets amatörer och yrkesmusiker. Akademins första stadgar fastställdes av Gustav III. til ungdomens öfning och upmuntran.

Dock, hvem hinner följa Honom? kort sagt: Han är hemma allestäds, Han gör alt, och uplifvar alt. Hvem kan göra sådant? Ingen annan än Gustaf.

1. åt bekvämlighet och vällevnad hemfallen person
2. uttrycker
3. Hendric den fierde: Henrik IV, kung av Frankrike från 1589. Voltaires episka dikt La Henriade från 1723 hörde till Gustav III:s favoritböcker sedan tidig ålder.
4. ”Jag fiker ... må taga del.”: citat ur Johann Matthias Schröckh, Om Henric IV; konung i Frankrike, den store kallad, också i werket en af de störste konungar, som i något land regerat; men likafult mördad, på öppen gata i Paris, år 1610 (1768), s. 94–95
5. inrättar en Musicalisk Academie: Kungl. Musikaliska akademien grundades i Stockholm 1771 av en krets amatörer och yrkesmusiker. Akademins första stadgar fastställdes av Gustav III.

§ 13

Suuresti kunnioitetut naiset! Ja arvoisat herrat! Seuratkaa uupumatta Kustaatamme; osallisiksi tästä kunniasta pyrkivät tänään tuhannet! Näettehän, että Kustaamme on liikkeellä? Löydättekö te hänet loikoilemasta laiskan mukavuuden vuoteelta ja uneksimasta valtakuntansa menestyksestä? Onko hän uppoutunut huveihin ja nautintoihin? Tyytyykö hän vain allekirjoittamaan sen, mitä muut ovat ajatelleet ja puhuneet hänen alamaistensa vapaudesta ja eduista? Ei toki, arvoisat kuulijat.

Vähäpätöiset ruhtinaat, jotka hallitsevat vain nimellisesti ja jättävät asioiden hoitamisen suosikkien käsiin, saavat itse vastata siitä. He uskovat21 miljoonien ihmisten syntyvän heidän mukavuuttaan palvelemaan, he paistattelevat toisten kunnian loisteessa, he eivät tunne kansaa eivätkä siedä sitä, että heitä häiritään kärsivien valituksilla, vaan tyytyvät lähinnä siihen, ettei heidän linnojensa rauha häiriydy eivätkä sieltä syötävät ja juotavat ehdy.

Meidän verraton Kustaamme taas tekee itse työtä joka taholla. Hän tarkastaa neuvostossa esillä olevia asioita omin silmin. Hän esittää mielipiteensä, ja sen mukaan päätetään; totuuden säteethän läpäisevät esteet ja voittavat kaikki vastaväitteet.

Vastustajien juonet ja ne kätketyt ansat, joihin he yrittävät pyydystää totuuden, laukeavat hänen tarkan katseensa ensimmäisestä silmäyksestä. Hän selvittää sotkuisimmatkin vyyhdet ja panee kaikkialla vauhtia neuvonpitoihin.

Kustaamme rinnalla ei virkamiehillä ole aikaa torkkua; hän herättää heidät horroksista. Hän kohtelee heitä heidän todellisen asemansa mukaisesti eli valtakunnan palvelijoina eikä miehinä, jotka ovat omia herrojaan. Hän odottaa heidän olevan paikalla heti työajan alkuhetkellä. Jos laiminlyö tehtäviensä hoitamisen, joutuu puhutteluun, ja heiveröiset puolustelut hän vaientaa heti; ne ovat hänen silmissään mitättömiä.

Kansa huudahtelee riemusta; kuninkaamme on uupumaton. Vätykset ja kissanpäivien viettäjät yrittävät tuloksetta ilmaista huoliaan, he eivät pääse nukkumalla hankkimaan itselleen ansioita, ja jotkut muut lohduttautuvat ajattelemalla: kyllä hän varmaan väsyy ennen pitkää.

Meidän Kustaamme on kuitenkin joka päivä täydessä työssä ja tuntuu Ranskan suuren kuninkaan Henrik IV:n19Ranskan kuningas Henrik IV:ä ylistävä Voltairen eeppinen runo La Henriade (1723) kuului Kustaa III:n mielilukemistoon varhaisvuosista lähtien. tavoin sanovan22 alamaisilleen: ”Tavoittelen vain sitä kunniaa, että olen valtakuntani jälleenrakentaja - -. Pyrkikäämme nyt yhdessä antamaan valtakunnalle takaisin sen entiset voimat ja entisten aikojen loisto. Se on uudenlainen ja suurempi kunnia, ja toivon kaikkien alamaisteni pääsevän siitä osallisiksi.”20”Tavoittelen vain ... siitä osallisiksi.”: lainaus teoksesta Johann Matthias Schröckh, Om Henric IV; konung i Frankrike, den store kallad, också i werket en af de störste konungar, som i något land regerat; men likafult mördad, på öppen gata i Paris, år 1610 (1768), s. 94–95

Hän kunnioittaa alinomaa Ruotsin tiedeakatemiaa armollisilla käynneillään ja innostaa puheillaan sen jäseniä tekemään työtä tulevien sukupolvien hyväksi.

Hän menee itse käymään köyhäintaloihin, maistaa niiden leipää, katsastaa kaikki huoneet ja ottaa myös selvää näiden laitosten antamasta hoidosta ja ylläpidosta. Hän säälii kurjien tilaa ja huolehtii tarkasti avun toimittamisesta heille.

Kaiken tämän keskellä Kustaamme ei kuitenkaan unohda kauneutta eikä miellyttävyyttä. Hän perustaa musiikkiakatemian,21Joukko amatöörejä ja ammattimuusikoita perusti Kuninkaallisen musiikkiakatemian Tukholmassa 1771. Kustaa III vahvisti akatemian ensimmäiset säännöt. jossa nuoriso voi harjoitella ja saada kannustusta.

Kuka todellakaan ehtii seurata hänen jäljessään? Lyhyesti sanottuna: hän on kotonaan kaikkialla, hän tekee kaikkea ja elävöittää kaiken. Kuka pystyy tähän? Ei kukaan muu kuin Kustaa.

1. Ranskan kuningas Henrik IV:ä ylistävä Voltairen eeppinen runo La Henriade (1723) kuului Kustaa III:n mielilukemistoon varhaisvuosista lähtien.
2. ”Tavoittelen vain ... siitä osallisiksi.”: lainaus teoksesta Johann Matthias Schröckh, Om Henric IV; konung i Frankrike, den store kallad, också i werket en af de störste konungar, som i något land regerat; men likafult mördad, på öppen gata i Paris, år 1610 (1768), s. 94–95
3. Joukko amatöörejä ja ammattimuusikoita perusti Kuninkaallisen musiikkiakatemian Tukholmassa 1771. Kustaa III vahvisti akatemian ensimmäiset säännöt.

Unfortunately this content isn't available in English