Föregående avsnitt: Rikets hjälp, § 13
Följande avsnitt: Rikets hjälp, § 15
§. 14.
Bland de många i detta ämne upgifna förslager äro i synnerhet twänne så allmänna, at nästan alla de andra kunna bringas til någondera af dem. Det ena är, at bibehålla Banco-Sedlar i en beständig circulation til lika mängd, som de nu finnas, emottaga dem i Banken och åter å nyo gifwa dem uti rörelsen efter 72 markers Cours utan någon werkelig indragning. Det andra är: at göra så stora indragningar af Sedlar, som möjeligt är, och twinga Coursen årligen några marker ned, tils Dalern och mark-talet på Sedelen hinna til det år 1715 stadgade par, a 36 mark eller 9 dal. Kopp:mt på Riksdalern.
Hwad nu det förra förslaget beträffar, så strider det aldeles emot den naturliga säkerheten i handel, at för en redbar Wara undfå en reel betalning, och ej nödgas låta afspisa sig1 med Caracterer2 och inbillningar, hwilket, ehuru det i flere Riken äro brukeligt, likwäl aldrig kan blifwa lofligt, än mindre nyttigt för något Samhälle, men wäl förmonligt för wissa afsigter och personer därinne.
Det är, at genom opiater, eller starka drycker, underhålla en yrsla hos en som förut öfwerlastat3 sig, at undwika smärtan af den hufwudwärk, som han har at förwänta, i händelse han blefwe nyckter. Härigenom underhålles materia peccans4 i Riks-kroppen, som i tidernas förwandling kan å nyo utbryta til flera oförwäntade krämpor. Man föregifwer, at läkemedlen däremot äro för bittra, och afråder patienten, at nyttja dem, för at soutinera5 de förra läkares heder, som genom sitt qwacksalfweri lagt grunden til det onda.19
Jag torde ej behöfwa länge dröja wid detta förslag, emedan det knapt lärer förswaras af andra, än dem, som äro wane at wingla med penningar,6 exporter och papper om hwarandra, eller ock någon, som icke ser längre in uti Rikets Financer, än at han tror dem då wara bäst, när dessa må wäl, fast alt annat ginge7 under.
§. 14.
Bland de många i detta ämne upgifna förslager äro i synnerhet twänne så allmänna, at nästan alla de andra kunna bringas til någondera af dem. Det ena är, at bibehålla Banco-Sedlar i en beständig circulation til lika mängd, som de nu finnas, emottaga dem i Banken och åter å nyo gifwa dem uti rörelsen efter 72 markers Cours utan någon werkelig indragning. Det andra är: at göra så stora indragningar af Sedlar, som möjeligt är, och twinga Coursen årligen några marker ned, tils Dalern och mark-talet på Sedelen hinna til det år 1715 stadgade par, a 36 mark eller 9 dal. Kopp:mt på Riksdalern.
Hwad nu det förra förslaget beträffar, så strider det aldeles emot den naturliga säkerheten i handel, at för en redbar Wara undfå en reel betalning, och ej nödgas låta afspisa sig8 med Caracterer9 och inbillningar, hwilket, ehuru det i flere Riken äro brukeligt, likwäl aldrig kan blifwa lofligt, än mindre nyttigt för något Samhälle, men wäl förmonligt för wissa afsigter och personer därinne.
Det är, at genom opiater, eller starka drycker, underhålla en yrsla hos en som förut öfwerlastat10 sig, at undwika smärtan af den hufwudwärk, som han har at förwänta, i händelse han blefwe nyckter. Härigenom underhålles materia peccans11 i Riks-kroppen, som i tidernas förwandling kan å nyo utbryta til flera oförwäntade krämpor. Man föregifwer, at läkemedlen däremot äro för bittra, och afråder patienten, at nyttja dem, för at soutinera12 de förra läkares heder, som genom sitt qwacksalfweri lagt grunden til det onda.19
Jag torde ej behöfwa länge dröja wid detta förslag, emedan det knapt lärer förswaras af andra, än dem, som äro wane at wingla med penningar,13 exporter och papper om hwarandra, eller ock någon, som icke ser längre in uti Rikets Financer, än at han tror dem då wara bäst, när dessa må wäl, fast alt annat ginge14 under.
§ 14
Monista tämän asian järjestämistä koskevista ehdotuksista etenkin kaksi on niin kattavia, että melkein kaikki muut voidaan yhdistää niistä jompaankumpaan. Toisen mukaan pankin seteleitä on pidettävä pysyvästi kierrossa niiden nykyinen määrä, otettava niitä vastaan pankissa ja laskettava ne uudelleen liikkeeseen 72 markan kurssilla ryhtymättä todelliseen setelistön supistamiseen. Toisen mukaan seteleitä on lunastettava pois liikkeestä niin paljon kuin mahdollista ja pakotettava markan kurssi vuosittain muutaman markan verran paremmaksi, kunnes taaleri ja seteleihin merkitty markka-arvo saavuttavat vuonna 1715 säädetyn pariarvon, jolloin riikintaaleria vastaa 36 markkaa eli 9 kuparitaaleria.
Ensiksi mainitun ehdotuksen on todettava olevan täysin vastoin kaupan tarvitsemaa luonnollista varmuutta siitä, että kunnollisesta tavarasta saadaan todellinen hinta eikä tarvitse tyytyä hyväksymään numeroita ja mielikuvia, mikä ei voi koskaan tulla lainmukaiseksi, vaikka niin monissa valtakunnissa menetelläänkin, saati olla hyödyksi millekään yhteiskunnalle. Se voi tosin olla edullista joillekin yhteiskunnassa ilmeneville tarkoitusperille ja siinä vaikuttaville henkilöille.
Tällöin ikään kuin pidetään opiaattien ja väkevien juomien avulla ennestään juopuneen humalatilaa yllä, jotta hän välttäisi selviämisen jälkeen odotettavissa olevan päänsäryn. Näin pidetään valtakunnan ruumiissa yllä tautiainesta, joka voi aikojen muuttuessa uudelleen puhjeta moniksi odottamattomiksi tautitiloiksi. Esitetään tekosyy, että lääkkeet sitä vastaan ovat liian karvaita, ja potilasta neuvotaan olemaan käyttämättä niitä, jotta pönkitettäisiin vaivaa ennen hoitaneiden ja kehnon tilanteen puoskaroinnillaan alkuun saattaneiden lääkärien kunniaa.19
Minun ei tarvinne viipyä pitkään tämän ehdotuksen parissa, koska sitä tuskin puolustavat muut kuin hulvattomaan rahan, vientitavaroiden ja papereiden kanssa pelaamiseen tottuneet henkilöt ja ehkä vielä joku, joka ei ymmärrä valtakunnan taloutta pitemmälle kuin siihen, että uskoo sen olevan silloin parhaassa kunnossa, kun näiden asiat sujuvat hyvin, vaikka kaikki muu romahtaisi.
§ 14
Among the many proposals presented on this subject, two in particular are so general that almost all the rest can be subsumed under one or the other of them.15 One is to keep banknotes in constant circulation in the same quantity as at present, accept them in the Bank and put them into circulation again at an exchange rate of 72 mark, without actually withdrawing any. The second is to undertake the largest possible withdrawals of banknotes and each year force the exchange rate down by a few mark, until the daler and mark denominations on the notes reach the parities laid down in 1715, i.e. 36 mark or 9 daler kmt per riksdaler.
With regard to the first proposal, it is completely contrary to the natural security in commerce of receiving a cash payment for a negotiable commodity and not having to be fobbed off with symbols and illusions, which, although it is customary in a number of countries, can nonetheless never become lawful, still less useful for any society, though indeed advantageous for certain purposes and persons within it.
That is to sustain a state of inebriation by means of opiates or strong drinks in someone who has already over-imbibed in order to avoid the pain of the headache that he can expect should he sober up. In that way, materia peccans16 is maintained in the body politic, which in the course of time may again break out in the form of various unexpected ailments. It is asserted that the remedies for them are too harsh, and the patient is advised against using them in order to preserve the honour of previous physicians who have prepared the ground for the evil by their quackery.19 I need probably not linger on this proposal, as it is hardly likely to be defended by others than those who are accustomed to jobbing by turns in currency, exports and securities or else by someone who looks no further into the finances of the realm than that he believes them to be best when such activities flourish, even if everything else should fail.
§. 14.
Bland de många i detta ämne upgifna förslager äro i synnerhet twänne så allmänna, at nästan alla de andra kunna bringas til någondera af dem. Det ena är, at bibehålla Banco-Sedlar i en beständig circulation til lika mängd, som de nu finnas, emottaga dem i Banken och åter å nyo gifwa dem uti rörelsen efter 72 markers Cours utan någon werkelig indragning. Det andra är: at göra så stora indragningar af Sedlar, som möjeligt är, och twinga Coursen årligen några marker ned, tils Dalern och mark-talet på Sedelen hinna til det år 1715 stadgade par, a 36 mark eller 9 dal. Kopp:mt på Riksdalern.
Hwad nu det förra förslaget beträffar, så strider det aldeles emot den naturliga säkerheten i handel, at för en redbar Wara undfå en reel betalning, och ej nödgas låta afspisa sig17 med Caracterer18 och inbillningar, hwilket, ehuru det i flere Riken äro brukeligt, likwäl aldrig kan blifwa lofligt, än mindre nyttigt för något Samhälle, men wäl förmonligt för wissa afsigter och personer därinne.
Det är, at genom opiater, eller starka drycker, underhålla en yrsla hos en som förut öfwerlastat19 sig, at undwika smärtan af den hufwudwärk, som han har at förwänta, i händelse han blefwe nyckter. Härigenom underhålles materia peccans20 i Riks-kroppen, som i tidernas förwandling kan å nyo utbryta til flera oförwäntade krämpor. Man föregifwer, at läkemedlen däremot äro för bittra, och afråder patienten, at nyttja dem, för at soutinera21 de förra läkares heder, som genom sitt qwacksalfweri lagt grunden til det onda.19
Jag torde ej behöfwa länge dröja wid detta förslag, emedan det knapt lärer förswaras af andra, än dem, som äro wane at wingla med penningar,22 exporter och papper om hwarandra, eller ock någon, som icke ser längre in uti Rikets Financer, än at han tror dem då wara bäst, när dessa må wäl, fast alt annat ginge23 under.
§ 14
Monista tämän asian järjestämistä koskevista ehdotuksista etenkin kaksi on niin kattavia, että melkein kaikki muut voidaan yhdistää niistä jompaankumpaan. Toisen mukaan pankin seteleitä on pidettävä pysyvästi kierrossa niiden nykyinen määrä, otettava niitä vastaan pankissa ja laskettava ne uudelleen liikkeeseen 72 markan kurssilla ryhtymättä todelliseen setelistön supistamiseen. Toisen mukaan seteleitä on lunastettava pois liikkeestä niin paljon kuin mahdollista ja pakotettava markan kurssi vuosittain muutaman markan verran paremmaksi, kunnes taaleri ja seteleihin merkitty markka-arvo saavuttavat vuonna 1715 säädetyn pariarvon, jolloin riikintaaleria vastaa 36 markkaa eli 9 kuparitaaleria.
Ensiksi mainitun ehdotuksen on todettava olevan täysin vastoin kaupan tarvitsemaa luonnollista varmuutta siitä, että kunnollisesta tavarasta saadaan todellinen hinta eikä tarvitse tyytyä hyväksymään numeroita ja mielikuvia, mikä ei voi koskaan tulla lainmukaiseksi, vaikka niin monissa valtakunnissa menetelläänkin, saati olla hyödyksi millekään yhteiskunnalle. Se voi tosin olla edullista joillekin yhteiskunnassa ilmeneville tarkoitusperille ja siinä vaikuttaville henkilöille.
Tällöin ikään kuin pidetään opiaattien ja väkevien juomien avulla ennestään juopuneen humalatilaa yllä, jotta hän välttäisi selviämisen jälkeen odotettavissa olevan päänsäryn. Näin pidetään valtakunnan ruumiissa yllä tautiainesta, joka voi aikojen muuttuessa uudelleen puhjeta moniksi odottamattomiksi tautitiloiksi. Esitetään tekosyy, että lääkkeet sitä vastaan ovat liian karvaita, ja potilasta neuvotaan olemaan käyttämättä niitä, jotta pönkitettäisiin vaivaa ennen hoitaneiden ja kehnon tilanteen puoskaroinnillaan alkuun saattaneiden lääkärien kunniaa.19
Minun ei tarvinne viipyä pitkään tämän ehdotuksen parissa, koska sitä tuskin puolustavat muut kuin hulvattomaan rahan, vientitavaroiden ja papereiden kanssa pelaamiseen tottuneet henkilöt ja ehkä vielä joku, joka ei ymmärrä valtakunnan taloutta pitemmälle kuin siihen, että uskoo sen olevan silloin parhaassa kunnossa, kun näiden asiat sujuvat hyvin, vaikka kaikki muu romahtaisi.
§ 14
Among the many proposals presented on this subject, two in particular are so general that almost all the rest can be subsumed under one or the other of them.24 One is to keep banknotes in constant circulation in the same quantity as at present, accept them in the Bank and put them into circulation again at an exchange rate of 72 mark, without actually withdrawing any. The second is to undertake the largest possible withdrawals of banknotes and each year force the exchange rate down by a few mark, until the daler and mark denominations on the notes reach the parities laid down in 1715, i.e. 36 mark or 9 daler kmt per riksdaler.
With regard to the first proposal, it is completely contrary to the natural security in commerce of receiving a cash payment for a negotiable commodity and not having to be fobbed off with symbols and illusions, which, although it is customary in a number of countries, can nonetheless never become lawful, still less useful for any society, though indeed advantageous for certain purposes and persons within it.
That is to sustain a state of inebriation by means of opiates or strong drinks in someone who has already over-imbibed in order to avoid the pain of the headache that he can expect should he sober up. In that way, materia peccans25 is maintained in the body politic, which in the course of time may again break out in the form of various unexpected ailments. It is asserted that the remedies for them are too harsh, and the patient is advised against using them in order to preserve the honour of previous physicians who have prepared the ground for the evil by their quackery.19 I need probably not linger on this proposal, as it is hardly likely to be defended by others than those who are accustomed to jobbing by turns in currency, exports and securities or else by someone who looks no further into the finances of the realm than that he believes them to be best when such activities flourish, even if everything else should fail.
Föregående avsnitt: Rikets hjälp, § 13
Följande avsnitt: Rikets hjälp, § 15
Platser:
Personer:
Bibelställen:
Teman: