Föregående dokument: ”Om i de allmänna papperen…” (Sat Sapienti) DA 17.6.1778
Följande dokument: ”Hwad min herre i Dagligt Allehanda skrifwit…” (36 års Landtbrukare och 60 års Man) DA 27.7.1778
Swar til Sat Sapienti1 i Dagbladet N:o 134.2
Min Herres tankegåfwa är nu känd af Allmänheten, men Min Herre hade gjordt långt förnuftigare om han rådfrågat en förståndig, om sådan skrif-art3 warit tjenlig at i Dagbladet införa, då hade wisserligen Min Herre undwikit blifwa allmänhetens åtlöje underkastad; eller om Min Herre hade roat sig med sit tjenstefolks piskande, den stunden han skref de för hans inbillning4 stora Stats-Förslager, så hade M. H. skrifsätt icke blifwit widare än i den församling beryktat; Men nu, ty wärr, M. H. til större skam, kan hända öfwer hela Riket.
Det är och blifwer en oemotsägelig Regel: Sådant upförande tienaren wisar emot Husbonden, sådant wederfares tjenaren af Husbonden igen, och såsom Husbonden handterar sit tjenstefolk, så sköta de ock sin ombetrodda tjenst. Huru kan M. H. pretendera5 dygdigt folk, då M. H. hwart halft år, och kan hända hwarannan månad, gör ombyte?6 Då måste ju M. H. åtnöja sig med sådant folk, som goda och fromma Husbönder ej wilja hafwa; därutinnan består sjelfwa ordsaken, så länge Min Herre brukar käppen tillika med många tusende onda andar til moral för sit tjenstefolk, så får Min Herre i hela sit lefnadslopp qwäda samma wisa; och därutinnan ligger ingen Stats-wishet.
Hwaraf kommer det, at andra Husbönder icke behöfwa lotta eller spela til sig folk, som Min Herre will? jo: däraf at de äro gode och Christelige Husbönder, och de behålla sit Tjänstefolk 8, 10 a 15 år; Tjenaren älskar sin Husbonde och Husbonden älskar sine Tjenare tilbaka; sedermera blifwa de af sine Husbönder för framtiden til något godt befordrade: Och sådant Tjenstefolk behöfwer icke för lifsuppehälle sitta på Krogen och spela om en bit Mat och litet Swagdricka. Min Herre bör därjemte besinna, at hunger, törst, brist på kläder, jämte stryk, äro de swåraste ris, som kunna trycka en fattig Tjenare; men sådant tör M. Herre intet ihågkomma då han sitter på Källaren eller Wärdshus, som finnes i Städerne så wäl som Krogar.
Nu förwäntas med första de projecter, som Min Herre i Dagbladet omrörde, angående Planen til Folk-Lotterie-spelet, och de Tuckthus, som skola efter Min Herres wilja wid hwart hushåll inrättas, at sådant sker innan Rötmånan får widare ansticka7 Min Herres förståndiga Hufwud:8 och skulle då projectmakeriet, uti berörde ämne, icke slå felt, så kan Min Herre sedermera blifwa Executions-Betjent eller Folkpiskare åt sine wänner, som hafwa sådane nödige: fast det icke sker hos någon hederlig Husbonde; och sedan kan Min Herre anses för skickeligast, hafwa öfwerinseendet öfwer sine dertil påtänkte Tuckthus; emedan Min Herres håg och wilja drager halfwa bördan til et så hederligt och angenämt göromål.
Lofwad ware Gud, de onde äro bundne, jag menar med den kedjan Lagen, at de ej få skena utom skrankorne. Mera en annan gång.
Hatare af Folk-ilsken.9
Dokument: Pseudonymen Hatare af Folk-ilskens debattinlägg i tidningen Dageliga Tidningar, Eller: Dagligt Allehanda den 30 juni 1778, nr 144.
Tryckeri, ort, tryckår: Kongl. Ordenstryckeriet, Stockholm, 1778.
Grundtext: Kungl. bibliotekets inbundna exemplar av Dageliga Tidningar, Eller: Dagligt Allehanda, årgång 1778, Dagstidning 1700–1850.
Bildkälla: Kungliga biblioteket
[2]
Swar til Sat Sapienti10 i Dagbladet N:o 134.11
Min Herres tankegåfwa är nu känd af Allmänheten, men Min Herre hade gjordt långt förnuftigare om han rådfrågat en förståndig, om sådan skrif-art12 warit tjenlig at i Dagbladet införa, då hade wisserligen Min Herre undwikit blifwa allmänhetens åtlöje underkastad; eller om Min Herre hade roat sig med sit tjenstefolks piskande, den stunden han skref de för hans inbillning13 stora Stats-Förslager, så hade M. H. skrifsätt icke blifwit widare än i den församling beryktat; Men nu, ty wärr, M. H. til större skam, kan hända öfwer hela Riket.
Det är och blifwer en oemotsägelig Regel: Sådant upförande tienaren wisar emot Husbonden, sådant wederfares tjenaren af Husbonden igen, och såsom Husbonden handterar sit tjenstefolk, så sköta de ock sin ombetrodda tjenst. Huru kan M. H. pretendera14 dygdigt folk, då M. H. hwart halft år, och kan hända hwarannan månad, gör ombyte?15 Då måste ju M. H. åtnöja sig med sådant folk, som goda och fromma Husbönder ej wilja hafwa; därutinnan består sjelfwa ordsaken, så länge Min Herre brukar käppen tillika med många tusende onda andar til moral för sit tjenstefolk, så får Min Herre i hela sit lefnadslopp qwäda samma wisa; och därutinnan ligger ingen Stats-wishet.
Hwaraf kommer det, at andra Husbönder icke behöfwa lotta eller spela til sig folk, som Min Herre will? jo: däraf at de äro gode och Christelige Husbönder, och de behålla sit Tjänstefolk 8, 10 a 15 år; Tjenaren älskar sin Husbonde och Husbonden älskar sine Tjenare tilbaka; sedermera blifwa de af sine Husbönder för framtiden til något godt befordrade: Och sådant Tjenstefolk behöfwer icke för lifsuppehälle sitta på Krogen och spela om en bit Mat och litet Swagdricka. Min Herre bör därjemte besinna, at hunger, törst, brist på kläder, jämte stryk, äro de swåraste ris, som kunna trycka en fattig Tjenare; men sådant tör M. Herre intet ihågkomma då han sitter på Källaren eller Wärdshus, som finnes i Städerne så wäl som Krogar.
Nu förwäntas med första de projecter, som Min Herre i Dagbladet omrörde, angående Planen til Folk-Lotterie-spelet, och de Tuckthus, som skola efter Min Herres wilja wid hwart hushåll inrättas, at sådant sker innan Rötmånan får widare ansticka16 Min Herres förståndiga Hufwud:17 och skulle då projectmakeriet, uti berörde ämne, icke slå felt, så kan Min Herre sedermera blifwa Executions-Betjent eller Folkpiskare åt sine wänner, som hafwa sådane nödige: fast det icke sker hos någon hederlig Husbonde; och sedan kan Min Herre anses för skickeligast, hafwa öfwerinseendet öfwer sine dertil påtänkte Tuckthus; emedan Min Herres håg och wilja drager halfwa bördan til et så hederligt och angenämt göromål.
Lofwad ware Gud, de onde äro bundne, jag menar med den kedjan Lagen, at de ej få skena utom skrankorne. Mera en annan gång.
Hatare af Folk-ilsken.18
Vastaus Sat Sapientin19 kirjoitukseen lehden numerossa 134.20
Arvoisan herran ajattelukyky on nyt yleisön tiedossa, mutta arvoisa herra olisi toiminut paljon viisaammin, jos hän olisi kysynyt joltakulta järkevältä henkilöltä, onko tuollaisen kirjoitustyylin käyttäminen päivälehdessä eduksi vai ei, jolloin arvoisa herra olisi varmasti välttänyt naurunalaiseksi joutumisen, tai jos arvoisa herra olisi huvikseen piiskannut omaa palvelusväkeään senkin hetken ajan, jolloin hän kirjoitti suuriksi kuvittelemansa valtiolliset ehdotukset, ei arvoisan herran kirjoitustapa olisi saanut huonoa mainetta tuota seurakuntaa laajemmissa piireissä. Nyt tämä kuitenkin voi valitettavasti tulla koko valtakunnan tietoon arvoisan herran suuremmaksi häpeäksi.
Kumoamattomana sääntönä on ja pysyy: millaista käytöstä palvelija osoittaa isäntäänsä kohtaan, sellaista hän saa osakseen isännältä, ja miten isäntä kohtelee palveluskuntaansa, siten se suorittaa hoitoonsa uskotut tehtävät. Miten arvoisa herra luulee voivansa vaatia palvelukseensa kunnon väkeä, kun arvoisa herra vaihtaa palvelijoita puolivuosittain ja ehkä joka toinen kuukausi? Silloinhan arvoisan herran on tyydyttävä ihmisiin, joita hyvät ja hurskaat isännät eivät halua pitää palveluksessaan; siinähän on varsinainen syy. Niin kauan kuin arvoisa herra käyttää keppiä sekä tuhansien pahojen henkien manaamista palvelusväkensä moraalin kohentamiseen, arvoisa herra saa koko loppuikänsä veisata samaa virttä, eikä siinä todellakaan ole minkäänlaista valtioviisautta mukana.
Mistä johtuu, ettei muiden isäntien tarvitse hankkia väkeä arpomalla tai pelaamalla, niin kuin arvoisa herra haluaa? No siitä, että he ovat hyviä ja kristillisiä isäntiä, joiden palveluksessa palvelusväki pysyy 8, 10, jopa 15 vuotta. Palvelija on kiintynyt isäntäänsä, isäntä vastaa palvelijoiden kiintymykseen kiintymyksellä, ja palvelusvuosien jälkeen isännät auttavat heitä kohti hyvää tulevaisuutta. Eikä sellaisten palvelijoiden tarvitse henkensä pitimiksi istua kapakassa ja pelata saadakseen ruokapalan ja hiukan kaljaa. Arvoisa herra pitäköön tämän lisäksi mielessään, että nälkä, jano ja vaatteiden puute ovat ruumiillisen kurituksen ohella pahimpia vitsauksia, jotka voivat masentaa köyhää palvelijaa; mutta mitään tuollaista arvoisa herra ei tohtine muistella istuessaan kellariravintolassa tai majatalossa, joita kaupungeissa on kuten kapakoitakin.
Nyt odotetaan, että arvoisan herran lehdessä esittämät suunnitelmat väenarvontapeliä ja niitä kuritushuoneita varten, jotka on arvoisan herran tahtoa noudattaen perustettava jokaisen talouden yhteyteen, toteutuvat mahdollisimman pikaisesti, ennen kuin mätäkuu pääsee edelleen pahentamaan arvoisan herran järjenjuoksun tilaa. Jos näiden suunnitelmien tehtailu onnistuisi, voisi arvoisasta herrasta tuonnempana tulla ystäviensä kuritusapulainen tai väenpiiskuri, jos nämä tuommoisia apulaisia tarvitsevat. Sellaista tarvetta ei tosin ilmene kenenkään kunnollisen isännän taloudessa, ja sitten voidaankin arvoisaa herraa pitää pätevimpänä tuohon tarkoitukseen sopivina pitämiensä kuritushuoneiden ylimmäksi valvojaksi, koska arvoisan herran innostus ja tahto kantavat puolet tuollaisen kunniallisen ja miellyttävän tehtävän rasituksista.
Jumalan kiitos pahat on sidottu kiinni, tarkoitan: sidottu lain ketjulla, niin että he eivät voi temmeltää rajoituksia vailla. Lisää joskus toiste.
Ihmisvihan vastustaja.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[2]
Swar til Sat Sapienti21 i Dagbladet N:o 134.22
Min Herres tankegåfwa är nu känd af Allmänheten, men Min Herre hade gjordt långt förnuftigare om han rådfrågat en förståndig, om sådan skrif-art23 warit tjenlig at i Dagbladet införa, då hade wisserligen Min Herre undwikit blifwa allmänhetens åtlöje underkastad; eller om Min Herre hade roat sig med sit tjenstefolks piskande, den stunden han skref de för hans inbillning24 stora Stats-Förslager, så hade M. H. skrifsätt icke blifwit widare än i den församling beryktat; Men nu, ty wärr, M. H. til större skam, kan hända öfwer hela Riket.
Det är och blifwer en oemotsägelig Regel: Sådant upförande tienaren wisar emot Husbonden, sådant wederfares tjenaren af Husbonden igen, och såsom Husbonden handterar sit tjenstefolk, så sköta de ock sin ombetrodda tjenst. Huru kan M. H. pretendera25 dygdigt folk, då M. H. hwart halft år, och kan hända hwarannan månad, gör ombyte?26 Då måste ju M. H. åtnöja sig med sådant folk, som goda och fromma Husbönder ej wilja hafwa; därutinnan består sjelfwa ordsaken, så länge Min Herre brukar käppen tillika med många tusende onda andar til moral för sit tjenstefolk, så får Min Herre i hela sit lefnadslopp qwäda samma wisa; och därutinnan ligger ingen Stats-wishet.
Hwaraf kommer det, at andra Husbönder icke behöfwa lotta eller spela til sig folk, som Min Herre will? jo: däraf at de äro gode och Christelige Husbönder, och de behålla sit Tjänstefolk 8, 10 a 15 år; Tjenaren älskar sin Husbonde och Husbonden älskar sine Tjenare tilbaka; sedermera blifwa de af sine Husbönder för framtiden til något godt befordrade: Och sådant Tjenstefolk behöfwer icke för lifsuppehälle sitta på Krogen och spela om en bit Mat och litet Swagdricka. Min Herre bör därjemte besinna, at hunger, törst, brist på kläder, jämte stryk, äro de swåraste ris, som kunna trycka en fattig Tjenare; men sådant tör M. Herre intet ihågkomma då han sitter på Källaren eller Wärdshus, som finnes i Städerne så wäl som Krogar.
Nu förwäntas med första de projecter, som Min Herre i Dagbladet omrörde, angående Planen til Folk-Lotterie-spelet, och de Tuckthus, som skola efter Min Herres wilja wid hwart hushåll inrättas, at sådant sker innan Rötmånan får widare ansticka27 Min Herres förståndiga Hufwud:28 och skulle då projectmakeriet, uti berörde ämne, icke slå felt, så kan Min Herre sedermera blifwa Executions-Betjent eller Folkpiskare åt sine wänner, som hafwa sådane nödige: fast det icke sker hos någon hederlig Husbonde; och sedan kan Min Herre anses för skickeligast, hafwa öfwerinseendet öfwer sine dertil påtänkte Tuckthus; emedan Min Herres håg och wilja drager halfwa bördan til et så hederligt och angenämt göromål.
Lofwad ware Gud, de onde äro bundne, jag menar med den kedjan Lagen, at de ej få skena utom skrankorne. Mera en annan gång.
Hatare af Folk-ilsken.29
Vastaus Sat Sapientin30 kirjoitukseen lehden numerossa 134.31
Arvoisan herran ajattelukyky on nyt yleisön tiedossa, mutta arvoisa herra olisi toiminut paljon viisaammin, jos hän olisi kysynyt joltakulta järkevältä henkilöltä, onko tuollaisen kirjoitustyylin käyttäminen päivälehdessä eduksi vai ei, jolloin arvoisa herra olisi varmasti välttänyt naurunalaiseksi joutumisen, tai jos arvoisa herra olisi huvikseen piiskannut omaa palvelusväkeään senkin hetken ajan, jolloin hän kirjoitti suuriksi kuvittelemansa valtiolliset ehdotukset, ei arvoisan herran kirjoitustapa olisi saanut huonoa mainetta tuota seurakuntaa laajemmissa piireissä. Nyt tämä kuitenkin voi valitettavasti tulla koko valtakunnan tietoon arvoisan herran suuremmaksi häpeäksi.
Kumoamattomana sääntönä on ja pysyy: millaista käytöstä palvelija osoittaa isäntäänsä kohtaan, sellaista hän saa osakseen isännältä, ja miten isäntä kohtelee palveluskuntaansa, siten se suorittaa hoitoonsa uskotut tehtävät. Miten arvoisa herra luulee voivansa vaatia palvelukseensa kunnon väkeä, kun arvoisa herra vaihtaa palvelijoita puolivuosittain ja ehkä joka toinen kuukausi? Silloinhan arvoisan herran on tyydyttävä ihmisiin, joita hyvät ja hurskaat isännät eivät halua pitää palveluksessaan; siinähän on varsinainen syy. Niin kauan kuin arvoisa herra käyttää keppiä sekä tuhansien pahojen henkien manaamista palvelusväkensä moraalin kohentamiseen, arvoisa herra saa koko loppuikänsä veisata samaa virttä, eikä siinä todellakaan ole minkäänlaista valtioviisautta mukana.
Mistä johtuu, ettei muiden isäntien tarvitse hankkia väkeä arpomalla tai pelaamalla, niin kuin arvoisa herra haluaa? No siitä, että he ovat hyviä ja kristillisiä isäntiä, joiden palveluksessa palvelusväki pysyy 8, 10, jopa 15 vuotta. Palvelija on kiintynyt isäntäänsä, isäntä vastaa palvelijoiden kiintymykseen kiintymyksellä, ja palvelusvuosien jälkeen isännät auttavat heitä kohti hyvää tulevaisuutta. Eikä sellaisten palvelijoiden tarvitse henkensä pitimiksi istua kapakassa ja pelata saadakseen ruokapalan ja hiukan kaljaa. Arvoisa herra pitäköön tämän lisäksi mielessään, että nälkä, jano ja vaatteiden puute ovat ruumiillisen kurituksen ohella pahimpia vitsauksia, jotka voivat masentaa köyhää palvelijaa; mutta mitään tuollaista arvoisa herra ei tohtine muistella istuessaan kellariravintolassa tai majatalossa, joita kaupungeissa on kuten kapakoitakin.
Nyt odotetaan, että arvoisan herran lehdessä esittämät suunnitelmat väenarvontapeliä ja niitä kuritushuoneita varten, jotka on arvoisan herran tahtoa noudattaen perustettava jokaisen talouden yhteyteen, toteutuvat mahdollisimman pikaisesti, ennen kuin mätäkuu pääsee edelleen pahentamaan arvoisan herran järjenjuoksun tilaa. Jos näiden suunnitelmien tehtailu onnistuisi, voisi arvoisasta herrasta tuonnempana tulla ystäviensä kuritusapulainen tai väenpiiskuri, jos nämä tuommoisia apulaisia tarvitsevat. Sellaista tarvetta ei tosin ilmene kenenkään kunnollisen isännän taloudessa, ja sitten voidaankin arvoisaa herraa pitää pätevimpänä tuohon tarkoitukseen sopivina pitämiensä kuritushuoneiden ylimmäksi valvojaksi, koska arvoisan herran innostus ja tahto kantavat puolet tuollaisen kunniallisen ja miellyttävän tehtävän rasituksista.
Jumalan kiitos pahat on sidottu kiinni, tarkoitan: sidottu lain ketjulla, niin että he eivät voi temmeltää rajoituksia vailla. Lisää joskus toiste.
Ihmisvihan vastustaja.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Föregående dokumentera: ”Om i de allmänna papperen…” (Sat Sapienti) DA 17.6.1778
Följande dokumentera: ”Hwad min herre i Dagligt Allehanda skrifwit…” (36 års Landtbrukare och 60 års Man) DA 27.7.1778