Debatti palvelusväen asemasta, 1778–79

Tjänstehjonens ställning blev ett hett samtalsämne i slutet av 1770-talet. Det var särskilt jordägarna i Gävleborgs län som led brist på tjänstefolk och klagade på dessas självsvåldiga beteende. Bland annat utlottning av tjänstehjon till husbönderna föreslogs som en lösning på problemet och överlag förespråkades en strängare disciplin. Redan i sina första skrifter på 1760-talet hade Anders Chydenius krävt förbättrade villkor för tjänstehjonen och det var åsikter av den här typen som nu fick honom att kasta sig in i en tidningsdebatt vars häftighet och omfattning sällan hade skådats. Chydenius person och hans åsikter blev det mest centrala i debatten vid årsskiftet 1778–1779, när han efter ankomsten till riksdagen i Stockholm gav ut skriften Tankar om husbönders och tienstehions naturliga rätt, där han utvidgade kravet på näringsfrihet att gälla även det lägsta samhällsskiktet.

Palvelusväen asemasta syntyi 1770-luvun lopulla ennennäkemättömän kiivas ja laajamittainen lehdistöpolemiikki. Chydeniuksesta tuli debatin keskushenkilö vuodenvaihteessa 1778–1779, kun hän Tukholmaan valtiopäiville saavuttuaan julkaisi Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista -teoksen, jossa hän ulotti vaatimuksensa elinkeinovapaudesta koskemaan myös yhteiskunnan alimpia kerroksia.

Chydenius julkaisi debatin aikana elokuuhun 1779 mennessä yhdeksän kirjoitusta, kaikki Dagligt Allehanda -lehdessä. Kaikkiaan debattiin liittyviä mielipidekirjoituksia julkaistiin eri lehdissä 1778–79 yli sata, ja keskustelu jatkui vilkkaana vielä vuoden 1780 puolella.

Tässä julkaistaan ensimmäisessä vaiheessa 11 kirjoitusta, joihin Chydenius kirjoitti suoranaisen vastineen. Jatkossa on tarkoitus julkaista kaikki debattiin liittyvät kirjoitukset.

Unfortunately this content isn't available in English