Edellinen dokumentti: ”Sen, mitä arvoisa herra on Dagligt Allehandassa kirjoittanut…” (36 vuotta maata viljellyt 60-vuotias mies) DA 27.7.1778
Seuraava dokumentti: Antonsson, Reinhold, Huomautuksia kirkkoherra, maisteri Chydeniuksen asettumisesta irtolaisten ja laiskureiden valtuutetuksi 1779
[1]
Kirkkoherra, maisteri Chydenius on äskettäin painattanut ajatuksiaan Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista.
Hänen ehdottamansa parannettu palkollissääntö, jonka mukaan palkolliset saavat sopia vapaasti keskenään vuosipalveluksesta tai päiväpalkasta sen mukaan, mitä parhaana pitävät, siihen hintaan, josta he voivat keskenään päästä yksimielisyyteen,1 tuo hänen mielestään tilanteeseen radikaalin parannuksen, kun taas jokin muunlainen sääntö on täysin kohtuuton, epäoikeudenmukainen ja haitallinen.
Kukaan ei kiistäne sitä, että jo vuosien ajan on noudatettu juuri tätä herra kirkkoherran ehdottamaa palkollissääntöä. Koska kuitenkin on yhtä varmaa, ettei asiaa ole sillä autettu, vaan tilanne huononee päivä päivältä, herra kirkkoherran periaatteen täytyy olla virheellinen, muutenhan tämä asia olisi valtakunnassa jo saatu kuntoon, mistä kuitenkin ollaan kaukana.
Asiaa on pohdittava tarkemmin, mutta sitä ennen on kuitenkin ensiksi saatava tietää:
1) Uskooko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu myös se, että seurakunnan vallassa olisi laissa säädettyjen kymmenyksien ja muiden taksalla määriteltyjen korvausten maksamisen sijasta sanoa: tästä me emme piittaa, haluamme sopia mielemme mukaan herra kirkkoherran kanssa tietystä kertakaikkisesta vuosipalkasta tai sitten maksaa jokaisesta saarnasta tai muusta toimituksesta, jota me herra kirkkoherralta tarvitsemme, sellaisilla ehdoilla, että jos hinta on meidän mielestämme liian korkea tai jos joku toinen pappi saarnaa mielestämme paremmin, me saisimme luonnollisten oikeuksiemme mukaisesti mennä lähimmän papin luo, joka tarjoaa palveluksiaan halvempaan hintaan, tai jos hän on liian kallispalkkainen eikä saarnaa meidän mielemme mukaisesti, meillä pitäisi olla oikeus pyytää pappisvihkimystä jollekulle nuorelle kyvykkäälle henkilölle, joka toimittaisi kaikki nämä tärkeät tehtävät sellaista korvausta vastaan, josta voimme hänen kanssaan sopia mielemme ja kykyjemme mukaan?
2) Uskooko herra kirkkoherra, että jos laivassa syntyy jostakin syystä pulaa vedestä tai muonasta, vaikka edessä on vielä monen viikon tai päivän purjehdus ennen maihin pääsemistä, kapteeni rikkoo ihmisten luonnollisia oikeuksia antamalla puoliannoksia sen sijaan, että muutaman päivän täysien annosten jälkeen kaikki kuolevat nälkään?
3) Uskooko herra kirkkoherra, että sanaa sopimus voidaan muuten kuin nimellisesti käyttää, silloin kun ulkomailla vientikieltoon asetetun välttämättömyystavaran varastot ovat kotimaassa niin vähäiset, että vain puolet tarvitsevista voivat saada sitä, vai eikö sopiminen tuollaisessa tapauksessa muistuta suuresti Englannissa sattuneita tapauksia, jolloin ratsumies sopii viritetty pistooli kädessään matkalaisen kanssa hänen kellostaan tai kukkarostaan?
4) Olisiko tuollaisissa tapauksissa suositeltavampaa, että hallitsija toimisi alamaistensa erotuomarina, kuin että vain ylihintaa maksamaan kykenevät rikkaat säilyisivät muiden tuhoutuessa?
5) Koska kansa on siirtynyt luonnontilasta yhteiskunnan jäseniksi, luuleeko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisia oikeuksia loukataan liiaksi, jos hallitsija säätää yhteiskunnan jäsenille joitakin vähäisiä väliaikaisia tai pysyviä rajoituksia, jotka kuitenkin johtavat kokonaisuuden täydellistymiseen, ja etteivätkö valtion tuolla tavalla saavuttaman yleisen hyvinvoinnin jokaiseen sen jäseneen kohdistuvat suotuisat vaikutukset ylitä mainittujen rajoitusten haittavaikutuksia?
Satu käsivarsien, jalkojen ja muiden jäsenten vatsaa vastaan esittämistä valituksista2 on huomionarvoinen. Nehän väittivät, ettei niiden enää tarvinnut työskennellä sen hyväksi, kun se ahmaisi kaiken, minkä ne saivat hankituksi, ja siispä ne päättivät muuttaa tilanteen.
Koska vatsa kärsi puutetta, muut jäsenet uupuivat ja heikentyivät siinä määrin, että ne iloitsivat saadessaan jälleen tehdä työtä vatsan ravitsemiseksi, muuten niitä kaikkia olisi kohdannut surkea loppu.
Yksinkertaiset rengit ja piiat voisivat herra maisteri Chydeniuksen käyttämien perustelujen nojalla alkaa uskoa, että heidän luonnollisten oikeuksiensa vastaista on oppia lukemaan sisältä, lukea katekismusta, käydä kirkossa, käyttää autuuden välineitään,3 osallistua kinkereille ja moneen muuhunkin asiaan, elleivät itse tahdo.
Samoilla perusteilla renki ja piika voisivat väittää, että jos he haluaisivat mennä kesäisin alasti kaduille ja kujille, myös kirkkoon, käräjille ja muuallekin, koska se heidän mielestään säästää vaatteita ja on mukavaa, kuka heitä voi siitä estää loukkaamatta heidän luonnollisia oikeuksiaan.
Niinpä yksinkertainen väki saattaisi ottaa tuosta kirjoitelmasta uskonnon, kunniallisuuden ja hyvien tapojen sekä säätyjen privilegioiden vastaisia yllykkeitä.
Suom. Heikki Eskelinen
Alkuperäinen dokumentti: Anonyymin kirjoittajan kirjoitus Dageliga Tidningar, Eller: Dagligt Allehanda -lehdessä 30.12.1778, nro 298.
Kirjapaino, painopaikka ja -vuosi: Kongl. Ordenstryckeriet, Stockholm, 1778.
Perusteksti: Dageliga Tidningar, Eller: Dagligt Allehanda -lehden sidottu nide, vuosikerta 1778, Dagstidning 1700–1850, Kungliga biblioteket.
Kuvalähde: Kungliga biblioteket.
Huomautuksia: Chydenius vastasi tähän kirjoituksellaan Vastaus 30.12. Dagligt Allehandan numerossa 298 julkaistuun arvosteluun, joka kohdistuu teokseen Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista, Dagligt Allehanda 7.1.1779
[1]
Kyrkoherden Herr Magister Kydenius, har nyligen låtit trycka sina tankar om Husbönders och Tjänstehjons naturliga rätt.
Hans föreslagne förbättrade Tjänstehions-Stadga, öfwerenskomma det bästa de gitta,4 antingen om årstjänst eller dagalön, til det pris, som de sins emellan kunna träffa,5 tror han skall skaffa radical bot, jämte det at någon annan är aldeles obillig, orättwis och skadelig.
Ingen lärer bestrida, at just denna Herr Kyrkoherdens föreslagne Tjänstehjons-Stadga och ingen annan är i många år efterlefwad; men som lika säkert är, at saken därmed icke blifwit hulpen, utan wärre dageligen dags,6 så måste Herr Kyrkoherdens principe wara misstagen, annars skulle Riket redan wara hulpit i denna del, som dock är wida därifrån.
Man skall närmare tänka på saken; men dess förinnan utbeder man sig först, at få weta
1:mo, Om Herr Kyrkoherden också tror det höra til Människors naturliga rätt, at i stället för med Lag stipulerad Tionde, med flere rättigheter efter taxa, en Församling skulle hafwa magt at säga: detta wilja wi icke kännas wid, wi wilja komma öfwerens det bästa wi gitta med Herr Kyrkoherden, om et wisst i årslön, i et för alt, eller ock betala för hwar Predikan eller hwad annan function7 som wi af Herr Kyrkoherden behöfwa, med wilkor: at om priset är i wår tanka för högt, eller en annan Präst predikar i wår tanka bättre, wi då måtte efter wår naturliga rätt, få gå til närmaste Präst, som lämnar för bättre köp,8 eller om han är för dyr, predikar oss heller icke til lags, wi måtte hafwa magt begära ordination för en ung skickelig person, at åt oss förrätta alla desse angelägna göromål, emot det beting9 wi med honom träffa kunna, bäst wi gitta och förmå?
2:do, Om uti et Skepp, af en eller annan händelse blifwer brist på watten eller proviant, men ännu är flere weckors eller dagars segling, innan land kan upnås, om Herr Kyrkoherden då tror, det strider emot Människors naturliga rätt, at Capitain gifwer half portion häldre, än efter några dagars fullt up,10 alla dö af hunger?
3:tio, Om Herr Kyrkoherden tror, at det ordet accord kan bli möjeligt til mer än namnet, enär förrådet af en nödwändighets-wara, som utrikes är förbuden til export, hemma är så ringa, at icke mer än halfwa delen af de behöfwande kunna få däraf, och om icke beting i sådant fall, liknar i mycket de händelser, då en Karl i England til Häst, med upspänd Pistol, accorderar med den resande om hans Ur eller Pung?
4:to, Om uti så beskaffade mål, det är bättre at Regenten skiljer emellan sina undersåtare, eller at den rika, som kan betala öfwerpris, endast bibehålles med de andras undergång?
5:to, Enär et Folk gått utur statu naturali11 in i Societet, om Herr Kyrkoherden tror menniskors naturliga rätt wara trädd för nära12 dymedelst: at Regenten föreskrifwer wissa små inskränkningar för Societetens Lemmar, på någon tid, eller för alltid, men som gör fullkomlighet i det hela, samt, om Statens wälstånd i allmänhet, på sådant sätt wunnit, icke redunderar13 tilbakars med sin wälgörande wärkan, på hwar och en af Lemmarne i högre mån, än emot de redan nämnde inskränkningar swara kan?
Fablen om Armars, Bens och de andra Lemmarnas klagomål emot Magen,14 är märkwärdig,15 då de påstodo sig icke längre behöfwa arbeta för honom, som slök16 til sig alt hwad de förwärfwade, och således beslöto ändring.
Enär Magen led brist, blefwo de andra Lemmarna så matta och usla, at de woro glada de fingo arbeta fram födan til Magen igen, annars hade blifwit en snöplig ändalykt17 på dem alla.
En enfaldig Dräng och Piga skulle ur de skäl Herr Magister Kydenius nyttjat, kunna börja tro, at det stridde emot deras naturliga rätt, at lära sig läsa innan til, läsa Catechesen, at gå i Kyrkan, bruka sina Salighets medel,18 infinna sig wid Husförhör och mycket mer, om de icke sjelfwe wille.
Dräng och Piga skulle ur samma skäl kunna påstå, om wi wille om Sommaren gå nakna på gator och gränder, äfwen i Kyrkan, til Tings och flerestädes, hwem kan hindra oss det, när wi tycka det bidrager til besparing af kläder, til wår beqwämlighet, utan at göra inbrott på wår naturliga rätt.
Enfaldigt Folk torde således af denna skrift taga sig sådane anledningar, som wore emot Religion, ärbarhet och goda Seder, samt Stånds Privilegier.
[1]
Kirkkoherra, maisteri Chydenius on äskettäin painattanut ajatuksiaan Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista.
Hänen ehdottamansa parannettu palkollissääntö, jonka mukaan palkolliset saavat sopia vapaasti keskenään vuosipalveluksesta tai päiväpalkasta sen mukaan, mitä parhaana pitävät, siihen hintaan, josta he voivat keskenään päästä yksimielisyyteen,19 tuo hänen mielestään tilanteeseen radikaalin parannuksen, kun taas jokin muunlainen sääntö on täysin kohtuuton, epäoikeudenmukainen ja haitallinen.
Kukaan ei kiistäne sitä, että jo vuosien ajan on noudatettu juuri tätä herra kirkkoherran ehdottamaa palkollissääntöä. Koska kuitenkin on yhtä varmaa, ettei asiaa ole sillä autettu, vaan tilanne huononee päivä päivältä, herra kirkkoherran periaatteen täytyy olla virheellinen, muutenhan tämä asia olisi valtakunnassa jo saatu kuntoon, mistä kuitenkin ollaan kaukana.
Asiaa on pohdittava tarkemmin, mutta sitä ennen on kuitenkin ensiksi saatava tietää:
1) Uskooko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu myös se, että seurakunnan vallassa olisi laissa säädettyjen kymmenyksien ja muiden taksalla määriteltyjen korvausten maksamisen sijasta sanoa: tästä me emme piittaa, haluamme sopia mielemme mukaan herra kirkkoherran kanssa tietystä kertakaikkisesta vuosipalkasta tai sitten maksaa jokaisesta saarnasta tai muusta toimituksesta, jota me herra kirkkoherralta tarvitsemme, sellaisilla ehdoilla, että jos hinta on meidän mielestämme liian korkea tai jos joku toinen pappi saarnaa mielestämme paremmin, me saisimme luonnollisten oikeuksiemme mukaisesti mennä lähimmän papin luo, joka tarjoaa palveluksiaan halvempaan hintaan, tai jos hän on liian kallispalkkainen eikä saarnaa meidän mielemme mukaisesti, meillä pitäisi olla oikeus pyytää pappisvihkimystä jollekulle nuorelle kyvykkäälle henkilölle, joka toimittaisi kaikki nämä tärkeät tehtävät sellaista korvausta vastaan, josta voimme hänen kanssaan sopia mielemme ja kykyjemme mukaan?
2) Uskooko herra kirkkoherra, että jos laivassa syntyy jostakin syystä pulaa vedestä tai muonasta, vaikka edessä on vielä monen viikon tai päivän purjehdus ennen maihin pääsemistä, kapteeni rikkoo ihmisten luonnollisia oikeuksia antamalla puoliannoksia sen sijaan, että muutaman päivän täysien annosten jälkeen kaikki kuolevat nälkään?
3) Uskooko herra kirkkoherra, että sanaa sopimus voidaan muuten kuin nimellisesti käyttää, silloin kun ulkomailla vientikieltoon asetetun välttämättömyystavaran varastot ovat kotimaassa niin vähäiset, että vain puolet tarvitsevista voivat saada sitä, vai eikö sopiminen tuollaisessa tapauksessa muistuta suuresti Englannissa sattuneita tapauksia, jolloin ratsumies sopii viritetty pistooli kädessään matkalaisen kanssa hänen kellostaan tai kukkarostaan?
4) Olisiko tuollaisissa tapauksissa suositeltavampaa, että hallitsija toimisi alamaistensa erotuomarina, kuin että vain ylihintaa maksamaan kykenevät rikkaat säilyisivät muiden tuhoutuessa?
5) Koska kansa on siirtynyt luonnontilasta yhteiskunnan jäseniksi, luuleeko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisia oikeuksia loukataan liiaksi, jos hallitsija säätää yhteiskunnan jäsenille joitakin vähäisiä väliaikaisia tai pysyviä rajoituksia, jotka kuitenkin johtavat kokonaisuuden täydellistymiseen, ja etteivätkö valtion tuolla tavalla saavuttaman yleisen hyvinvoinnin jokaiseen sen jäseneen kohdistuvat suotuisat vaikutukset ylitä mainittujen rajoitusten haittavaikutuksia?
Satu käsivarsien, jalkojen ja muiden jäsenten vatsaa vastaan esittämistä valituksista20 on huomionarvoinen. Nehän väittivät, ettei niiden enää tarvinnut työskennellä sen hyväksi, kun se ahmaisi kaiken, minkä ne saivat hankituksi, ja siispä ne päättivät muuttaa tilanteen.
Koska vatsa kärsi puutetta, muut jäsenet uupuivat ja heikentyivät siinä määrin, että ne iloitsivat saadessaan jälleen tehdä työtä vatsan ravitsemiseksi, muuten niitä kaikkia olisi kohdannut surkea loppu.
Yksinkertaiset rengit ja piiat voisivat herra maisteri Chydeniuksen käyttämien perustelujen nojalla alkaa uskoa, että heidän luonnollisten oikeuksiensa vastaista on oppia lukemaan sisältä, lukea katekismusta, käydä kirkossa, käyttää autuuden välineitään,21 osallistua kinkereille ja moneen muuhunkin asiaan, elleivät itse tahdo.
Samoilla perusteilla renki ja piika voisivat väittää, että jos he haluaisivat mennä kesäisin alasti kaduille ja kujille, myös kirkkoon, käräjille ja muuallekin, koska se heidän mielestään säästää vaatteita ja on mukavaa, kuka heitä voi siitä estää loukkaamatta heidän luonnollisia oikeuksiaan.
Niinpä yksinkertainen väki saattaisi ottaa tuosta kirjoitelmasta uskonnon, kunniallisuuden ja hyvien tapojen sekä säätyjen privilegioiden vastaisia yllykkeitä.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
Kyrkoherden Herr Magister Kydenius, har nyligen låtit trycka sina tankar om Husbönders och Tjänstehjons naturliga rätt.
Hans föreslagne förbättrade Tjänstehions-Stadga, öfwerenskomma det bästa de gitta,22 antingen om årstjänst eller dagalön, til det pris, som de sins emellan kunna träffa,23 tror han skall skaffa radical bot, jämte det at någon annan är aldeles obillig, orättwis och skadelig.
Ingen lärer bestrida, at just denna Herr Kyrkoherdens föreslagne Tjänstehjons-Stadga och ingen annan är i många år efterlefwad; men som lika säkert är, at saken därmed icke blifwit hulpen, utan wärre dageligen dags,24 så måste Herr Kyrkoherdens principe wara misstagen, annars skulle Riket redan wara hulpit i denna del, som dock är wida därifrån.
Man skall närmare tänka på saken; men dess förinnan utbeder man sig först, at få weta
1:mo, Om Herr Kyrkoherden också tror det höra til Människors naturliga rätt, at i stället för med Lag stipulerad Tionde, med flere rättigheter efter taxa, en Församling skulle hafwa magt at säga: detta wilja wi icke kännas wid, wi wilja komma öfwerens det bästa wi gitta med Herr Kyrkoherden, om et wisst i årslön, i et för alt, eller ock betala för hwar Predikan eller hwad annan function25 som wi af Herr Kyrkoherden behöfwa, med wilkor: at om priset är i wår tanka för högt, eller en annan Präst predikar i wår tanka bättre, wi då måtte efter wår naturliga rätt, få gå til närmaste Präst, som lämnar för bättre köp,26 eller om han är för dyr, predikar oss heller icke til lags, wi måtte hafwa magt begära ordination för en ung skickelig person, at åt oss förrätta alla desse angelägna göromål, emot det beting27 wi med honom träffa kunna, bäst wi gitta och förmå?
2:do, Om uti et Skepp, af en eller annan händelse blifwer brist på watten eller proviant, men ännu är flere weckors eller dagars segling, innan land kan upnås, om Herr Kyrkoherden då tror, det strider emot Människors naturliga rätt, at Capitain gifwer half portion häldre, än efter några dagars fullt up,28 alla dö af hunger?
3:tio, Om Herr Kyrkoherden tror, at det ordet accord kan bli möjeligt til mer än namnet, enär förrådet af en nödwändighets-wara, som utrikes är förbuden til export, hemma är så ringa, at icke mer än halfwa delen af de behöfwande kunna få däraf, och om icke beting i sådant fall, liknar i mycket de händelser, då en Karl i England til Häst, med upspänd Pistol, accorderar med den resande om hans Ur eller Pung?
4:to, Om uti så beskaffade mål, det är bättre at Regenten skiljer emellan sina undersåtare, eller at den rika, som kan betala öfwerpris, endast bibehålles med de andras undergång?
5:to, Enär et Folk gått utur statu naturali29 in i Societet, om Herr Kyrkoherden tror menniskors naturliga rätt wara trädd för nära30 dymedelst: at Regenten föreskrifwer wissa små inskränkningar för Societetens Lemmar, på någon tid, eller för alltid, men som gör fullkomlighet i det hela, samt, om Statens wälstånd i allmänhet, på sådant sätt wunnit, icke redunderar31 tilbakars med sin wälgörande wärkan, på hwar och en af Lemmarne i högre mån, än emot de redan nämnde inskränkningar swara kan?
Fablen om Armars, Bens och de andra Lemmarnas klagomål emot Magen,32 är märkwärdig,33 då de påstodo sig icke längre behöfwa arbeta för honom, som slök34 til sig alt hwad de förwärfwade, och således beslöto ändring.
Enär Magen led brist, blefwo de andra Lemmarna så matta och usla, at de woro glada de fingo arbeta fram födan til Magen igen, annars hade blifwit en snöplig ändalykt35 på dem alla.
En enfaldig Dräng och Piga skulle ur de skäl Herr Magister Kydenius nyttjat, kunna börja tro, at det stridde emot deras naturliga rätt, at lära sig läsa innan til, läsa Catechesen, at gå i Kyrkan, bruka sina Salighets medel,36 infinna sig wid Husförhör och mycket mer, om de icke sjelfwe wille.
Dräng och Piga skulle ur samma skäl kunna påstå, om wi wille om Sommaren gå nakna på gator och gränder, äfwen i Kyrkan, til Tings och flerestädes, hwem kan hindra oss det, när wi tycka det bidrager til besparing af kläder, til wår beqwämlighet, utan at göra inbrott på wår naturliga rätt.
Enfaldigt Folk torde således af denna skrift taga sig sådane anledningar, som wore emot Religion, ärbarhet och goda Seder, samt Stånds Privilegier.
[1]
Kirkkoherra, maisteri Chydenius on äskettäin painattanut ajatuksiaan Isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista.
Hänen ehdottamansa parannettu palkollissääntö, jonka mukaan palkolliset saavat sopia vapaasti keskenään vuosipalveluksesta tai päiväpalkasta sen mukaan, mitä parhaana pitävät, siihen hintaan, josta he voivat keskenään päästä yksimielisyyteen,37 tuo hänen mielestään tilanteeseen radikaalin parannuksen, kun taas jokin muunlainen sääntö on täysin kohtuuton, epäoikeudenmukainen ja haitallinen.
Kukaan ei kiistäne sitä, että jo vuosien ajan on noudatettu juuri tätä herra kirkkoherran ehdottamaa palkollissääntöä. Koska kuitenkin on yhtä varmaa, ettei asiaa ole sillä autettu, vaan tilanne huononee päivä päivältä, herra kirkkoherran periaatteen täytyy olla virheellinen, muutenhan tämä asia olisi valtakunnassa jo saatu kuntoon, mistä kuitenkin ollaan kaukana.
Asiaa on pohdittava tarkemmin, mutta sitä ennen on kuitenkin ensiksi saatava tietää:
1) Uskooko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisiin oikeuksiin kuuluu myös se, että seurakunnan vallassa olisi laissa säädettyjen kymmenyksien ja muiden taksalla määriteltyjen korvausten maksamisen sijasta sanoa: tästä me emme piittaa, haluamme sopia mielemme mukaan herra kirkkoherran kanssa tietystä kertakaikkisesta vuosipalkasta tai sitten maksaa jokaisesta saarnasta tai muusta toimituksesta, jota me herra kirkkoherralta tarvitsemme, sellaisilla ehdoilla, että jos hinta on meidän mielestämme liian korkea tai jos joku toinen pappi saarnaa mielestämme paremmin, me saisimme luonnollisten oikeuksiemme mukaisesti mennä lähimmän papin luo, joka tarjoaa palveluksiaan halvempaan hintaan, tai jos hän on liian kallispalkkainen eikä saarnaa meidän mielemme mukaisesti, meillä pitäisi olla oikeus pyytää pappisvihkimystä jollekulle nuorelle kyvykkäälle henkilölle, joka toimittaisi kaikki nämä tärkeät tehtävät sellaista korvausta vastaan, josta voimme hänen kanssaan sopia mielemme ja kykyjemme mukaan?
2) Uskooko herra kirkkoherra, että jos laivassa syntyy jostakin syystä pulaa vedestä tai muonasta, vaikka edessä on vielä monen viikon tai päivän purjehdus ennen maihin pääsemistä, kapteeni rikkoo ihmisten luonnollisia oikeuksia antamalla puoliannoksia sen sijaan, että muutaman päivän täysien annosten jälkeen kaikki kuolevat nälkään?
3) Uskooko herra kirkkoherra, että sanaa sopimus voidaan muuten kuin nimellisesti käyttää, silloin kun ulkomailla vientikieltoon asetetun välttämättömyystavaran varastot ovat kotimaassa niin vähäiset, että vain puolet tarvitsevista voivat saada sitä, vai eikö sopiminen tuollaisessa tapauksessa muistuta suuresti Englannissa sattuneita tapauksia, jolloin ratsumies sopii viritetty pistooli kädessään matkalaisen kanssa hänen kellostaan tai kukkarostaan?
4) Olisiko tuollaisissa tapauksissa suositeltavampaa, että hallitsija toimisi alamaistensa erotuomarina, kuin että vain ylihintaa maksamaan kykenevät rikkaat säilyisivät muiden tuhoutuessa?
5) Koska kansa on siirtynyt luonnontilasta yhteiskunnan jäseniksi, luuleeko herra kirkkoherra, että ihmisten luonnollisia oikeuksia loukataan liiaksi, jos hallitsija säätää yhteiskunnan jäsenille joitakin vähäisiä väliaikaisia tai pysyviä rajoituksia, jotka kuitenkin johtavat kokonaisuuden täydellistymiseen, ja etteivätkö valtion tuolla tavalla saavuttaman yleisen hyvinvoinnin jokaiseen sen jäseneen kohdistuvat suotuisat vaikutukset ylitä mainittujen rajoitusten haittavaikutuksia?
Satu käsivarsien, jalkojen ja muiden jäsenten vatsaa vastaan esittämistä valituksista38 on huomionarvoinen. Nehän väittivät, ettei niiden enää tarvinnut työskennellä sen hyväksi, kun se ahmaisi kaiken, minkä ne saivat hankituksi, ja siispä ne päättivät muuttaa tilanteen.
Koska vatsa kärsi puutetta, muut jäsenet uupuivat ja heikentyivät siinä määrin, että ne iloitsivat saadessaan jälleen tehdä työtä vatsan ravitsemiseksi, muuten niitä kaikkia olisi kohdannut surkea loppu.
Yksinkertaiset rengit ja piiat voisivat herra maisteri Chydeniuksen käyttämien perustelujen nojalla alkaa uskoa, että heidän luonnollisten oikeuksiensa vastaista on oppia lukemaan sisältä, lukea katekismusta, käydä kirkossa, käyttää autuuden välineitään,39 osallistua kinkereille ja moneen muuhunkin asiaan, elleivät itse tahdo.
Samoilla perusteilla renki ja piika voisivat väittää, että jos he haluaisivat mennä kesäisin alasti kaduille ja kujille, myös kirkkoon, käräjille ja muuallekin, koska se heidän mielestään säästää vaatteita ja on mukavaa, kuka heitä voi siitä estää loukkaamatta heidän luonnollisia oikeuksiaan.
Niinpä yksinkertainen väki saattaisi ottaa tuosta kirjoitelmasta uskonnon, kunniallisuuden ja hyvien tapojen sekä säätyjen privilegioiden vastaisia yllykkeitä.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English