Tal vid Gustav III:s kröning, § 7

§. 7.

Men här är än mera, som talar för vår Gustafs stora snille. Svenske män behöfde icke mera hämta bevis från främmande, vår Gustaf kommer hem, och då talar Hans goda sak för sig sjelf. Han vil icke ses, som en afgud på Thronen af sina Undersåtare långt ifrån, och hos menigheten intrycka en blind vördnad. Han vil vara känd som människia; född til millioners nytta. Han talar sjelf med sitt folk, Hans skarpsinnighet upsöker sanningen i en hast, Han afkläder med få frågor lastens och ilskans larf,13ansiktsmask, förklädnad så at de måste blygas för Honom i sin fula nakenhet; mogna Mäns rådslag blifva svigtande, då Han ser på saken, och gör öfver den sina anmärkningar.11

Han talar med den noggranhet, och med så afpassade ord, at det väcker de klokaste mäns förundran. Hans uttryck äro intagande, af styrka och behagelighet så utmärkte, at de fastna djupt i undersåtares minne och blifva nästan outplånlige.

Det har väkt hela Europas förundran at höra en Svensk Konung sjelf tala til en hel menighet, til Riksens församlade Ständer.14tala ... til Riksens församlade Ständer: Gustav III:s tal till ständerna gavs ut i tryck, Hans kongl. maj:ts tal, til riksens ständer uppå riks-salen wid riksdagens början den 25 junii 1771 (1771). Det här var Gustav III:s första tal till ständerna som kung. Att kungen själv talade på riksdagen var inte givet, men Gustav III använde under hela sin regeringstid konsekvent riksdagstalen som en politisk kanal. I detta tal vid riksdagens öppnande sommaren 1771 hade Gustav III bl.a. beskrivit sig själv som ”den förste Medborgare ibland ett Fritt Folk”. En rar händelse, den tide-böckerna ej böra förgäta at lämna til sednare Konungars efterdömme, och vår Gustafs ära.

Yppersta talare, våga aldrig vid stora Högtideligheter, nyttja andra ord, än dem ögat då leder dem til, och de med mogen tanka förut upteknat; men kommen I vår tids mästare, kommen från alla hyfsade folkslag och hören vår unga Konung tala utantil, i ett så rörande ämne, med den yppersta behagelighet, hög röst och Kongelig värdighet, som trängde sig i en hast til undersåtares hjertan, och pressade en ström utur deras ögon öfver en saknad och mild Konung, som, under Gustafs ömmaste uttryck för Svears väl, förvandlades til glädie-tårar. Kommen, säger jag, och betrackten detta, här finnen I eder Öfver-Man; Talare! Tror eder icke hinna up vår Gustaf, ty Han är vuxen ifrån eder; men låter icke en hemlig afvund-sjuka göra eder stumma; utan täfler eder emellan, at för folket qväda om vår Stora Gustafs makalösa snille.

Än faller mig något in härvid, och jag är för mycket rörd af vördnad för vår stora Konung, at kunna tiga dermed.12

Riksens-Ständer, som under ömmaste känslor sjelf hört sin Konung tala, sågo sig icke i stånd, at gifva sina hemma varande medbröder nog höga intryck om sin nya Styres-mans snille och hjerta; de begärte derföre sin Förstes tal i folkets händer, och ville låta dem ärfara, hvad de känt hos sig sjelfva. Det lades up flera gångor,15Det lades up flera gångor: det trycktes i flera upplagor det lästes med tusende frögde-betygelser, och glädje-rop, det lopp ut16lopp ut: spred sig i en hast til de flästa Europeiska Håf, öfversattes på flera språk och lästes med allmän förundran. Talet är kort, men så sinrikt, at det röjer den största styrka, och har jag hört Mästare upriktigt intyga, at ingen i Sverige hade kunnat göra det så godt.

Gustafs tanke- och skrifsätt blef derigenom så utmärkt, at Han behöfver allenast skrifva en rad, för at kännas igen ibland tusende.

Sic linea prodit Apellem.17Sic linea prodit Apellem: Lat. ”så röjer penseldraget Apelles”. Åsyftar den grekiske målaren Apelles.

Monarker! I Jorde-Rikens Gudar! Hvar äro Edra Mäster-stycken? Hvarföre talen I icke sjelfve til folket? Är det icke nog värdigt för Eder? eller viljen I helsas för det I icke ären? Kommer til vår unga Gustaf, Han skall lära Eder at göra såsom Han; så skall ock Edert folk välsigna Eder, och då först torden I medgifva, at vår Gustaf ändock behållit priset.

1. ansiktsmask, förklädnad
2. tala ... til Riksens församlade Ständer: Gustav III:s tal till ständerna gavs ut i tryck, Hans kongl. maj:ts tal, til riksens ständer uppå riks-salen wid riksdagens början den 25 junii 1771 (1771). Det här var Gustav III:s första tal till ständerna som kung. Att kungen själv talade på riksdagen var inte givet, men Gustav III använde under hela sin regeringstid konsekvent riksdagstalen som en politisk kanal. I detta tal vid riksdagens öppnande sommaren 1771 hade Gustav III bl.a. beskrivit sig själv som ”den förste Medborgare ibland ett Fritt Folk”.
3. Det lades up flera gångor: det trycktes i flera upplagor
4. lopp ut: spred sig
5. Sic linea prodit Apellem: Lat. ”så röjer penseldraget Apelles”. Åsyftar den grekiske målaren Apelles.

§ 7

Mutta tähän voi lisätä vielä muitakin osoituksia Kustaamme suuresta älykkyydestä. Ruotsin miesten ei tarvinnut enää hankkia todisteita muukalaisilta: Kustaamme tulee kotiin, ja silloin hänen hyvä asiansa puhuu itse puolestaan. Hän ei halua, että hänen alamaisensa näkevät hänet etäältä kuin epäjumalana valtaistuimella, eikä halua iskostaa ihmisiin sokeaa kunnioitusta. Hän haluaa, että hänet tunnetaan ihmisenä, miljoonien hyväksi syntyneenä. Hän puhuu itse kansansa kanssa, hänen terävä järkensä selvittää totuuden tuossa tuokiossa, hän pudottaa muutamilla kysymyksillä paheen ja ilkeämielisyyden naamiot, niin että ne joutuvat rumassa alastomuudessaan häpeämään hänen edessään. Kypsien miesten neuvot alkavat horjua, kun hän tarkastelee asiaa ja esittää siitä omat huomautuksensa.11

Hän puhuu niin täsmällisesti ja niin harkituin sanoin, että viisaimmatkin miehet ihailevat sitä. Hänen ilmauksensa ovat niin viehättäviä, niiden voima ja miellyttävyys ovat niin erinomaisia, että ne uppoavat syvälle alamaisten mieliin ja jäävät melkeinpä unohtumattomiksi.

Koko Euroopassa on tunnettu ihailua, kun on kuultu Ruotsin kuninkaan itse puhuvan suurelle kuulijajoukolle, valtakunnan kokoontuneille säädyille.18valtakunnan kokoontuneille säädyille: Puhe julkaistiin painettuna nimellä Hans kongl. maj:ts tal, til riksens ständer uppå riks-salen wid riksdagens början den 25 junii 1771 (1771). Kyseessä on Kustaa III:n ensimmäinen kuninkaana säädyille pitämä puhe. Se, että kuningas itse puhui valtiopäivillä, ei ollut vakiintunut käytäntö. Kustaa III kuitenkin käytti johdonmukaisesti koko valtakautensa ajan valtiopäiväpuheita poliittisen vaikuttamisen välineenä. Tässä valtiopäivien avajaispuheessa kesällä 1771 Kustaa III oli mm. kutsunut itseään ”vapaan kansan ensimmäiseksi kansalaiseksi”. Harvinainen tapahtuma, jota ei pidä unohtaa mainita aikakirjoissa esimerkiksi tuleville kuninkaille ja meidän Kustaamme kunniaksi.

Parhaat puhujat eivät uskalla suurissa juhlatilaisuuksissa käyttää muita sanoja kuin niitä, jotka heillä silloin on silmiensä edessä ja jotka he ovat huolellisesti harkiten etukäteen kirjoittaneet; mutta tulkaa te aikamme mestarit, tulkaa kaikkien sivistyneiden kansojen parista ja kuulkaa meidän kuninkaamme puhuvan ilman papereita mieliin sangen voimakkaasti vaikuttavasta aiheesta, äärimmäisen viehättävästi, voimakkaalla äänellä ja osoittaen kuninkaallista arvokkuutta, joka tuossa tuokiossa upposi alamaisten sydämiin ja sai kyyneleet valumaan heidän silmistään kaivatun ja lempeän kuninkaan takia, kyyneleet, jotka Kustaan lämpimimmät svealaisille hyvää toivovat sanat saivat muuttumaan ilon kyyneliksi. Tulkaa, sanon, ja katsokaa tätä, täältä te löydätte voittajanne. Puhujat! Älkää luulko olevanne Kustaamme veroisia, sillä hän on kasvanut teiltä tavoittamattomiin; älkää kuitenkaan mykistykö salaisen kateuden takia, vaan kilpailkaa keskenänne suuren Kustaamme verrattoman älyn ylistämisessä kansalle.

Mieleeni nousee vielä lisättävää tähän, ja suurta kuningastamme kohtaan tuntemani kunnioituksen liikuttaessa mieltäni en pysty vaikenemaan siitä.12

Valtakunnan säädyt ovat mitä lämpimimpien tunteiden vallassa itse kuulleet kuninkaansa puhuvan, mutta niiden jäsenet havaitsivat, etteivät he pysty välittämään kotona oleville säätyveljilleen kyllin arvokasta vaikutelmaa uuden hallitsijansa älystä ja sydämellisyydestä; niinpä säädyt pyysivät ruhtinaansa puheen saattamista kansan käsiin haluten heidän pääsevän osallisiksi samasta tunteesta, jonka he olivat itse kokeneet. Puhe on julkaistu monta kertaa, sitä luettiin tuhansien ilon ilmausten ja riemuhuutojen kaikuessa, se levisi hyvin nopeasti useimpiin Euroopan hoveihin, käännettiin useille kielille ja sitä luettiin yleisen ihailun vallitessa. Puhe on lyhyt, mutta niin älykkäästi laadittu, että siitä käy ilmi mitä vahvin voima, ja olen kuullut mestareiden vilpittömästi vakuuttavan, ettei kukaan Ruotsissa olisi kyennyt samaan yhtä hyvin.

Kustaan ajattelu- ja kirjoitustapa tuli tämän puheen kautta niin erinomaisen hyvin tunnetuksi, että hänen tarvitsee kirjoittaa vain yksi rivi, jotta hänet tunnistettaisiin tuhansien joukosta.

Sic linea prodit Apellem.19Sic linea prodit Apellem.: Lat. ”Näin viiva paljastaa Apelleen”. Apelles oli kuuluisa taiteilija antiikin Kreikassa.

Hallitsijat! Te maallisten valtakuntien jumalat! Missä ovat teidän mestariteoksenne? Miksi te ette itse puhu kansalle? Eikö se ole kyllin arvokasta teille? Vai haluatteko te saada osaksenne kunnioitusta toisenlaisina kuin todellisuudessa olette? Tulkaa meidän nuoren Kustaamme luo, hän opettaa teidät tekemään samoin kuin hän itse tekee; silloin teidänkin kansanne siunaa teitä, ja vasta sitten te myöntänette, että meidän Kustaamme on kuitenkin ansainnut ylimmän palkinnon.

1. valtakunnan kokoontuneille säädyille: Puhe julkaistiin painettuna nimellä Hans kongl. maj:ts tal, til riksens ständer uppå riks-salen wid riksdagens början den 25 junii 1771 (1771). Kyseessä on Kustaa III:n ensimmäinen kuninkaana säädyille pitämä puhe. Se, että kuningas itse puhui valtiopäivillä, ei ollut vakiintunut käytäntö. Kustaa III kuitenkin käytti johdonmukaisesti koko valtakautensa ajan valtiopäiväpuheita poliittisen vaikuttamisen välineenä. Tässä valtiopäivien avajaispuheessa kesällä 1771 Kustaa III oli mm. kutsunut itseään ”vapaan kansan ensimmäiseksi kansalaiseksi”.
2. Sic linea prodit Apellem.: Lat. ”Näin viiva paljastaa Apelleen”. Apelles oli kuuluisa taiteilija antiikin Kreikassa.

Unfortunately this content isn't available in English