Anders Chydenius on syntynyt 23. helmikuuta 17291 Kajaanin läänin2 Sotkamon pitäjässä. Isä oli rovasti ja Kokkolan kirkkoherra Jakob Chydenius, tuolloin Sotkamon kappalainen. Äiti Hedvig Hornaea, rovasti Samuel Hornaeuksen tytär Eurajoelta. Sai opetusta osaksi isältään, osaksi myös Oulun triviaalikoulussa. Tuli 1745 ylioppilaaksi Turun Akatemiaan, kävi Uppsalan yliopistossa 1750 ja puolusti siellä Kokemäenjokeen tapaturmaisesti hukkuneen veljensä, filosofian apulaisopettaja, maisteri Samuel Chydeniuksen väitöskirjaa De navigatione per flumina et lacus patria promovenda3 ja julkaisi 1753 suoritettuaan sitä ennen yhtä aikaa nuoremman veljensä Jakob Chydeniuksen kanssa kandidaatin tutkinnon pro gradu -tutkielmanaan lyhyen kuvauksen amerikkalaisista tuohiveneistä4 herra tohtori ja professori Kalmin ohjauksessa Turussa. Saman vuoden maaliskuussa hänet nimitettiin Kokkolan seurakuntaan vastikään perustetun Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi, ja hän sai muutaman vuoden kuluttua kappalaisen valtakirjan ja palveli tässä virassa 17 vuotta. Sieltä hän sai ylennyksen kirkkoherraksi samaan seurakuntaan, jonka alaisuuteen tämä kappeliseurakunta kuului, ja 1779 hänelle myönnettiin rovastin arvo, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa nimitti hänet armossaan teologian tohtoriksi.
Hän solmi 1755 avioliiton pietarsaarelaisen kauppiaan Mellbergin tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa saamatta avioliitostaan perillisiä.
Hän osallistui vuosien 1765 ja 1766 valtiopäiville Pohjanmaan kappalaisten edustajana ja jätti useiden hänen korkea-arvoisuutensa piispa Sereniuksen5 sekä puoluevainoissa karkotetun, mutta nyt palanneen kuninkaallisen hovineuvoksen Arckenholtzin6 kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kunnianarvoisan lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion,7 joka useiden muiden samaa asiaa koskettelevien muistioiden kanssa jätettiin suuren deputaation asettaman erityisvaliokunnan käsiteltäväksi. Hän itse oli valiokunnan jäsen ja sai siellä tilaisuuden kamppailla erityisesti sensuuria ja silloista painotuotteiden sensoria, kanslianeuvos ja sittemmin kansliakollegion presidentti Niclas von Oelreichia vastaan ja voitti tämän lopulta valiokunnassa yhden äänen enemmistöllä,8 minkä jälkeen hän kirjoitti mietinnön, joka muiden jäsenten laajoista selonteoista huolimatta hyväksyttiin juuri yksinkertaisuutensa takia suuressa deputaatiossa ja sai sitten valtakunnan säätyjen hyväksymisen. Tässä yhteydessä käydyt keskustelut olisivat hänen mietintönsä rinnalla jälkimaailmalle mielenkiintoista luettavaa. Salainen valiokunta päätti samoilla valtiopäivillä suuren opastajansa kauppaneuvos Nordencrantzin9 suunnitelman mukaisesti (hän oli tuohon aikaan todellakin paras ellei ainoa finanssijärjestelmän perinpohjainen tuntija ja todellinen polyhistori,10 mutta hänellä oli se heikkous, että hän halusi mihin hintaan tahansa saada 36 markasta 72 markkaan ja vielä sitäkin korkeammalle nousseen kurssin seurauksena huonontuneiden rahojensa arvon kohotetuksi alkuperäiseen eli 36 markan kurssin mukaiseen arvoon) laskea kurssia vähitellen tiettyyn markka-arvoon vuosittain. Arvioidessaan alkuperäisen arvon oikeudenmukaiseksi Chydenius ei voinut olla kannattamatta esitystä, mutta muutoksen vaikutukset liiketoimintaan ja elinkeinoihin kauhistuttivat häntä. Tämän takia hän silloiselle pankkideputaatiolle laatimassaan muistiossa kuvaili sen seurauksia ja lupasi nimenomaisesti yleisölle suunnatun selväsanaisen tutkielman välityksellä sanoutua irti osallisuudestaan väistämättöminä pitämiensä onnettomien seurausten aiheuttamiseen. Tämän lupauksensa hän toteuttikin julkaisemalla kirjoituksen Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla,11 jonka painattamisen maamarsalkka paroni Rudbeck12 kielsi sen ollessa jo painossa, mutta joka säädyn tarkastuksen jälkeen kuitenkin ilmestyi jonkin ajan kuluttua. Tämän takia hän joutui salaisen valiokunnan puhutteluun ja sai siellä kuulla uhkauksia, ja heti sen jälkeen hänet karkotettiin säädystä äänestyspäätöksellä. Hän saapui 1769 Norrköpingin ylimääräisille valtiopäiville kappalaisten edustajana, mutta hänet torjuttiin heti äänestyspäätöksellä. Kun Pohjanmaan kirkkoherrat olivat valinneet hänet valtiopäivämiehekseen 1778, hän luki pappissäädyssä ja jätti sille muistion suostunnasta13 tarkoituksenaan vakuuttaa siinä toisaalta säätyjen valmiutta tarjota esivallalleen sen ja valtakunnan tarvitsemat varat ja toisaalta puolustaa säätyjen oikeutta suostunnoista päättämiseen. Koko sääty kuunteli sitä mykän hämmästyksen vallassa, ja hänelle suotiin se armonosoitus, että hän sai ottaa muistionsa takaisin huomautusta saamatta. Hän jätti samoilla valtiopäivillä toisen, uskonnonvapautta koskevan muistion, ja sitäkin useimmat pappissäädyn jäsenet pitivät vaarallisena, ja kunnianarvoisa piispa Celsius14 torjui sen säädyn nimissä, mutta kuninkaallinen majesteetti osoitti kirjoittajalle runsaasti suosiotaan.
Chydenius on julkaissut painettuina seuraavat kirjoitukset:
1) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, miksi niityt sammaloituvat ja millä keinolla se voidaan parhaiten estää;15 se sai akatemian kunniamaininnan.
2) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, voidaanko tavallisia kärryjämme parantaa, niin että niillä kyetään kuljettamaan 70 leiviskän kuorma yhtä kevyesti kuin nykyisin 40 leiviskää;16 sekin sai kunniamaininnan.
3) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen Ruotsin kansan maastamuuton syistä ja keinoista, joilla se voidaan parhaiten ehkäistä.17
4) Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran kysymykseen, onko maakauppa valtakunnalle yleensä hyödyksi vai vahingoksi.18
5) Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus.19
6) Valtakunnan heikkouden lähde.20
7) Kansallinen voitto.21
8) Seikkaperäinen vastaus seikkaperäiseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde sekä samasta lähteistä otettuihin vesinäytteisiin,22 mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta.23
9) Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla.
10) Palkollisten luonnolliset oikeudet.24
Teologisista aiheista:
11) 11 saarnaa Jumalan kymmenestä käskystä;25 teos sai Teologian ja homiletiikan seuran26 korkeimman palkinnon.
12) Kolme laajaa saarnaa uskonkappaleista,27 jotka samoin saivat mainitun seuran palkinnon.
13) Saarna Kruunupyyn mestauspaikalla, kun kolme murhaajaa kärsi rangaistuksensa,28 ja lisäksi
14) Puhe Kokkolan raatihuoneella 1772 juhlittaessa kuninkaallisen majesteetin korkeata kruunausta.29
Hän on saanut Turun Aurora-seuran, Göteborgin Kuninkaallisen tiede- ja kirjallisuusseuran, Kuninkaallisen isänmaallisen seuran ja Uppsalan homileettisen seuran30 jäsenyyden kunnian.
Tällaiset ovat olleet hänen yleisön tietoisuuteen yltäneet vähäiset ponnistelunsa sekä niistä saadut julkiset kunniapalkinnot, mutta ne ovat aina hänelle sivutyötä. Kuulijoiden rakastaminen ja valistaminen, heidän mielensä liikuttaminen ja heidän sydämensä lämmittäminen rakkauteen Jumalaansa, kuningastaan ja maanmiehiään kohtaan on aina ollut ja on edelleen hänen viimeiseen hengenvetoonsa asti hänen päätyönsä ja suurinta iloa tuottanut ajanvietteensä. Tästä työstään hän saa jo päivittäin osakseen rakastamansa lammaskatraan kiintymyksen osoituksia ja siunauksia sekä itselleen mielenrauhan lujasti luottaen siihen, että hänen Ylipaimenensa kerran ottaa hänet vastaan ikuisen rauhan asuinsijoilla.
Suom. Heikki Eskelinen
Edellinen jakso:
Seuraava jakso:
paikat: Alaveteli Eurajoki Göteborg Iisalmi Kajaani Kajaanin lääni Kokemäenjoki Kokkola Kruunupyy Kuopio Lund Länsipohja Norrköping Oulu Paltamo Pohjanmaa Ruotsi Sotkamo Turku Uppsala Västernorrland
Henkilöt: Arckenholtz, Johan Celsius, Olof nuorempi Chydenius, Jakob nuorempi Chydenius, Jakob vanhempi Chydenius, Samuel Hornaeus, Hedvig Hornaeus, Samuel (k. 1740) Kalm, Pehr Kraftman, Anders Mellberg, Beata Magdalena Mellberg, Olof Nordencrantz (vuoteen 1743 Bachmanson), Anders Oelreich, Niclas von Palmén, Ernst Gustaf Rudbeck, Thure Gustaf Serenius, Jacob
Raamatunkohdat:
Aiheet: