Ansioluettelo

[1]

55.

Anders Chydenius är född d:n 23 Febr. 1729,67d:n 23 Febr. 1729: Chydenius själv meddelade i olika sammanhang att han var född antingen den 23 eller den 24 februari. I förteckningen över födda och döpta i Sotkamo församling anges dock att han var född den 26 februari och döpt den 1 mars 1729. uti Sotkamo Sochn af Cajana Län.68Cajana Län: En äldre benämning på ett område kring Kajaneborg; i snävare bemärkning endast Paldamo socken men i vidare bemärkning Brahesläktens friherredöme med bl.a. Kajana, Idensalmi och Kuopio socknar. Fadren war Prosten och Kyrckoherden i GamlaCarleby Jacob Chydenius då Capellan i Sotkamo. Modren Hedvig Hornæa, Prosten Samuel Hornæi dotter från Euraåminne, niöt underwisning dels af sin fader dels ock uti Uhleåborgs Trivial Schola. Blef Student 1745 wid Åbo Academie, besökte Upsala Hög Schola 1750. och förswarade där sin Broders, den i Cumo Elf olyckeligen drunknade Philosophiæ Adjuncten Mag. Sam. Chydenii Disputation: De Navigatione per Flumina et Lacus Patria promovenda,69Chydenius, Samuel, De navigatione, per flumina & lacus patriae, promovenda (1751) och utgaf 1753, sedan han förut på en gång med sin yngre broder Jacob Chydenius stådt Candidatexamen så som Graduel Disputation en kort beskrifning om Americanska Näfwerbåtar,70se Americanska Näfwerbåtar under Doct och Professor Kalm uti Åbo. Samma år in Martio Ordinerades til Predikant [i] Nedervetil, ett nyligen anlagt Capell uti GCarleby Pastorat, och fik efter några år Capellans Fullmacht, hwarwid han tiente i 17. år. Fik därifrån 1770 befordran til samma Pastorat, hwarunder detta Capell lydde, och 1779 hedrad med Proste namn, och af Hans Kongl. Maij:stt i Nåder utnämd til Theologiæ Doctor.

Trädde 1755 uti gifte med Handelsman Mellbergs ifrån Jacobstad dotter Beata Magdalena Mellberg utan at hafwa fått några arfwingar.

År 1765 och 66 bijwistade han som Capellanernas ifrån Österbotn Fullmächtig Riksdagen och inlämnade efter flera öfwerläggningar med H. H. Biskop Serenius,71Jacob Serenius och det genom partie förföljel[2]ser förjagade, men nu återkomna Kongl. HofRådet Archenholtz72Johan Arckenholtz under H. Lector Kraftmans Namn ett memorial om Tryckfriheten,73under H. Lector ... om Tryckfriheten: Syftar på Memorial om tryckfriheten (1765). Om Anders Kraftmans roll, se kommentaren. som jemte flera andra i samma ämne blef förwist til ett särskilt Utskott af Stora Deputation, uti hwilket han äfwen war ledamot, och fik i synnerhet tilfälle at där fäkta emot Censuren, och dåwarande Censor Librorum Cancellie Rådet sedermera Præsidenten uti Kongl. Comm. Collegio N: v Oelreich,74censor Niclas von Oelreich och öfwerwant honom sluteligen genom en rösts pluralitet uti Utskottet.75öfwerwant honom ... pluralitet uti Utskottet: Jämför Självbiografi, s. 147 där Chydenius hade en annan uppfattning om resultatet av omröstningen. hwarefter betänckandet af honom upsattes, som oachtat widlöftiga deductioner76framställningar, redogörelser af andra ledamöter deremot biföls just för sin simplicitet77enkelhet i Stora Deputation och sedan hos Riksens Ständer. Hwilcka discurser med sitt betänkande wore för efterwerlden interessenta at läsas. Wid samma Riksdag faststälte Secreta Utskottet, efter sin stora Mentors Commerce Rådet Nordencrantzes78Anders Nordencrantz plan /: som werckeligen den tiden war den största om ei enda Kännare af Finance wärcket i grund och en wärckelig Polyhistor,79person med omfattande lärdom på många vitt skilda områden hwilcken likwäl ägde den swagheten at wilja, kosta hwad wille hafwa sina genom Coursens stigande från 36. til 72 mark och därutöfwer försämrade pengar förbätrade til sitt primitiva80ursprungliga wärde el:r efter 36 mark :/ at efter hand reducera coursen neder til wist marktal om året. det Chydenius i ansende til primitiva billigheten ei annat kunde än gilla, men i ansende til wärkningarna uppå rörelsen och näringar måste rysa före. I grund hwaraf han genom Memorial til då warande Banco Deputation förestälte fölgderna deraf, med det uttryckeliga löfte, at genom någon tydelig afhandling urskulda sig för allmänheten för delachtighet[3] uti olyksfölgderna, dem han förut såg såsom oundwikeliga, det han ock fulfölgde genom en piece under tit. Rikets hielp genom et naturligt Finance Systeme.81Rikets hjelp, genom en naturlig finance-system (1766), hwilcket under Trykningen blef af Landtmarsk. Baron Rudbeck82Thure Gustaf Rudbeck supprimert,83förbjuden att tryckas men kom doch genom Ståndets censur en tid derefter ifrån Trycket; Hwarföre han på det hårdaste blef tiltalt och hotad af Secr. Utskottet, och straxt derpå utvoterad från sitt Stånd. År 1769. wid Urtima Riksdagen uti Norköping infant han sig såsom Capellanernas Fullmächtig men blef straxt utvoterad. 1778 Kallad til Pastorum i Österbotn Riksdagsman upläste han och inlämnade til Presta Ståndet ett Memorial, om bewilningen,84ett Memorial, om bewilningen: åsyftar Memorial om bevillningar til betygande af Ständernas beredwillighet at erbiuda sin Öfwerhet dess och Rikets behof på ena sidan och at å den andra förwara Ständers bewilnings frihet, som af hela Ståndet afhördes med en tyst häpenhet, och han fik den grace, at utan anmärkning få återtaga sitt memorial. Wid samma Riksdag inlämnade han ett annat Memorial om Religions Friheten, som äfwen af de flästa i Präst-Ståndet blef ansedt såsom farligt och af H. Biskop Celsius85Olof Celsius d.y., 1716–1794, biskop i Lund och prästeståndets riksdagsledamot vid de flesta riksdagarna 1755–1789. på Ståndets wägnar wederlagt, men auctoren af Kongl. May:stt Kraftigt hägnad.86beskyddad, försvarad

Chydenius har genom Trycket utgifwit följande Skrifter:

1:o Swar på Kongl. Wetenskaps Academiens Fråga Om orsaken til Måssa på Ängar och genom hwad medel den bäst kan förekommas,87Chydenius tävlingsskrift hette Svar på frågan om bästa sättet at upodla mosslupna ängar(1762) som wandt Academiens accessit.88hedersomnämnande

2:o Swar på K. Wetenskaps Academiens Fråga: Om wåra wanliga Kärror kunna så förbät[4]tras at 70 lispunds tyngd framsläpas med lika lätthet som nu 40,89Chydenius deltog med skriften Svar på frågan angående kärrors förbättring (1764) som äfwen want accessit.

3:is Swar på Kongl. Wet. Academiens Fråga: Om orsaken til Swenska Folckets utflyttning, och genom hwad medel den kan bäst förekommas.90Swar på den af Kgl. Wetenskaps Academien förestälta frågan: Hwad kan vara orsaken, at sådan myckenhet swenskt folk årligen flytter utur landet? och genom hwad författningar det kan bäst förekommas? (1765)

4:o Swar på Wetenskaps och Witterhets Sälskapets i Götheborg fråga: Om Landthandel är för ett Rike i gemen nyttig eller skadelig.91Svar på Vetenskaps och Vitterhets Samhällets i Götheborg förestälta fråga: huruvida landthandel för ett rike i gemen är nyttig eller skadelig, och hvad mon den bidrager til industriens uplifvande eller aftagande? (1777)

5:o Wederläggning af de skäl hwarmed man söker bestrida Öster- och Wästerbotniska, samt Westernårlänska Städerna fri Seglation.92Wederläggning af de skäl, hwarmed man söker bestrida öster- och wästerbotniska samt wäster-norrländske städerne fri seglation (1765)

6:o Källan til Rikets wanmagt.93Källan til rikets wan-magt(1765)

7:o Den Nationale Winsten.94Den nationnale winsten, wördsamast öfwerlemnad til riksens höglofliga ständer, af en deras ledamot (1765)

8. Omständeligit Swar på omständeliga Wederläggningen af Skriften kallad: Källan til Rikets wanmacht och på de wid samma Källa anstälda Watuprof,95Omständeligt swar, på den genom trycket utkomne wederläggning af skriften, kallad: Källan til rikets wanmagt, jämte anmärkningar öfwer de wid samma källa anstälda wattu-prof(1765) utom några små ströpapper i samma ämne.96några små ströpapper i samma ämne: Palmén räknar upp nio skrifter som angrep Källan (Chydenius 1880, s. 61–70) och av dessa nio svarade Chydenius explicit på tre. Se Omständligt svar och kommentaren samt 460–468 och 473–477. LINK

9:o Rikets hielp genom ett Naturligit Finance Systeme.

10:o Tienstehions Naturliga Rätt.97Tankar om husbönders och tienstehions naturliga rätt; upgifne af Anders Chydenius, kyrkoherde i Gamla Carleby (1778)

In Theologicis

11:o 11 Predikningar öfwer 10 Guds Bud,98Predikningar öfver tio Guds bud (1781–1782) som i Theologiska och Homiletiska Sälskapet wunnit högsta belöningen.

12:o 3:ne Widlöftiga Predikningar öfwer Trones Articlar,99Predikningar öfver andra hufvudstycket i catechesen (1784) som likaledes blifwit af samma Sälskap belönta.

13:o Tal hållit på afrättsplatsen i Cronoby då tre mördare undergingo sitt straff.100Tal, hållit på afrättsplatsen i Kronoby (1786) noch101ytterligare, dessutom

14. Tal hållit på Gamla Carleby Rådhus 1772[5] då Kongl. Maij:sts Höga Kröning firades.102Tal hållet vid vår allernådigste konungs, konung Gustaf III:s höga kröning, den 29 maji 1772 (1772)

Han har blifwit hedrad med Ledamotskap uti Sälskapet Aurora i Åbo. af Kongl. Wetenskaps och Witterhets Sälskapet i Götheborg. Kongl. Patriotiska Sälskapet, och Homiletiska Sälskapet i Upsala.

Sådanna hafwa warit hans til allmänhetens kunskap sig sträkta ringa bemödanden, och derföre af almänheten ärhållna hedersbelöningar, men de blifwa altid hans bijwärk; At älska, uplysa och röra sina Åhörare och wärma deras hiertan för sin Gud och Konung samt medborgare har warit och skall så länge han andas warmt blifwa hans hufwudyrcke och gladaste tidsfördrif för hwilcka han dageligen redan skördar sin älskade hiords Kärlek och wälsignelser, jemte eget sinnes lugn, med försäkran, at af sin Öfwerherde en gång blifwa emottagen i ewiga Frids boningar.

1. d:n 23 Febr. 1729: Chydenius själv meddelade i olika sammanhang att han var född antingen den 23 eller den 24 februari. I förteckningen över födda och döpta i Sotkamo församling anges dock att han var född den 26 februari och döpt den 1 mars 1729.
2. Cajana Län: En äldre benämning på ett område kring Kajaneborg; i snävare bemärkning endast Paldamo socken men i vidare bemärkning Brahesläktens friherredöme med bl.a. Kajana, Idensalmi och Kuopio socknar.
3. Chydenius, Samuel, De navigatione, per flumina & lacus patriae, promovenda (1751)
4. se Americanska Näfwerbåtar
5. Jacob Serenius
6. Johan Arckenholtz
7. under H. Lector ... om Tryckfriheten: Syftar på Memorial om tryckfriheten (1765). Om Anders Kraftmans roll, se kommentaren.
8. censor Niclas von Oelreich
9. öfwerwant honom ... pluralitet uti Utskottet: Jämför Självbiografi, s. 147 där Chydenius hade en annan uppfattning om resultatet av omröstningen.
10. framställningar, redogörelser
11. enkelhet
12. Anders Nordencrantz
13. person med omfattande lärdom på många vitt skilda områden
14. ursprungliga
15. Rikets hjelp, genom en naturlig finance-system (1766),
16. Thure Gustaf Rudbeck
17. förbjuden att tryckas
18. ett Memorial, om bewilningen: åsyftar Memorial om bevillningar
19. Olof Celsius d.y., 1716–1794, biskop i Lund och prästeståndets riksdagsledamot vid de flesta riksdagarna 1755–1789.
20. beskyddad, försvarad
21. Chydenius tävlingsskrift hette Svar på frågan om bästa sättet at upodla mosslupna ängar (1762)
22. hedersomnämnande
23. Chydenius deltog med skriften Svar på frågan angående kärrors förbättring (1764)
24. Swar på den af Kgl. Wetenskaps Academien förestälta frågan: Hwad kan vara orsaken, at sådan myckenhet swenskt folk årligen flytter utur landet? och genom hwad författningar det kan bäst förekommas? (1765)
25. Svar på Vetenskaps och Vitterhets Samhällets i Götheborg förestälta fråga: huruvida landthandel för ett rike i gemen är nyttig eller skadelig, och hvad mon den bidrager til industriens uplifvande eller aftagande? (1777)
26. Wederläggning af de skäl, hwarmed man söker bestrida öster- och wästerbotniska samt wäster-norrländske städerne fri seglation (1765)
27. Källan til rikets wan-magt (1765)
28. Den nationnale winsten, wördsamast öfwerlemnad til riksens höglofliga ständer, af en deras ledamot (1765)
29. Omständeligt swar, på den genom trycket utkomne wederläggning af skriften, kallad: Källan til rikets wanmagt, jämte anmärkningar öfwer de wid samma källa anstälda wattu-prof (1765)
30. några små ströpapper i samma ämne: Palmén räknar upp nio skrifter som angrep Källan (Chydenius 1880, s. 61–70) och av dessa nio svarade Chydenius explicit på tre. Se Omständligt svar och kommentaren samt 460–468 och 473–477. LINK
31. Tankar om husbönders och tienstehions naturliga rätt; upgifne af Anders Chydenius, kyrkoherde i Gamla Carleby (1778)
32. Predikningar öfver tio Guds bud (1781–1782)
33. Predikningar öfver andra hufvudstycket i catechesen (1784)
34. Tal, hållit på afrättsplatsen i Kronoby (1786)
35. ytterligare, dessutom
36. Tal hållet vid vår allernådigste konungs, konung Gustaf III:s höga kröning, den 29 maji 1772 (1772)

[1]

Anders Chydenius on syntynyt 23. helmikuuta 1729103Chydenius itse ilmoitti eri yhteyksissä syntymäpäiväkseen 23. tai 24. helmikuuta. Sotkamon seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelossa kuitenkin ilmoitetaan hänen syntyneen 26.2. ja saaneen kasteen 1.3.1729. Kajaanin läänin104Kajaanin läänin: Vanha nimitys, jolla on tarkoitettu Kajaanin linnaa ympäröiviä alueita, suppeammassa merkityksessä vanhaa Paltamon pitäjää ja laajemmassa koko Kajaanin vapaaherrakuntaa, johon kuuluivat mm. Kajaanin, Iisalmen ja Kuopion pitäjät. Sotkamon pitäjässä. Isä oli rovasti ja Kokkolan kirkkoherra Jakob Chydenius, tuolloin Sotkamon kappalainen. Äiti Hedvig Hornaea, rovasti Samuel Hornaeuksen tytär Eurajoelta. Sai opetusta osaksi isältään, osaksi myös Oulun triviaalikoulussa. Tuli 1745 ylioppilaaksi Turun Akatemiaan, kävi Uppsalan yliopistossa 1750 ja puolusti siellä Kokemäenjokeen tapaturmaisesti hukkuneen veljensä, filosofian apulaisopettaja, maisteri Samuel Chydeniuksen väitöskirjaa De navigatione per flumina et lacus patria promovenda105Chydenius, Samuel, De navigatione per flumina & lacus patriae promovenda (1751) ja julkaisi 1753 suoritettuaan sitä ennen yhtä aikaa nuoremman veljensä Jakob Chydeniuksen kanssa kandidaatin tutkinnon pro gradu -tutkielmanaan lyhyen kuvauksen amerikkalaisista tuohiveneistä106Amerikkalaiset tuohiveneet herra tohtori ja professori Kalmin ohjauksessa Turussa. Saman vuoden maaliskuussa hänet nimitettiin Kokkolan seurakuntaan vastikään perustetun Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi, ja hän sai muutaman vuoden kuluttua kappalaisen valtakirjan ja palveli tässä virassa 17 vuotta. Sieltä hän sai ylennyksen kirkkoherraksi samaan seurakuntaan, jonka alaisuuteen tämä kappeliseurakunta kuului, ja 1779 hänelle myönnettiin rovastin arvo, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa nimitti hänet armossaan teologian tohtoriksi.

Hän solmi 1755 avioliiton pietarsaarelaisen kauppiaan Mellbergin tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa saamatta avioliitostaan perillisiä.

Hän osallistui vuosien 1765 ja 1766 valtiopäiville Pohjanmaan kappalaisten edustajana ja jätti useiden hänen korkea-arvoisuutensa piispa Sereniuksen107Jacob Serenius sekä puoluevainoissa[2] karkotetun, mutta nyt palanneen kuninkaallisen hovineuvoksen Arckenholtzin108Johan Arckenholtz kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kunnianarvoisan lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion,109lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion: Tarkoitetaan Painovapausmuistiota (1765). Anders Kraftmanin osuudesta ks. Kommentti: Painovapausmuistion luonnos ja Painovapausmuistio. joka useiden muiden samaa asiaa koskettelevien muistioiden kanssa jätettiin suuren deputaation asettaman erityisvaliokunnan käsiteltäväksi. Hän itse oli valiokunnan jäsen ja sai siellä tilaisuuden kamppailla erityisesti sensuuria ja silloista painotuotteiden sensoria, kanslianeuvos ja sittemmin kansliakollegion presidentti Niclas von Oelreichia vastaan ja voitti tämän lopulta valiokunnassa yhden äänen enemmistöllä,110voitti hänet valiokunnassa … enemmistöllä: Ks. Omaelämäkerta, jossa Chydenius esittää toisenlaisen käsityksen äänestystuloksesta. minkä jälkeen hän kirjoitti mietinnön, joka muiden jäsenten laajoista selonteoista huolimatta hyväksyttiin juuri yksinkertaisuutensa takia suuressa deputaatiossa ja sai sitten valtakunnan säätyjen hyväksymisen. Tässä yhteydessä käydyt keskustelut olisivat hänen mietintönsä rinnalla jälkimaailmalle mielenkiintoista luettavaa. Salainen valiokunta päätti samoilla valtiopäivillä suuren opastajansa kauppaneuvos Nordencrantzin111Anders Nordencrantz suunnitelman mukaisesti (hän oli tuohon aikaan todellakin paras ellei ainoa finanssijärjestelmän perinpohjainen tuntija ja todellinen polyhistori,112henkilö, jolla on laaja oppineisuus monella eri alalla mutta hänellä oli se heikkous, että hän halusi mihin hintaan tahansa saada 36 markasta 72 markkaan ja vielä sitäkin korkeammalle nousseen kurssin seurauksena huonontuneiden rahojensa arvon kohotetuksi alkuperäiseen eli 36 markan kurssin mukaiseen arvoon) laskea kurssia vähitellen tiettyyn markka-arvoon vuosittain. Arvioidessaan alkuperäisen arvon oikeudenmukaiseksi Chydenius ei voinut olla kannattamatta esitystä, mutta muutoksen vaikutukset liiketoimintaan ja elinkeinoihin kauhistuttivat häntä. Tämän takia hän silloiselle pankkideputaatiolle laatimassaan muistiossa kuvaili sen seurauksia ja lupasi nimenomaisesti yleisölle suunnatun selväsanaisen tutkielman välityksellä sanoutua irti osallisuudestaan[3] väistämättöminä pitämiensä onnettomien seurausten aiheuttamiseen. Tämän lupauksensa hän toteuttikin julkaisemalla kirjoituksen Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla,113Valtakunnan pelastaminen. jonka painattamisen maamarsalkka paroni Rudbeck114Thure Gustaf Rudbeck kielsi sen ollessa jo painossa, mutta joka säädyn tarkastuksen jälkeen kuitenkin ilmestyi jonkin ajan kuluttua. Tämän takia hän joutui salaisen valiokunnan puhutteluun ja sai siellä kuulla uhkauksia, ja heti sen jälkeen hänet karkotettiin säädystä äänestyspäätöksellä. Hän saapui 1769 Norrköpingin ylimääräisille valtiopäiville kappalaisten edustajana, mutta hänet torjuttiin heti äänestyspäätöksellä. Kun Pohjanmaan kirkkoherrat olivat valinneet hänet valtiopäivämiehekseen 1778, hän luki pappissäädyssä ja jätti sille muistion suostunnasta115Muistio verosuostunnoista tarkoituksenaan vakuuttaa siinä toisaalta säätyjen valmiutta tarjota esivallalleen sen ja valtakunnan tarvitsemat varat ja toisaalta puolustaa säätyjen oikeutta suostunnoista päättämiseen. Koko sääty kuunteli sitä mykän hämmästyksen vallassa, ja hänelle suotiin se armonosoitus, että hän sai ottaa muistionsa takaisin huomautusta saamatta. Hän jätti samoilla valtiopäivillä toisen, uskonnonvapautta koskevan muistion, ja sitäkin useimmat pappissäädyn jäsenet pitivät vaarallisena, ja kunnianarvoisa piispa Celsius116Olof Celsius nuorempi, Lundin piispa, pappissäädyn valtiopäiväedustaja useimmilla valtiopäivillä vuosina 1755–1789 torjui sen säädyn nimissä, mutta kuninkaallinen majesteetti osoitti kirjoittajalle runsaasti suosiotaan.

Chydenius on julkaissut painettuina seuraavat kirjoitukset:

1) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, miksi niityt sammaloituvat ja millä keinolla se voidaan parhaiten estää;117Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1761 esittämään kysymykseen, miten sammaloituneet niityt voidaan parhaiten saada viljelyskäyttöön (1762) se sai akatemian kunniamaininnan.

2) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, voidaanko tavallisia kärryjämme parantaa,[4] niin että niillä kyetään kuljettamaan 70 leiviskän kuorma yhtä kevyesti kuin nykyisin 40 leiviskää;118Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1763 esittämään kysymykseen kärryjen parantamisesta (1764) sekin sai kunniamaininnan.

3) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen Ruotsin kansan maastamuuton syistä ja keinoista, joilla se voidaan parhaiten ehkäistä.119Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian esittämään kysymykseen: mikä voi olla syynä siihen, että suuri joukko ruotsalaisia muuttaa joka vuosi maasta ja millä keinoin maastamuuttoa voitaisiin parhaiten torjua? (1765)

4) Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran kysymykseen, onko maakauppa valtakunnalle yleensä hyödyksi vai vahingoksi.120Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran esittämään kysymykseen: Onko maakauppa yleensä valtakunnalle hyödyksi vai vahingoksi ja missä määrin se vaikuttaa elinkeinoelämän vilkastumiseen tai taantumiseen?(1777)

5) Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus.121Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus (1765)

6) Valtakunnan heikkouden lähde.122Valtakunnan heikkouden lähde (1765)

7) Kansallinen voitto.123Kansallinen voitto, jonka on mitä nöyrimmällä kunnioituksella valtakunnan korkea-arvoisille säädyille luovuttanut eräs niiden jäsen(1765)

8) Seikkaperäinen vastaus seikkaperäiseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde sekä samasta lähteistä otettuihin vesinäytteisiin,124Seikkaperäinen vastaus painosta tulleeseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde, sekä Huomautuksia samasta lähteestä otetuista vesinäytteistä (1765) mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta.125mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta: E. G. Palmén laski, että Lähdettä vastaan hyökättiin kaikkiaan yhdeksässä kirjoituksessa (Chydenius 1880, s. 61–70). Chydenius vastasi kuitenkin suoranaisesti vain kolmeen näistä. Ks. Seikkaperäinen vastaus painosta tulleeseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde, sekä Huomautuksia samasta lähteestä otetuista vesinäytteistä ja sen kommentti sekä ACKT2 s. 458–466 ja 471–475. LINKKI

9) Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla.

10) Palkollisten luonnolliset oikeudet.126Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista (1778)

Teologisista aiheista:

11) 11 saarnaa Jumalan kymmenestä käskystä;127Saarnoja Jumalan kymmenestä käskystä (1781–1782) teos sai Teologian ja homiletiikan seuran128Teologian ja homiletiikan seuran: Theologico-Homiletiska sällskapet korkeimman palkinnon.

12) Kolme laajaa saarnaa uskonkappaleista,129Saarnoja katekismuksen toisesta pääkappaleesta (1784) jotka samoin saivat mainitun seuran palkinnon.

13) Saarna Kruunupyyn mestauspaikalla, kun kolme murhaajaa kärsi rangaistuksensa,130Anders Chydeniuksen puhe Kruunupyyn mestauspaikalla (1786) ja lisäksi

14) Puhe Kokkolan raatihuoneella 1772[5] juhlittaessa kuninkaallisen majesteetin korkeata kruunausta.131Puhe, jonka kaikkein armollisimman kuninkaamme, kuningas Kustaa III:n, korkeasti kunnioitetun kruunajaisjuhlan johdosta 29. toukokuuta 1772 on Kokkolan raatihuoneella pitänyt Anders Chydenius, kirkkoherra(1772)

Hän on saanut Turun Aurora-seuran, Göteborgin Kuninkaallisen tiede- ja kirjallisuusseuran, Kuninkaallisen isänmaallisen seuran ja Uppsalan homileettisen seuran132Uppsalan homileettisen seuran: Theologico-Homiletiska sällskapet jäsenyyden kunnian.

Tällaiset ovat olleet hänen yleisön tietoisuuteen yltäneet vähäiset ponnistelunsa sekä niistä saadut julkiset kunniapalkinnot, mutta ne ovat aina hänelle sivutyötä. Kuulijoiden rakastaminen ja valistaminen, heidän mielensä liikuttaminen ja heidän sydämensä lämmittäminen rakkauteen Jumalaansa, kuningastaan ja maanmiehiään kohtaan on aina ollut ja on edelleen hänen viimeiseen hengenvetoonsa asti hänen päätyönsä ja suurinta iloa tuottanut ajanvietteensä. Tästä työstään hän saa jo päivittäin osakseen rakastamansa lammaskatraan kiintymyksen osoituksia ja siunauksia sekä itselleen mielenrauhan lujasti luottaen siihen, että hänen Ylipaimenensa kerran ottaa hänet vastaan ikuisen rauhan asuinsijoilla.

Suom. Heikki Eskelinen

1. Chydenius itse ilmoitti eri yhteyksissä syntymäpäiväkseen 23. tai 24. helmikuuta. Sotkamon seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelossa kuitenkin ilmoitetaan hänen syntyneen 26.2. ja saaneen kasteen 1.3.1729.
2. Kajaanin läänin: Vanha nimitys, jolla on tarkoitettu Kajaanin linnaa ympäröiviä alueita, suppeammassa merkityksessä vanhaa Paltamon pitäjää ja laajemmassa koko Kajaanin vapaaherrakuntaa, johon kuuluivat mm. Kajaanin, Iisalmen ja Kuopion pitäjät.
3. Chydenius, Samuel, De navigatione per flumina & lacus patriae promovenda (1751)
4. Amerikkalaiset tuohiveneet
5. Jacob Serenius
6. Johan Arckenholtz
7. lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion: Tarkoitetaan Painovapausmuistiota (1765). Anders Kraftmanin osuudesta ks. Kommentti: Painovapausmuistion luonnos ja Painovapausmuistio.
8. voitti hänet valiokunnassa … enemmistöllä: Ks. Omaelämäkerta, jossa Chydenius esittää toisenlaisen käsityksen äänestystuloksesta.
9. Anders Nordencrantz
10. henkilö, jolla on laaja oppineisuus monella eri alalla
11. Valtakunnan pelastaminen.
12. Thure Gustaf Rudbeck
13. Muistio verosuostunnoista
14. Olof Celsius nuorempi, Lundin piispa, pappissäädyn valtiopäiväedustaja useimmilla valtiopäivillä vuosina 1755–1789
15. Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1761 esittämään kysymykseen, miten sammaloituneet niityt voidaan parhaiten saada viljelyskäyttöön (1762)
16. Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian 1763 esittämään kysymykseen kärryjen parantamisesta (1764)
17. Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian esittämään kysymykseen: mikä voi olla syynä siihen, että suuri joukko ruotsalaisia muuttaa joka vuosi maasta ja millä keinoin maastamuuttoa voitaisiin parhaiten torjua? (1765)
18. Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran esittämään kysymykseen: Onko maakauppa yleensä valtakunnalle hyödyksi vai vahingoksi ja missä määrin se vaikuttaa elinkeinoelämän vilkastumiseen tai taantumiseen? (1777)
19. Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus (1765)
20. Valtakunnan heikkouden lähde (1765)
21. Kansallinen voitto, jonka on mitä nöyrimmällä kunnioituksella valtakunnan korkea-arvoisille säädyille luovuttanut eräs niiden jäsen (1765)
22. Seikkaperäinen vastaus painosta tulleeseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde, sekä Huomautuksia samasta lähteestä otetuista vesinäytteistä (1765)
23. mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta: E. G. Palmén laski, että Lähdettä vastaan hyökättiin kaikkiaan yhdeksässä kirjoituksessa (Chydenius 1880, s. 61–70). Chydenius vastasi kuitenkin suoranaisesti vain kolmeen näistä. Ks. Seikkaperäinen vastaus painosta tulleeseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde, sekä Huomautuksia samasta lähteestä otetuista vesinäytteistä ja sen kommentti sekä ACKT2 s. 458–466 ja 471–475. LINKKI
24. Ajatuksia isäntien ja palkollisten luonnollisista oikeuksista (1778)
25. Saarnoja Jumalan kymmenestä käskystä (1781–1782)
26. Teologian ja homiletiikan seuran: Theologico-Homiletiska sällskapet
27. Saarnoja katekismuksen toisesta pääkappaleesta (1784)
28. Anders Chydeniuksen puhe Kruunupyyn mestauspaikalla (1786)
29. Puhe, jonka kaikkein armollisimman kuninkaamme, kuningas Kustaa III:n, korkeasti kunnioitetun kruunajaisjuhlan johdosta 29. toukokuuta 1772 on Kokkolan raatihuoneella pitänyt Anders Chydenius, kirkkoherra (1772)
30. Uppsalan homileettisen seuran: Theologico-Homiletiska sällskapet

Unfortunately this content isn't available in English