[1]
55.
Anders Chydenius är född d:n 23 Febr. 1729,1 uti Sotkamo Sochn af Cajana Län.2 Fadren war Prosten och Kyrckoherden i GamlaCarleby Jacob Chydenius då Capellan i Sotkamo. Modren Hedvig Hornæa, Prosten Samuel Hornæi dotter från Euraåminne, niöt underwisning dels af sin fader dels ock uti Uhleåborgs Trivial Schola. Blef Student 1745 wid Åbo Academie, besökte Upsala Hög Schola 1750. och förswarade där sin Broders, den i Cumo Elf olyckeligen drunknade Philosophiæ Adjuncten Mag. Sam. Chydenii Disputation: De Navigatione per Flumina et Lacus Patria promovenda,3 och utgaf 1753, sedan han förut på en gång med sin yngre broder Jacob Chydenius stådt Candidatexamen så som Graduel Disputation en kort beskrifning om Americanska Näfwerbåtar,4 under Doct och Professor Kalm uti Åbo. Samma år in Martio Ordinerades til Predikant [i] Nedervetil, ett nyligen anlagt Capell uti GCarleby Pastorat, och fik efter några år Capellans Fullmacht, hwarwid han tiente i 17. år. Fik därifrån 1770 befordran til samma Pastorat, hwarunder detta Capell lydde, och 1779 hedrad med Proste namn, och af Hans Kongl. Maij:stt i Nåder utnämd til Theologiæ Doctor.
Trädde 1755 uti gifte med Handelsman Mellbergs ifrån Jacobstad dotter Beata Magdalena Mellberg utan at hafwa fått några arfwingar.
År 1765 och 66 bijwistade han som Capellanernas ifrån Österbotn Fullmächtig Riksdagen och inlämnade efter flera öfwerläggningar med H. H. Biskop Serenius,5 och det genom partie förföljel[2]ser förjagade, men nu återkomna Kongl. HofRådet Archenholtz6 under H. Lector Kraftmans Namn ett memorial om Tryckfriheten,7 som jemte flera andra i samma ämne blef förwist til ett särskilt Utskott af Stora Deputation, uti hwilket han äfwen war ledamot, och fik i synnerhet tilfälle at där fäkta emot Censuren, och dåwarande Censor Librorum Cancellie Rådet sedermera Præsidenten uti Kongl. Comm. Collegio N: v Oelreich,8 och öfwerwant honom sluteligen genom en rösts pluralitet uti Utskottet.9 hwarefter betänckandet af honom upsattes, som oachtat widlöftiga deductioner10 af andra ledamöter deremot biföls just för sin simplicitet11 i Stora Deputation och sedan hos Riksens Ständer. Hwilcka discurser med sitt betänkande wore för efterwerlden interessenta at läsas. Wid samma Riksdag faststälte Secreta Utskottet, efter sin stora Mentors Commerce Rådet Nordencrantzes12 plan /: som werckeligen den tiden war den största om ei enda Kännare af Finance wärcket i grund och en wärckelig Polyhistor,13 hwilcken likwäl ägde den swagheten at wilja, kosta hwad wille hafwa sina genom Coursens stigande från 36. til 72 mark och därutöfwer försämrade pengar förbätrade til sitt primitiva14 wärde el:r efter 36 mark :/ at efter hand reducera coursen neder til wist marktal om året. det Chydenius i ansende til primitiva billigheten ei annat kunde än gilla, men i ansende til wärkningarna uppå rörelsen och näringar måste rysa före. I grund hwaraf han genom Memorial til då warande Banco Deputation förestälte fölgderna deraf, med det uttryckeliga löfte, at genom någon tydelig afhandling urskulda sig för allmänheten för delachtighet[3] uti olyksfölgderna, dem han förut såg såsom oundwikeliga, det han ock fulfölgde genom en piece under tit. Rikets hielp genom et naturligt Finance Systeme.15 hwilcket under Trykningen blef af Landtmarsk. Baron Rudbeck16 supprimert,17 men kom doch genom Ståndets censur en tid derefter ifrån Trycket; Hwarföre han på det hårdaste blef tiltalt och hotad af Secr. Utskottet, och straxt derpå utvoterad från sitt Stånd. År 1769. wid Urtima Riksdagen uti Norköping infant han sig såsom Capellanernas Fullmächtig men blef straxt utvoterad. 1778 Kallad til Pastorum i Österbotn Riksdagsman upläste han och inlämnade til Presta Ståndet ett Memorial, om bewilningen,18 til betygande af Ständernas beredwillighet at erbiuda sin Öfwerhet dess och Rikets behof på ena sidan och at å den andra förwara Ständers bewilnings frihet, som af hela Ståndet afhördes med en tyst häpenhet, och han fik den grace, at utan anmärkning få återtaga sitt memorial. Wid samma Riksdag inlämnade han ett annat Memorial om Religions Friheten, som äfwen af de flästa i Präst-Ståndet blef ansedt såsom farligt och af H. Biskop Celsius19 på Ståndets wägnar wederlagt, men auctoren af Kongl. May:stt Kraftigt hägnad.20
Chydenius har genom Trycket utgifwit följande Skrifter:
1:o Swar på Kongl. Wetenskaps Academiens Fråga Om orsaken til Måssa på Ängar och genom hwad medel den bäst kan förekommas,21 som wandt Academiens accessit.22
2:o Swar på K. Wetenskaps Academiens Fråga: Om wåra wanliga Kärror kunna så förbät[4]tras at 70 lispunds tyngd framsläpas med lika lätthet som nu 40,23 som äfwen want accessit.
3:is Swar på Kongl. Wet. Academiens Fråga: Om orsaken til Swenska Folckets utflyttning, och genom hwad medel den kan bäst förekommas.24
4:o Swar på Wetenskaps och Witterhets Sälskapets i Götheborg fråga: Om Landthandel är för ett Rike i gemen nyttig eller skadelig.25
5:o Wederläggning af de skäl hwarmed man söker bestrida Öster- och Wästerbotniska, samt Westernårlänska Städerna fri Seglation.26
6:o Källan til Rikets wanmagt.27
7:o Den Nationale Winsten.28
8. Omständeligit Swar på omständeliga Wederläggningen af Skriften kallad: Källan til Rikets wanmacht och på de wid samma Källa anstälda Watuprof,29 utom några små ströpapper i samma ämne.30
9:o Rikets hielp genom ett Naturligit Finance Systeme.
10:o Tienstehions Naturliga Rätt.31
In Theologicis
11:o 11 Predikningar öfwer 10 Guds Bud,32 som i Theologiska och Homiletiska Sälskapet wunnit högsta belöningen.
12:o 3:ne Widlöftiga Predikningar öfwer Trones Articlar,33 som likaledes blifwit af samma Sälskap belönta.
13:o Tal hållit på afrättsplatsen i Cronoby då tre mördare undergingo sitt straff.34 noch35
14. Tal hållit på Gamla Carleby Rådhus 1772[5] då Kongl. Maij:sts Höga Kröning firades.36
Han har blifwit hedrad med Ledamotskap uti Sälskapet Aurora i Åbo. af Kongl. Wetenskaps och Witterhets Sälskapet i Götheborg. Kongl. Patriotiska Sälskapet, och Homiletiska Sälskapet i Upsala.
Sådanna hafwa warit hans til allmänhetens kunskap sig sträkta ringa bemödanden, och derföre af almänheten ärhållna hedersbelöningar, men de blifwa altid hans bijwärk; At älska, uplysa och röra sina Åhörare och wärma deras hiertan för sin Gud och Konung samt medborgare har warit och skall så länge han andas warmt blifwa hans hufwudyrcke och gladaste tidsfördrif för hwilcka han dageligen redan skördar sin älskade hiords Kärlek och wälsignelser, jemte eget sinnes lugn, med försäkran, at af sin Öfwerherde en gång blifwa emottagen i ewiga Frids boningar.
[1]
Anders Chydenius on syntynyt 23. helmikuuta 172937 Kajaanin läänin38 Sotkamon pitäjässä. Isä oli rovasti ja Kokkolan kirkkoherra Jakob Chydenius, tuolloin Sotkamon kappalainen. Äiti Hedvig Hornaea, rovasti Samuel Hornaeuksen tytär Eurajoelta. Sai opetusta osaksi isältään, osaksi myös Oulun triviaalikoulussa. Tuli 1745 ylioppilaaksi Turun Akatemiaan, kävi Uppsalan yliopistossa 1750 ja puolusti siellä Kokemäenjokeen tapaturmaisesti hukkuneen veljensä, filosofian apulaisopettaja, maisteri Samuel Chydeniuksen väitöskirjaa De navigatione per flumina et lacus patria promovenda39 ja julkaisi 1753 suoritettuaan sitä ennen yhtä aikaa nuoremman veljensä Jakob Chydeniuksen kanssa kandidaatin tutkinnon pro gradu -tutkielmanaan lyhyen kuvauksen amerikkalaisista tuohiveneistä40 herra tohtori ja professori Kalmin ohjauksessa Turussa. Saman vuoden maaliskuussa hänet nimitettiin Kokkolan seurakuntaan vastikään perustetun Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi, ja hän sai muutaman vuoden kuluttua kappalaisen valtakirjan ja palveli tässä virassa 17 vuotta. Sieltä hän sai ylennyksen kirkkoherraksi samaan seurakuntaan, jonka alaisuuteen tämä kappeliseurakunta kuului, ja 1779 hänelle myönnettiin rovastin arvo, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa nimitti hänet armossaan teologian tohtoriksi.
Hän solmi 1755 avioliiton pietarsaarelaisen kauppiaan Mellbergin tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa saamatta avioliitostaan perillisiä.
Hän osallistui vuosien 1765 ja 1766 valtiopäiville Pohjanmaan kappalaisten edustajana ja jätti useiden hänen korkea-arvoisuutensa piispa Sereniuksen41 sekä puoluevainoissa[2] karkotetun, mutta nyt palanneen kuninkaallisen hovineuvoksen Arckenholtzin42 kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kunnianarvoisan lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion,43 joka useiden muiden samaa asiaa koskettelevien muistioiden kanssa jätettiin suuren deputaation asettaman erityisvaliokunnan käsiteltäväksi. Hän itse oli valiokunnan jäsen ja sai siellä tilaisuuden kamppailla erityisesti sensuuria ja silloista painotuotteiden sensoria, kanslianeuvos ja sittemmin kansliakollegion presidentti Niclas von Oelreichia vastaan ja voitti tämän lopulta valiokunnassa yhden äänen enemmistöllä,44 minkä jälkeen hän kirjoitti mietinnön, joka muiden jäsenten laajoista selonteoista huolimatta hyväksyttiin juuri yksinkertaisuutensa takia suuressa deputaatiossa ja sai sitten valtakunnan säätyjen hyväksymisen. Tässä yhteydessä käydyt keskustelut olisivat hänen mietintönsä rinnalla jälkimaailmalle mielenkiintoista luettavaa. Salainen valiokunta päätti samoilla valtiopäivillä suuren opastajansa kauppaneuvos Nordencrantzin45 suunnitelman mukaisesti (hän oli tuohon aikaan todellakin paras ellei ainoa finanssijärjestelmän perinpohjainen tuntija ja todellinen polyhistori,46 mutta hänellä oli se heikkous, että hän halusi mihin hintaan tahansa saada 36 markasta 72 markkaan ja vielä sitäkin korkeammalle nousseen kurssin seurauksena huonontuneiden rahojensa arvon kohotetuksi alkuperäiseen eli 36 markan kurssin mukaiseen arvoon) laskea kurssia vähitellen tiettyyn markka-arvoon vuosittain. Arvioidessaan alkuperäisen arvon oikeudenmukaiseksi Chydenius ei voinut olla kannattamatta esitystä, mutta muutoksen vaikutukset liiketoimintaan ja elinkeinoihin kauhistuttivat häntä. Tämän takia hän silloiselle pankkideputaatiolle laatimassaan muistiossa kuvaili sen seurauksia ja lupasi nimenomaisesti yleisölle suunnatun selväsanaisen tutkielman välityksellä sanoutua irti osallisuudestaan[3] väistämättöminä pitämiensä onnettomien seurausten aiheuttamiseen. Tämän lupauksensa hän toteuttikin julkaisemalla kirjoituksen Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla,47 jonka painattamisen maamarsalkka paroni Rudbeck48 kielsi sen ollessa jo painossa, mutta joka säädyn tarkastuksen jälkeen kuitenkin ilmestyi jonkin ajan kuluttua. Tämän takia hän joutui salaisen valiokunnan puhutteluun ja sai siellä kuulla uhkauksia, ja heti sen jälkeen hänet karkotettiin säädystä äänestyspäätöksellä. Hän saapui 1769 Norrköpingin ylimääräisille valtiopäiville kappalaisten edustajana, mutta hänet torjuttiin heti äänestyspäätöksellä. Kun Pohjanmaan kirkkoherrat olivat valinneet hänet valtiopäivämiehekseen 1778, hän luki pappissäädyssä ja jätti sille muistion suostunnasta49 tarkoituksenaan vakuuttaa siinä toisaalta säätyjen valmiutta tarjota esivallalleen sen ja valtakunnan tarvitsemat varat ja toisaalta puolustaa säätyjen oikeutta suostunnoista päättämiseen. Koko sääty kuunteli sitä mykän hämmästyksen vallassa, ja hänelle suotiin se armonosoitus, että hän sai ottaa muistionsa takaisin huomautusta saamatta. Hän jätti samoilla valtiopäivillä toisen, uskonnonvapautta koskevan muistion, ja sitäkin useimmat pappissäädyn jäsenet pitivät vaarallisena, ja kunnianarvoisa piispa Celsius50 torjui sen säädyn nimissä, mutta kuninkaallinen majesteetti osoitti kirjoittajalle runsaasti suosiotaan.
Chydenius on julkaissut painettuina seuraavat kirjoitukset:
1) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, miksi niityt sammaloituvat ja millä keinolla se voidaan parhaiten estää;51 se sai akatemian kunniamaininnan.
2) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, voidaanko tavallisia kärryjämme parantaa,[4] niin että niillä kyetään kuljettamaan 70 leiviskän kuorma yhtä kevyesti kuin nykyisin 40 leiviskää;52 sekin sai kunniamaininnan.
3) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen Ruotsin kansan maastamuuton syistä ja keinoista, joilla se voidaan parhaiten ehkäistä.53
4) Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran kysymykseen, onko maakauppa valtakunnalle yleensä hyödyksi vai vahingoksi.54
5) Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus.55
6) Valtakunnan heikkouden lähde.56
7) Kansallinen voitto.57
8) Seikkaperäinen vastaus seikkaperäiseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde sekä samasta lähteistä otettuihin vesinäytteisiin,58 mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta.59
9) Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla.
10) Palkollisten luonnolliset oikeudet.60
Teologisista aiheista:
11) 11 saarnaa Jumalan kymmenestä käskystä;61 teos sai Teologian ja homiletiikan seuran62 korkeimman palkinnon.
12) Kolme laajaa saarnaa uskonkappaleista,63 jotka samoin saivat mainitun seuran palkinnon.
13) Saarna Kruunupyyn mestauspaikalla, kun kolme murhaajaa kärsi rangaistuksensa,64 ja lisäksi
14) Puhe Kokkolan raatihuoneella 1772[5] juhlittaessa kuninkaallisen majesteetin korkeata kruunausta.65
Hän on saanut Turun Aurora-seuran, Göteborgin Kuninkaallisen tiede- ja kirjallisuusseuran, Kuninkaallisen isänmaallisen seuran ja Uppsalan homileettisen seuran66 jäsenyyden kunnian.
Tällaiset ovat olleet hänen yleisön tietoisuuteen yltäneet vähäiset ponnistelunsa sekä niistä saadut julkiset kunniapalkinnot, mutta ne ovat aina hänelle sivutyötä. Kuulijoiden rakastaminen ja valistaminen, heidän mielensä liikuttaminen ja heidän sydämensä lämmittäminen rakkauteen Jumalaansa, kuningastaan ja maanmiehiään kohtaan on aina ollut ja on edelleen hänen viimeiseen hengenvetoonsa asti hänen päätyönsä ja suurinta iloa tuottanut ajanvietteensä. Tästä työstään hän saa jo päivittäin osakseen rakastamansa lammaskatraan kiintymyksen osoituksia ja siunauksia sekä itselleen mielenrauhan lujasti luottaen siihen, että hänen Ylipaimenensa kerran ottaa hänet vastaan ikuisen rauhan asuinsijoilla.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[1]
55.
Anders Chydenius är född d:n 23 Febr. 1729,67 uti Sotkamo Sochn af Cajana Län.68 Fadren war Prosten och Kyrckoherden i GamlaCarleby Jacob Chydenius då Capellan i Sotkamo. Modren Hedvig Hornæa, Prosten Samuel Hornæi dotter från Euraåminne, niöt underwisning dels af sin fader dels ock uti Uhleåborgs Trivial Schola. Blef Student 1745 wid Åbo Academie, besökte Upsala Hög Schola 1750. och förswarade där sin Broders, den i Cumo Elf olyckeligen drunknade Philosophiæ Adjuncten Mag. Sam. Chydenii Disputation: De Navigatione per Flumina et Lacus Patria promovenda,69 och utgaf 1753, sedan han förut på en gång med sin yngre broder Jacob Chydenius stådt Candidatexamen så som Graduel Disputation en kort beskrifning om Americanska Näfwerbåtar,70 under Doct och Professor Kalm uti Åbo. Samma år in Martio Ordinerades til Predikant [i] Nedervetil, ett nyligen anlagt Capell uti GCarleby Pastorat, och fik efter några år Capellans Fullmacht, hwarwid han tiente i 17. år. Fik därifrån 1770 befordran til samma Pastorat, hwarunder detta Capell lydde, och 1779 hedrad med Proste namn, och af Hans Kongl. Maij:stt i Nåder utnämd til Theologiæ Doctor.
Trädde 1755 uti gifte med Handelsman Mellbergs ifrån Jacobstad dotter Beata Magdalena Mellberg utan at hafwa fått några arfwingar.
År 1765 och 66 bijwistade han som Capellanernas ifrån Österbotn Fullmächtig Riksdagen och inlämnade efter flera öfwerläggningar med H. H. Biskop Serenius,71 och det genom partie förföljel[2]ser förjagade, men nu återkomna Kongl. HofRådet Archenholtz72 under H. Lector Kraftmans Namn ett memorial om Tryckfriheten,73 som jemte flera andra i samma ämne blef förwist til ett särskilt Utskott af Stora Deputation, uti hwilket han äfwen war ledamot, och fik i synnerhet tilfälle at där fäkta emot Censuren, och dåwarande Censor Librorum Cancellie Rådet sedermera Præsidenten uti Kongl. Comm. Collegio N: v Oelreich,74 och öfwerwant honom sluteligen genom en rösts pluralitet uti Utskottet.75 hwarefter betänckandet af honom upsattes, som oachtat widlöftiga deductioner76 af andra ledamöter deremot biföls just för sin simplicitet77 i Stora Deputation och sedan hos Riksens Ständer. Hwilcka discurser med sitt betänkande wore för efterwerlden interessenta at läsas. Wid samma Riksdag faststälte Secreta Utskottet, efter sin stora Mentors Commerce Rådet Nordencrantzes78 plan /: som werckeligen den tiden war den största om ei enda Kännare af Finance wärcket i grund och en wärckelig Polyhistor,79 hwilcken likwäl ägde den swagheten at wilja, kosta hwad wille hafwa sina genom Coursens stigande från 36. til 72 mark och därutöfwer försämrade pengar förbätrade til sitt primitiva80 wärde el:r efter 36 mark :/ at efter hand reducera coursen neder til wist marktal om året. det Chydenius i ansende til primitiva billigheten ei annat kunde än gilla, men i ansende til wärkningarna uppå rörelsen och näringar måste rysa före. I grund hwaraf han genom Memorial til då warande Banco Deputation förestälte fölgderna deraf, med det uttryckeliga löfte, at genom någon tydelig afhandling urskulda sig för allmänheten för delachtighet[3] uti olyksfölgderna, dem han förut såg såsom oundwikeliga, det han ock fulfölgde genom en piece under tit. Rikets hielp genom et naturligt Finance Systeme.81 hwilcket under Trykningen blef af Landtmarsk. Baron Rudbeck82 supprimert,83 men kom doch genom Ståndets censur en tid derefter ifrån Trycket; Hwarföre han på det hårdaste blef tiltalt och hotad af Secr. Utskottet, och straxt derpå utvoterad från sitt Stånd. År 1769. wid Urtima Riksdagen uti Norköping infant han sig såsom Capellanernas Fullmächtig men blef straxt utvoterad. 1778 Kallad til Pastorum i Österbotn Riksdagsman upläste han och inlämnade til Presta Ståndet ett Memorial, om bewilningen,84 til betygande af Ständernas beredwillighet at erbiuda sin Öfwerhet dess och Rikets behof på ena sidan och at å den andra förwara Ständers bewilnings frihet, som af hela Ståndet afhördes med en tyst häpenhet, och han fik den grace, at utan anmärkning få återtaga sitt memorial. Wid samma Riksdag inlämnade han ett annat Memorial om Religions Friheten, som äfwen af de flästa i Präst-Ståndet blef ansedt såsom farligt och af H. Biskop Celsius85 på Ståndets wägnar wederlagt, men auctoren af Kongl. May:stt Kraftigt hägnad.86
Chydenius har genom Trycket utgifwit följande Skrifter:
1:o Swar på Kongl. Wetenskaps Academiens Fråga Om orsaken til Måssa på Ängar och genom hwad medel den bäst kan förekommas,87 som wandt Academiens accessit.88
2:o Swar på K. Wetenskaps Academiens Fråga: Om wåra wanliga Kärror kunna så förbät[4]tras at 70 lispunds tyngd framsläpas med lika lätthet som nu 40,89 som äfwen want accessit.
3:is Swar på Kongl. Wet. Academiens Fråga: Om orsaken til Swenska Folckets utflyttning, och genom hwad medel den kan bäst förekommas.90
4:o Swar på Wetenskaps och Witterhets Sälskapets i Götheborg fråga: Om Landthandel är för ett Rike i gemen nyttig eller skadelig.91
5:o Wederläggning af de skäl hwarmed man söker bestrida Öster- och Wästerbotniska, samt Westernårlänska Städerna fri Seglation.92
6:o Källan til Rikets wanmagt.93
7:o Den Nationale Winsten.94
8. Omständeligit Swar på omständeliga Wederläggningen af Skriften kallad: Källan til Rikets wanmacht och på de wid samma Källa anstälda Watuprof,95 utom några små ströpapper i samma ämne.96
9:o Rikets hielp genom ett Naturligit Finance Systeme.
10:o Tienstehions Naturliga Rätt.97
In Theologicis
11:o 11 Predikningar öfwer 10 Guds Bud,98 som i Theologiska och Homiletiska Sälskapet wunnit högsta belöningen.
12:o 3:ne Widlöftiga Predikningar öfwer Trones Articlar,99 som likaledes blifwit af samma Sälskap belönta.
13:o Tal hållit på afrättsplatsen i Cronoby då tre mördare undergingo sitt straff.100 noch101
14. Tal hållit på Gamla Carleby Rådhus 1772[5] då Kongl. Maij:sts Höga Kröning firades.102
Han har blifwit hedrad med Ledamotskap uti Sälskapet Aurora i Åbo. af Kongl. Wetenskaps och Witterhets Sälskapet i Götheborg. Kongl. Patriotiska Sälskapet, och Homiletiska Sälskapet i Upsala.
Sådanna hafwa warit hans til allmänhetens kunskap sig sträkta ringa bemödanden, och derföre af almänheten ärhållna hedersbelöningar, men de blifwa altid hans bijwärk; At älska, uplysa och röra sina Åhörare och wärma deras hiertan för sin Gud och Konung samt medborgare har warit och skall så länge han andas warmt blifwa hans hufwudyrcke och gladaste tidsfördrif för hwilcka han dageligen redan skördar sin älskade hiords Kärlek och wälsignelser, jemte eget sinnes lugn, med försäkran, at af sin Öfwerherde en gång blifwa emottagen i ewiga Frids boningar.
[1]
Anders Chydenius on syntynyt 23. helmikuuta 1729103 Kajaanin läänin104 Sotkamon pitäjässä. Isä oli rovasti ja Kokkolan kirkkoherra Jakob Chydenius, tuolloin Sotkamon kappalainen. Äiti Hedvig Hornaea, rovasti Samuel Hornaeuksen tytär Eurajoelta. Sai opetusta osaksi isältään, osaksi myös Oulun triviaalikoulussa. Tuli 1745 ylioppilaaksi Turun Akatemiaan, kävi Uppsalan yliopistossa 1750 ja puolusti siellä Kokemäenjokeen tapaturmaisesti hukkuneen veljensä, filosofian apulaisopettaja, maisteri Samuel Chydeniuksen väitöskirjaa De navigatione per flumina et lacus patria promovenda105 ja julkaisi 1753 suoritettuaan sitä ennen yhtä aikaa nuoremman veljensä Jakob Chydeniuksen kanssa kandidaatin tutkinnon pro gradu -tutkielmanaan lyhyen kuvauksen amerikkalaisista tuohiveneistä106 herra tohtori ja professori Kalmin ohjauksessa Turussa. Saman vuoden maaliskuussa hänet nimitettiin Kokkolan seurakuntaan vastikään perustetun Alavetelin kappeliseurakunnan saarnaajaksi, ja hän sai muutaman vuoden kuluttua kappalaisen valtakirjan ja palveli tässä virassa 17 vuotta. Sieltä hän sai ylennyksen kirkkoherraksi samaan seurakuntaan, jonka alaisuuteen tämä kappeliseurakunta kuului, ja 1779 hänelle myönnettiin rovastin arvo, ja hänen kuninkaallinen majesteettinsa nimitti hänet armossaan teologian tohtoriksi.
Hän solmi 1755 avioliiton pietarsaarelaisen kauppiaan Mellbergin tyttären Beata Magdalena Mellbergin kanssa saamatta avioliitostaan perillisiä.
Hän osallistui vuosien 1765 ja 1766 valtiopäiville Pohjanmaan kappalaisten edustajana ja jätti useiden hänen korkea-arvoisuutensa piispa Sereniuksen107 sekä puoluevainoissa[2] karkotetun, mutta nyt palanneen kuninkaallisen hovineuvoksen Arckenholtzin108 kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen kunnianarvoisan lehtori Kraftmanin nimissä painovapautta koskevan muistion,109 joka useiden muiden samaa asiaa koskettelevien muistioiden kanssa jätettiin suuren deputaation asettaman erityisvaliokunnan käsiteltäväksi. Hän itse oli valiokunnan jäsen ja sai siellä tilaisuuden kamppailla erityisesti sensuuria ja silloista painotuotteiden sensoria, kanslianeuvos ja sittemmin kansliakollegion presidentti Niclas von Oelreichia vastaan ja voitti tämän lopulta valiokunnassa yhden äänen enemmistöllä,110 minkä jälkeen hän kirjoitti mietinnön, joka muiden jäsenten laajoista selonteoista huolimatta hyväksyttiin juuri yksinkertaisuutensa takia suuressa deputaatiossa ja sai sitten valtakunnan säätyjen hyväksymisen. Tässä yhteydessä käydyt keskustelut olisivat hänen mietintönsä rinnalla jälkimaailmalle mielenkiintoista luettavaa. Salainen valiokunta päätti samoilla valtiopäivillä suuren opastajansa kauppaneuvos Nordencrantzin111 suunnitelman mukaisesti (hän oli tuohon aikaan todellakin paras ellei ainoa finanssijärjestelmän perinpohjainen tuntija ja todellinen polyhistori,112 mutta hänellä oli se heikkous, että hän halusi mihin hintaan tahansa saada 36 markasta 72 markkaan ja vielä sitäkin korkeammalle nousseen kurssin seurauksena huonontuneiden rahojensa arvon kohotetuksi alkuperäiseen eli 36 markan kurssin mukaiseen arvoon) laskea kurssia vähitellen tiettyyn markka-arvoon vuosittain. Arvioidessaan alkuperäisen arvon oikeudenmukaiseksi Chydenius ei voinut olla kannattamatta esitystä, mutta muutoksen vaikutukset liiketoimintaan ja elinkeinoihin kauhistuttivat häntä. Tämän takia hän silloiselle pankkideputaatiolle laatimassaan muistiossa kuvaili sen seurauksia ja lupasi nimenomaisesti yleisölle suunnatun selväsanaisen tutkielman välityksellä sanoutua irti osallisuudestaan[3] väistämättöminä pitämiensä onnettomien seurausten aiheuttamiseen. Tämän lupauksensa hän toteuttikin julkaisemalla kirjoituksen Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla,113 jonka painattamisen maamarsalkka paroni Rudbeck114 kielsi sen ollessa jo painossa, mutta joka säädyn tarkastuksen jälkeen kuitenkin ilmestyi jonkin ajan kuluttua. Tämän takia hän joutui salaisen valiokunnan puhutteluun ja sai siellä kuulla uhkauksia, ja heti sen jälkeen hänet karkotettiin säädystä äänestyspäätöksellä. Hän saapui 1769 Norrköpingin ylimääräisille valtiopäiville kappalaisten edustajana, mutta hänet torjuttiin heti äänestyspäätöksellä. Kun Pohjanmaan kirkkoherrat olivat valinneet hänet valtiopäivämiehekseen 1778, hän luki pappissäädyssä ja jätti sille muistion suostunnasta115 tarkoituksenaan vakuuttaa siinä toisaalta säätyjen valmiutta tarjota esivallalleen sen ja valtakunnan tarvitsemat varat ja toisaalta puolustaa säätyjen oikeutta suostunnoista päättämiseen. Koko sääty kuunteli sitä mykän hämmästyksen vallassa, ja hänelle suotiin se armonosoitus, että hän sai ottaa muistionsa takaisin huomautusta saamatta. Hän jätti samoilla valtiopäivillä toisen, uskonnonvapautta koskevan muistion, ja sitäkin useimmat pappissäädyn jäsenet pitivät vaarallisena, ja kunnianarvoisa piispa Celsius116 torjui sen säädyn nimissä, mutta kuninkaallinen majesteetti osoitti kirjoittajalle runsaasti suosiotaan.
Chydenius on julkaissut painettuina seuraavat kirjoitukset:
1) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, miksi niityt sammaloituvat ja millä keinolla se voidaan parhaiten estää;117 se sai akatemian kunniamaininnan.
2) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen, voidaanko tavallisia kärryjämme parantaa,[4] niin että niillä kyetään kuljettamaan 70 leiviskän kuorma yhtä kevyesti kuin nykyisin 40 leiviskää;118 sekin sai kunniamaininnan.
3) Vastaus Kuninkaallisen tiedeakatemian kysymykseen Ruotsin kansan maastamuuton syistä ja keinoista, joilla se voidaan parhaiten ehkäistä.119
4) Vastaus Göteborgin tiede- ja kirjallisuusseuran kysymykseen, onko maakauppa valtakunnalle yleensä hyödyksi vai vahingoksi.120
5) Niiden perusteiden kumoaminen, joilla Pohjanmaan ja Länsipohjan sekä Västernorrlandin kaupungeilta yritetään kieltää vapaa purjehdusoikeus.121
6) Valtakunnan heikkouden lähde.122
7) Kansallinen voitto.123
8) Seikkaperäinen vastaus seikkaperäiseen vastineeseen kirjoitukselle nimeltä Valtakunnan heikkouden lähde sekä samasta lähteistä otettuihin vesinäytteisiin,124 mutta ei muutamiin hajahuomautuksiin samasta aiheesta.125
9) Valtakunnan pelastaminen luonnollisen rahajärjestelmän avulla.
10) Palkollisten luonnolliset oikeudet.126
Teologisista aiheista:
11) 11 saarnaa Jumalan kymmenestä käskystä;127 teos sai Teologian ja homiletiikan seuran128 korkeimman palkinnon.
12) Kolme laajaa saarnaa uskonkappaleista,129 jotka samoin saivat mainitun seuran palkinnon.
13) Saarna Kruunupyyn mestauspaikalla, kun kolme murhaajaa kärsi rangaistuksensa,130 ja lisäksi
14) Puhe Kokkolan raatihuoneella 1772[5] juhlittaessa kuninkaallisen majesteetin korkeata kruunausta.131
Hän on saanut Turun Aurora-seuran, Göteborgin Kuninkaallisen tiede- ja kirjallisuusseuran, Kuninkaallisen isänmaallisen seuran ja Uppsalan homileettisen seuran132 jäsenyyden kunnian.
Tällaiset ovat olleet hänen yleisön tietoisuuteen yltäneet vähäiset ponnistelunsa sekä niistä saadut julkiset kunniapalkinnot, mutta ne ovat aina hänelle sivutyötä. Kuulijoiden rakastaminen ja valistaminen, heidän mielensä liikuttaminen ja heidän sydämensä lämmittäminen rakkauteen Jumalaansa, kuningastaan ja maanmiehiään kohtaan on aina ollut ja on edelleen hänen viimeiseen hengenvetoonsa asti hänen päätyönsä ja suurinta iloa tuottanut ajanvietteensä. Tästä työstään hän saa jo päivittäin osakseen rakastamansa lammaskatraan kiintymyksen osoituksia ja siunauksia sekä itselleen mielenrauhan lujasti luottaen siihen, että hänen Ylipaimenensa kerran ottaa hänet vastaan ikuisen rauhan asuinsijoilla.
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Previous Section:
Next Section:
Places: Alaveteli Eurajoki (Euraåminne) Gothenburg Kajaani (Kajana) Kokemäenjoki river (Kumo älv) Kokkola (Gamlakarleby – today Karleby) Lund Västerbotten Norrköping Oulu (Uleåborg) Ostrobothnia Sweden Sotkamo Turku (Åbo) Uppsala Västernorrland
Names: Arckenholtz, Johan Celsius, Olof the younger Chydenius, Jakob the elder Chydenius, Samuel Hornæus (Hornæa), Hedvig Hornaeus, Samuel (d. 1740) Kalm, Pehr Kraftman, Anders Mellberg, Beata Magdalena Mellberg, Beata Magdalena Nordencrantz (to 1743 Bachmanson), Anders Oelreich, Niclas von Rubens, Nikolaus Serenius, Jacob
Biblical references:
Subjects: