Previous Section: The National Gain, § 25
Next Section: The National Gain, § 27
§ 26
A merchant who enjoys freedom of trade extends his concerns far and wide; he is continually occupied in marketing his commodities advantageously. If one should attempt to make excessive gains, he will attract competitors who will take a share of the profit and protect citizens from arbitrary extortion. Each one must then be content with a smaller profit on each commodity and instead depend for his livelihood on turning them over all the more rapidly.
Interest rates will then fall; people will then also engage in the minor trades that cannot be considered or pursued when interest rates are high, as they are less profitable. In a word, monopolies, bill-jobbery and a national deficit can never arise unless they are protected by the laws but may well be maintained once they have been established.27
Owing to a peculiar distinction between staple and non-staple towns, foreigners are prevented from obtaining commodities and paying for them in cash in a large number of ports. These have to be offered to the inhabitants of the staple towns; if they will not pay for them, there is no market for them. Industriousness loses much of its incentives, production is reduced and the money begins to flow out. A great profit for the nation!
§. 26.
En köpman, som äger fri handel, sträcker widt ut sin omtanka: han sysslosättes hwarje stund, at med fördel röra sina waror1. Wil någon winna för mycket, får han medtäflare, som dela winsten och hjelpa medborgare från egenwilligt skinneri2. Hwar och en måste då åtnöjas med mindre winst på hwarje Wara; men för sin utkomst i det stället röra dem desto flitigare.
Då faller penninge-interesset3: då upsökes äfwen de mindre näringar, som under hög penninge-ränta ej kunna påtänkas eller drifwas, såsom mindre lönande. Med et ord: Monopolier, Wäxel-wingleri4 och Nationnal förlust kunna aldrig upkomma, om de ej skyddas af Lagarna; men wäl underhållas, sedan de en gång fått rota sig.27
Genom en besynnerlig skilnad imellan Up- och Stapel-städer, hindras utlänningen, at i en stor del hamnar upsöka waror och med Contant betala dem. De måste hembjudas5 Stapelstads-boen: wil han icke betala dem, är ingen utwäg at få dem sålda. Idogheten förlorar en stor del af sin upmuntran, tilwerkningarna minskas och penningarna begynna at ströma ut. En god winst för Nation.
§ 26
Kauppias, joka voi harjoittaa vapaata kauppaa, huolehtii mitä moninaisimmista asioista: tavaran liikuttelu voittoa tavoitellen pitää hänet joka hetki työn touhussa. Jos joku yrittää voittaa liikaa, hän saa kanssakilpailijoita, jotka jakavat voiton ja auttavat kansalaisia pääsemään omavaltaisesta kiskomisesta. Kaikkien on silloin tyydyttävä siihen, että kustakin tavarasta saatava voitto on pienempi, mutta oman toimeentulon takia on tavaroita pidettävä sitäkin ahkerammin liikkeessä.
Silloin rahaan korko alenee, ja ruvetaan hakeutumaan myös vähäisempiin elinkeinoihin, joita ei korkeiden rahankorkojen aikana voida vähemmän kannattavina edes harkita tai harjoittaa. Sanalla sanoen: monopoleja, vekselikeinottelua tai kansallista tappiota ei voi milloinkaan syntyä ilman lain suojaa. Mutta kun ne ovat kerran päässeet juurtumaan, lait pitävät niitä hyvin yllä.27
Koska maa- ja tapulikaupungeilla on merkillinen eronsa, ulkomaalaisia estetään hakemasta tavaroita suuresta osasta satamia ja maksamasta niistä käteisellä. Niitä on tarjottava tapulikaupunkien asukkaille, ja elleivät nämä halua maksaa, niitä ei saa millään keinoin myydyksi. Ahkeruus menettää suuren osan kannustimestaan, tuotanto vähenee ja rahaa alkaa virrata maasta. Siinä sitä on kunnon kansallista voittoa.
§ 26
A merchant who enjoys freedom of trade extends his concerns far and wide; he is continually occupied in marketing his commodities advantageously. If one should attempt to make excessive gains, he will attract competitors who will take a share of the profit and protect citizens from arbitrary extortion. Each one must then be content with a smaller profit on each commodity and instead depend for his livelihood on turning them over all the more rapidly.
Interest rates will then fall; people will then also engage in the minor trades that cannot be considered or pursued when interest rates are high, as they are less profitable. In a word, monopolies, bill-jobbery and a national deficit can never arise unless they are protected by the laws but may well be maintained once they have been established.27
Owing to a peculiar distinction between staple and non-staple towns, foreigners are prevented from obtaining commodities and paying for them in cash in a large number of ports. These have to be offered to the inhabitants of the staple towns; if they will not pay for them, there is no market for them. Industriousness loses much of its incentives, production is reduced and the money begins to flow out. A great profit for the nation!
§. 26.
En köpman, som äger fri handel, sträcker widt ut sin omtanka: han sysslosättes hwarje stund, at med fördel röra sina waror6. Wil någon winna för mycket, får han medtäflare, som dela winsten och hjelpa medborgare från egenwilligt skinneri7. Hwar och en måste då åtnöjas med mindre winst på hwarje Wara; men för sin utkomst i det stället röra dem desto flitigare.
Då faller penninge-interesset8: då upsökes äfwen de mindre näringar, som under hög penninge-ränta ej kunna påtänkas eller drifwas, såsom mindre lönande. Med et ord: Monopolier, Wäxel-wingleri9 och Nationnal förlust kunna aldrig upkomma, om de ej skyddas af Lagarna; men wäl underhållas, sedan de en gång fått rota sig.27
Genom en besynnerlig skilnad imellan Up- och Stapel-städer, hindras utlänningen, at i en stor del hamnar upsöka waror och med Contant betala dem. De måste hembjudas10 Stapelstads-boen: wil han icke betala dem, är ingen utwäg at få dem sålda. Idogheten förlorar en stor del af sin upmuntran, tilwerkningarna minskas och penningarna begynna at ströma ut. En god winst för Nation.
§ 26
Kauppias, joka voi harjoittaa vapaata kauppaa, huolehtii mitä moninaisimmista asioista: tavaran liikuttelu voittoa tavoitellen pitää hänet joka hetki työn touhussa. Jos joku yrittää voittaa liikaa, hän saa kanssakilpailijoita, jotka jakavat voiton ja auttavat kansalaisia pääsemään omavaltaisesta kiskomisesta. Kaikkien on silloin tyydyttävä siihen, että kustakin tavarasta saatava voitto on pienempi, mutta oman toimeentulon takia on tavaroita pidettävä sitäkin ahkerammin liikkeessä.
Silloin rahaan korko alenee, ja ruvetaan hakeutumaan myös vähäisempiin elinkeinoihin, joita ei korkeiden rahankorkojen aikana voida vähemmän kannattavina edes harkita tai harjoittaa. Sanalla sanoen: monopoleja, vekselikeinottelua tai kansallista tappiota ei voi milloinkaan syntyä ilman lain suojaa. Mutta kun ne ovat kerran päässeet juurtumaan, lait pitävät niitä hyvin yllä.27
Koska maa- ja tapulikaupungeilla on merkillinen eronsa, ulkomaalaisia estetään hakemasta tavaroita suuresta osasta satamia ja maksamasta niistä käteisellä. Niitä on tarjottava tapulikaupunkien asukkaille, ja elleivät nämä halua maksaa, niitä ei saa millään keinoin myydyksi. Ahkeruus menettää suuren osan kannustimestaan, tuotanto vähenee ja rahaa alkaa virrata maasta. Siinä sitä on kunnon kansallista voittoa.
§ 26
A merchant who enjoys freedom of trade extends his concerns far and wide; he is continually occupied in marketing his commodities advantageously. If one should attempt to make excessive gains, he will attract competitors who will take a share of the profit and protect citizens from arbitrary extortion. Each one must then be content with a smaller profit on each commodity and instead depend for his livelihood on turning them over all the more rapidly.
Interest rates will then fall; people will then also engage in the minor trades that cannot be considered or pursued when interest rates are high, as they are less profitable. In a word, monopolies, bill-jobbery and a national deficit can never arise unless they are protected by the laws but may well be maintained once they have been established.27
Owing to a peculiar distinction between staple and non-staple towns, foreigners are prevented from obtaining commodities and paying for them in cash in a large number of ports. These have to be offered to the inhabitants of the staple towns; if they will not pay for them, there is no market for them. Industriousness loses much of its incentives, production is reduced and the money begins to flow out. A great profit for the nation!
Previous Section: The National Gain, § 25
Next Section: The National Gain, § 27
Places:
Names:
Biblical references:
Subjects: