Edellinen dokumentti: Herra tohtori Chydeniukselle (Peripatheticus) DA 22.3.1779
Seuraava dokumentti: ”Siihen vilkkaaseen väittelyyn…” (Epilogus) DA 26.3.1779
[238]
Laamanni Antonsson on vastikään matkustanut Värmlantiin, mutta vastaan hänen valtuuttamanaan siihen, mitä Stockholms Postenin numerossa 20 on julkaistu herra rovasti Chydeniuksen puolesta.1
1) Luottamuksellisesti sanottuna arvoisa herra Logicus hoitaa huonosti tehtävänsä herra rovastin edustajana, sillä hän vastaa vaikenemalla kaikista niistä karkeista ja häpeämättömistä ilmauksista, joiden käyttämisestä kirjoituksessaan herra rovastia syytetään ja on näin ottanut syyllisyyden niskoilleen ja saisi hävetä, sillä jokainen järkevä ihminen havaitsee, että herra rovastin mielenilmaukset, joita Dagligt Allehandassa on käytetty herra rovastin omina sanoina, hän on singonnut ilmoille säädyttömästi ja lainvastaisesti. 2) Elleivät herra Logicus tai hänen päämiehensä pysty puolustamaan herra rovastin ilmoittamia niin sanottuja perustotuuksia muulla tavalla kuin säädyttömillä irvailuilla, ne muistuttavat tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään2 ja jotka katoavat yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin. 3) Suvaitkoon herra Logicus lukea seuraavan otteen Stockholms Postenin tämän vuoden 9. numerossa 1. helmikuuta julkaistusta kirjoituksesta:
Wien, 14. tammikuuta. ”Viime torstaina otettiin yhden yön kuluessa kaikki täällä kaupungissa olleet irtolaiset sekä vailla palveluspaikkaa tai elinkeinoa olevat miehet sotapalvelukseen hetkellä, jolloin he eivät lainkaan osanneet odottaa tällaista tarkastusta. Tämä on ollut täällä tapana vuosien ajan ja tuonut kaupungin asukkaille sen hyödyn, että työtön ja varaton väki, joka ei aina pyri käyttämään parhaita keinoja toimeentulonsa hankkimiseen, saadaan yhteisöä hyödyttävään käyttöön ja asetetaan tarkemman valvonnan alaiseksi.”3 Arvoisan herran päämies herra rovasti Chydenius on olettanut päinvastaista. Näin on selkeästi osoitettu, että herra rovasti esittää totuudenvastaisia väitteitä ja irtolaiset karkaavat valtakunnasta,4 sillä vastakkainen totuus käy ilmi, kun he pesiytyvät pääkaupunkeihin, vaikka he elävät siellä täysin turvattomissa oloissa. Herra Logicus uskoo, ettei hän itse eikä hänen päämiehensäkään voisi onnettomuudekseen nälänhätään joutuessaan syyllistyä rikoksiin henkensä pitimiksi, mutta minä uskon asian olevan päinvastoin. Jerusalemin piirityksen ja hävityksen5 aikaisten olojen olisi ainakin pitänyt vakuuttavasti osoittaa herra rovasti Chydeniukselle, että ihmiset silloin nälänhädässä teurastivat ja söivät omat lapsensa, ja miten monia mitä surkeimpia tapahtumia sisältyykään kertomuksiin tuollaisista tilanteista, kun ihmiset ovat nälänhätään jouduttuaan halunneet pysyä hengissä. Sananlaskujen kirjan 30. luvun 8. ja 9. jakeessa maailman ihmisistä viisain, kuningas Salomo, esittää asian oikealta näkökannalta. Hän opettaa ihmistä rukoilemaan Jumalaa kuten hän itsekin tekee ja sanomaan: ”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.”6 Raamatunhistorian kertomuksen Daavidin ja Nabalin keskinäisistä[239] suhteista, kun Daavid miehineen oli erämaassa ilman ruokaa,7 pitäisi tässäkin tapauksessa olla herra rovastille ja arvoisalle herra Logicukselle sekä opetus että varoitus sen havaitsemiseksi, millainen vaikutus nälänhädällä on ollut kuningas Daavidiin, joka kerran söi uhrileivät8 hengenpitimikseen ja aikoi toisella kerralla murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa.9
Arvoisa herra Logicus sekä herra rovasti Chydenius eivät näköjään halua uskoa, että tässä valtakunnassa voidaan laskea joutilaita tai irtolaisia olevan yksi jokaista manttaalia kohti, mutta tämä on osoitus suuresta tietämättömyydestä ja todistaa, etteivät herra Logicus ja herra rovasti Chydenius tunne työväestön luonnetta eivätkä laatua. Arvoisa herra Logicus! Voitte olla varma siitä, ettei kukaan tunne Värmlannin laamannikuntaa sekä kaikkia sen asukkaita ja elinkeinoelämää paremmin kuin laamanni Antonsson. Hänen uupumaton työnsä monenlaisten hyödyllisten taloudellisten tulosten saavuttamiseksi johti siihen, että hän vuonna 1765 pyysi eron kuninkaan armollisella valtakirjallaan hänelle suomasta Värmlannin laamannin virasta. Ja hänen tietonsa perustuvat juuri Värmlannin työväen tuntemukseen eivätkä Marokosta tulleisiin tietoihin, joihin herra rovasti Chydenius Dagligt Allehandassa vetoaa. Mikäli herra Logicus haluaa muuten oppia tuntemaan, mikä herra laamanni Antonsson on miehiään, sopii kysyä hänen asuinseutunsa ihmisiltä, miten hän elää ja nauttiiko hän seudun asukkaiden luottamusta vai ei. Hän omistaa seudulla suuren maatilan. Talonpojat ja torpparit voivat hyvin tiluksilla, joita he ovat peräti 30 vuoden ajan viljelleet hänen alustalaisinaan. Kävi jopa niin, että vuoden 1767 kurssiasetus10 aiheutti laamanni Antonssonille miljoonan kuparitaalerin tappion, ehkä ylikin, ei ainakaan vähempää; kunniani kautta tämä on totuus ja pysyy sellaisena. Työtä tehden, uutteruudella ja asioita harkitsevasti hoitaen hän on tähän asti kohdellut jokaista oikeudenmukaisesti. Niin hän toimii tulevinakin aikoina.
Mutta mitä tämä kuuluu käsillä olevaan asiaan tai miten herra Logicus sekoittaa asioita ollessaan velvollinen puolustamaan päämiehensä järjetöntä kansalaisia vastaan suuntautuvaa kirjoitusta ja hänen asettumistaan laiskureiden puolustajaksi? Eihän laamanni Antonsson ole kirjoittanut, että niiden, joilla ei ole muita toimeentulon hankkimisen mahdollisuuksia, on tehtävä työtä sen takia, että he ovat syntyneet työtä tekevään talonpoikaiseen sukukuntaan. Todellisuudessa hän uskoo, että jos hänen vanhempansa eivät olisi lähettäneet häntä opin tielle ja yliopistoon, vaan pitäneet hänet maatalouden parissa ja vanhempien kodissa, hän olisi ollut yhtä onnellinen kuin maineikkaimmat miehet, jotka viettävät monia unettomia öitä työläisen nukkuessa turvassa ja hyvin. Mutta kun samasta talonpoikaissuvusta polveutuu aatelisperheitä ja monia kunnian miehiä, vanhemmat eivät halunneet säästellä kolmen poikansa kouluttamisessa pitäessään nuorimmaisen kotona.
Herra laamanni Antonsson on kyllä lakaissut omien oviensa edustan. Hän ei voi alentua matalamielisyyteen, ja jos herra Logicus tai herra rovasti Chydenius haluavat asioita sotkemalla esittää muuta, he syyllistyvät itse mitä suurimpaan matalamielisyyteen. Vuonna 1765 nimellä Valtakunnan heikkouden lähde11 painettu kirjoitus ja toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta12 ovat keskenään ristiriidassa ja osoittavat rovasti Chydeniuksen ajattelun horjuvuuden. Mutta kaikenmoistahan uskaltaudutaan tekemään maineen tavoittelemiseksi; niinhän teki Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin.13
Suom. Heikki Eskelinen
Alkuperäinen dokumentti: Anonyymi kirjoitus Stockholms Posten -lehdessä 23.3.1779, nro 60.
Kirjapaino, painopaikka ja -vuosi: Wennberg och Compagnie, Stockholm, 1779.
Perusteksti: Stockholms Posten -lehden sidottu nide, vuosikerta 1779, Dagstidning 1700–1850, Kungliga biblioteket.
Kuvalähde: Kungliga biblioteket.
Huomautuksia: Chydenius vastasi tähän kirjoituksellaan Huomautuksia, jotka liittyvät herra laamanni Antonssonin asiamiehen Stockholms-Postenin numerossa 60 maaliskuun 23. päivänä 1779 julkaistuun vastaukseen, Dagligt Allehanda 27.–28.5.1779.
[238]
Lagmannen Anthonsson är för detta rest til Wermeland, men som hans Commissionaire skal jag beswara hwad i Stockholms Posten N:o 20 på Herr Probsten Chydenii wägnar14 är infördt.
1:o I förtroende sagt min Herr Logicus, så slösar min Herre med sitt Fullmägtigskap för Herr Probsten, ty han beswarar med stillatigande alla de grofwa och skamlösa utlåtelser som Herr Probsten i sin skrift beskylles nyttjat, och således tagit sak på bak15 och borde blygas, ty hwar förnuftig man finner, af Herr Probstens utlåtelser, som i Dagl. Allahanda äro brukade som Herr Probstens egne ord, äro oanständigt och Lagstridigt af honom utkastade. 2:o Om Herr Logicus eller hans Principal icke annorlunda kunna beswara Herr Probstens upgifna så kallade Grundsanningar, än genom oanständiga Hasslerier,16 så likna de wäderljus,17 som förswinna lika så fort som de wisa sig. 3:o Täcks Herr Logicus läsa följande Utdrag af Stockholms Posttidning N:o 9 af den 1 Febr. innewarande år, så lydande:
Wien, den 14 Januarii. ”Förledne Torsdag blefwo på en natt alla Lösdrifware samt tjenst- och närings-löst folk här i staden til krigstjenst borttagne, då de en slik undersökning aldraminst förmodade. Detta hafwer här warit brukat i många år och medfört den nytta för Stadsens Inwånare, at syslo- och medellöst folk, som icke altid söker de bästa utwägar til sitt uppehälles winnande, göres nyttigt för det allmänna och sättes under nogare tilsyn.”18 Det är motsatsen, som min Herres Principal Herr Probsten Chydenius antagit. At Herr Probsten talat mot sanningen och Lösdrifware rymma Riket, är härmed tydeligen bewist, ty wederspelet19 wisar sig, då de nässla20 sig in uti Hufwudstäderne, ehuru de der lefwa i all osäkerhet. Herr Logicus tror, at hwarken han eller dess Principal skulle uti olycklig iråkad hungersnöd kunna förgripa sig til lifwets bergning, men jag tror twärt om. Tilståndet under Jerusalems belägring och förstöring21 hafwa åtminstone bordt öfwertyga Herr Probsten Chydenius at folket då i hungersnöden slagtade och åto sina egna barn, och huru många de bedröfweligaste händelser utwisa icke Historierne af sådane tilfällen, då menniskor under hungersnöd welat uppehålla sina lif. Konung Salomon uti Ordspr. Bokens 30 Cap. 8 och 9 versar såsom den wisaste man på jorden, tager saken på sin rätta sida: Han lärer menniskan bedja Gud, likasom han sjelf gör och säga: ”Afguderi och lögn låt wara långt ifrån mig, fattigdom och rikedom gif mig icke, men lät mig min afskilda del af spis22 få. Jag måste eljest om jag alt för mätt worde, neka och säga: Ho23 är Herren? eller om jag alt för fattig worde, måtte stjäla och förtaga mig på min Guds namn.”24 Bibliska Historien om Davids och Narbals upförande emot[239] hwarannan, då David med sine män woro i öken utan spisning25 borde ock wid detta tilfälle tjäna Herr Probsten och min Herr Logicus så wäl til underwisning som warning, för at se hwad wärkan hungersnöden haft på Konung David, som en gång til lifwets bergning åt af skådobröden26 och andra gången war i begrep at mörda Narbal och spoliera hans hus.27
Min Herr Logicus så wäl som Herr Probsten Chydenius föregifwa sig icke wilja tro, at man här i Riket skal kunna räkna en lätting eller lösdrifware för hwarje helt hemman; men det marquerar en stor ignorance och bewisar, at Herr Logicus och Herr Probsten Chydenius känna hwarken Arbetsfolkets lynne eller beskaffenhet. Min Herr Logicus! war försäkrad, at icke någon känner bättre Wermelands Lagsaga med alla dess inbyggare och näringsfång än Lagman Anthonsson. Hans outtrötteliga arbete, at göra hwarjehanda nyttigt i hushållswägen, uträttade, at han år 1765 undanbad sig Konungens honom tildelta Nådiga Fullmagt på Wermelands Lagsaga. Och just af Wermelands arbetande menniskor tager han sin upgift och icke ifrån Marocco, som Herr Probsten Chydenius uti Dagligt Allahanda. Om Herr Logicus eljest wil känna Herr Lagman Anthonsson rätt, så fråga i negden, der han bor, huru han lefwer och om han äger menighetens förtroende eller ej? han äger der en stor egendom. Bönder och Torpare trifwas på de egendomar som de hela 30 åren nyttjat under hans Disposition. Det är icke utan at wid 1767 års Courss Förordning28 Lagman Anthonsson blef derangerad29 til skada på en million Dal. Kopp:mt, öfwer och icke under, en sanning som med äran skal bestå; men genom arbete, flit och omtanka, har han hittils gjordt hwar man rätt. Så sker ock hädanefter.
Men hwad hörer detta hit, eller huru kan Herr Logicus, då han är skyldig förswara sin Principals owettiga skrift emot medborgare och dess förswar för lättingar, sammanblanda frågor? Icke hafwer Lagman Anthonsson skrifwit, at de, som icke hafwa annat näringsmedel, böra arbeta för det de äro födde af en arbetande bonde slägt. Han tror wärkeligen, at om hans föräldrar, i stället för Studier och Academie, hållit honom wid landtbruket och sina föräldrars bostad, hade han warit likså lycklig som de mäst lysande män, hwilka hafwa många sömnlösa nätter, då arbetaren sofwer tryggt och godt; men som af samma Bondehus härstamma Adeliga Famillier och många hedersmän, så wille föräldrarne icke spara education på sina 3 söner, då de höllo den yngsta hemma.
Herr Lagman Anthonsson hafwer nog rensopat för sina dörrar. Han kan ej begå nedrigheter och derest Herr Logicus eller Herr Probsten Chydenius wilja involvera annat med sine traslerier,30 så begå de den största nedrigheten sjelfwa. Et opus, som kallas: Källan til Rikets wanmagt,31 som utkom af trycket wid år 1765, och et annat om waruwärde och mynt,32 hwilka aldeles äro stridande emot hwarannan, bewisa Probsten Chydenii ostadighet i tankesätt. Men man wågar alt för at komma i renommée;33 så gjorde ock han uti Athen, som brände Diane Tempel.34
[238]
Laamanni Antonsson on vastikään matkustanut Värmlantiin, mutta vastaan hänen valtuuttamanaan siihen, mitä Stockholms Postenin numerossa 20 on julkaistu herra rovasti Chydeniuksen puolesta.35
1) Luottamuksellisesti sanottuna arvoisa herra Logicus hoitaa huonosti tehtävänsä herra rovastin edustajana, sillä hän vastaa vaikenemalla kaikista niistä karkeista ja häpeämättömistä ilmauksista, joiden käyttämisestä kirjoituksessaan herra rovastia syytetään ja on näin ottanut syyllisyyden niskoilleen ja saisi hävetä, sillä jokainen järkevä ihminen havaitsee, että herra rovastin mielenilmaukset, joita Dagligt Allehandassa on käytetty herra rovastin omina sanoina, hän on singonnut ilmoille säädyttömästi ja lainvastaisesti. 2) Elleivät herra Logicus tai hänen päämiehensä pysty puolustamaan herra rovastin ilmoittamia niin sanottuja perustotuuksia muulla tavalla kuin säädyttömillä irvailuilla, ne muistuttavat tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään36 ja jotka katoavat yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin. 3) Suvaitkoon herra Logicus lukea seuraavan otteen Stockholms Postenin tämän vuoden 9. numerossa 1. helmikuuta julkaistusta kirjoituksesta:
Wien, 14. tammikuuta. ”Viime torstaina otettiin yhden yön kuluessa kaikki täällä kaupungissa olleet irtolaiset sekä vailla palveluspaikkaa tai elinkeinoa olevat miehet sotapalvelukseen hetkellä, jolloin he eivät lainkaan osanneet odottaa tällaista tarkastusta. Tämä on ollut täällä tapana vuosien ajan ja tuonut kaupungin asukkaille sen hyödyn, että työtön ja varaton väki, joka ei aina pyri käyttämään parhaita keinoja toimeentulonsa hankkimiseen, saadaan yhteisöä hyödyttävään käyttöön ja asetetaan tarkemman valvonnan alaiseksi.”37 Arvoisan herran päämies herra rovasti Chydenius on olettanut päinvastaista. Näin on selkeästi osoitettu, että herra rovasti esittää totuudenvastaisia väitteitä ja irtolaiset karkaavat valtakunnasta,38 sillä vastakkainen totuus käy ilmi, kun he pesiytyvät pääkaupunkeihin, vaikka he elävät siellä täysin turvattomissa oloissa. Herra Logicus uskoo, ettei hän itse eikä hänen päämiehensäkään voisi onnettomuudekseen nälänhätään joutuessaan syyllistyä rikoksiin henkensä pitimiksi, mutta minä uskon asian olevan päinvastoin. Jerusalemin piirityksen ja hävityksen39 aikaisten olojen olisi ainakin pitänyt vakuuttavasti osoittaa herra rovasti Chydeniukselle, että ihmiset silloin nälänhädässä teurastivat ja söivät omat lapsensa, ja miten monia mitä surkeimpia tapahtumia sisältyykään kertomuksiin tuollaisista tilanteista, kun ihmiset ovat nälänhätään jouduttuaan halunneet pysyä hengissä. Sananlaskujen kirjan 30. luvun 8. ja 9. jakeessa maailman ihmisistä viisain, kuningas Salomo, esittää asian oikealta näkökannalta. Hän opettaa ihmistä rukoilemaan Jumalaa kuten hän itsekin tekee ja sanomaan: ”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.”40 Raamatunhistorian kertomuksen Daavidin ja Nabalin keskinäisistä[239] suhteista, kun Daavid miehineen oli erämaassa ilman ruokaa,41 pitäisi tässäkin tapauksessa olla herra rovastille ja arvoisalle herra Logicukselle sekä opetus että varoitus sen havaitsemiseksi, millainen vaikutus nälänhädällä on ollut kuningas Daavidiin, joka kerran söi uhrileivät42 hengenpitimikseen ja aikoi toisella kerralla murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa.43
Arvoisa herra Logicus sekä herra rovasti Chydenius eivät näköjään halua uskoa, että tässä valtakunnassa voidaan laskea joutilaita tai irtolaisia olevan yksi jokaista manttaalia kohti, mutta tämä on osoitus suuresta tietämättömyydestä ja todistaa, etteivät herra Logicus ja herra rovasti Chydenius tunne työväestön luonnetta eivätkä laatua. Arvoisa herra Logicus! Voitte olla varma siitä, ettei kukaan tunne Värmlannin laamannikuntaa sekä kaikkia sen asukkaita ja elinkeinoelämää paremmin kuin laamanni Antonsson. Hänen uupumaton työnsä monenlaisten hyödyllisten taloudellisten tulosten saavuttamiseksi johti siihen, että hän vuonna 1765 pyysi eron kuninkaan armollisella valtakirjallaan hänelle suomasta Värmlannin laamannin virasta. Ja hänen tietonsa perustuvat juuri Värmlannin työväen tuntemukseen eivätkä Marokosta tulleisiin tietoihin, joihin herra rovasti Chydenius Dagligt Allehandassa vetoaa. Mikäli herra Logicus haluaa muuten oppia tuntemaan, mikä herra laamanni Antonsson on miehiään, sopii kysyä hänen asuinseutunsa ihmisiltä, miten hän elää ja nauttiiko hän seudun asukkaiden luottamusta vai ei. Hän omistaa seudulla suuren maatilan. Talonpojat ja torpparit voivat hyvin tiluksilla, joita he ovat peräti 30 vuoden ajan viljelleet hänen alustalaisinaan. Kävi jopa niin, että vuoden 1767 kurssiasetus44 aiheutti laamanni Antonssonille miljoonan kuparitaalerin tappion, ehkä ylikin, ei ainakaan vähempää; kunniani kautta tämä on totuus ja pysyy sellaisena. Työtä tehden, uutteruudella ja asioita harkitsevasti hoitaen hän on tähän asti kohdellut jokaista oikeudenmukaisesti. Niin hän toimii tulevinakin aikoina.
Mutta mitä tämä kuuluu käsillä olevaan asiaan tai miten herra Logicus sekoittaa asioita ollessaan velvollinen puolustamaan päämiehensä järjetöntä kansalaisia vastaan suuntautuvaa kirjoitusta ja hänen asettumistaan laiskureiden puolustajaksi? Eihän laamanni Antonsson ole kirjoittanut, että niiden, joilla ei ole muita toimeentulon hankkimisen mahdollisuuksia, on tehtävä työtä sen takia, että he ovat syntyneet työtä tekevään talonpoikaiseen sukukuntaan. Todellisuudessa hän uskoo, että jos hänen vanhempansa eivät olisi lähettäneet häntä opin tielle ja yliopistoon, vaan pitäneet hänet maatalouden parissa ja vanhempien kodissa, hän olisi ollut yhtä onnellinen kuin maineikkaimmat miehet, jotka viettävät monia unettomia öitä työläisen nukkuessa turvassa ja hyvin. Mutta kun samasta talonpoikaissuvusta polveutuu aatelisperheitä ja monia kunnian miehiä, vanhemmat eivät halunneet säästellä kolmen poikansa kouluttamisessa pitäessään nuorimmaisen kotona.
Herra laamanni Antonsson on kyllä lakaissut omien oviensa edustan. Hän ei voi alentua matalamielisyyteen, ja jos herra Logicus tai herra rovasti Chydenius haluavat asioita sotkemalla esittää muuta, he syyllistyvät itse mitä suurimpaan matalamielisyyteen. Vuonna 1765 nimellä Valtakunnan heikkouden lähde45 painettu kirjoitus ja toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta46 ovat keskenään ristiriidassa ja osoittavat rovasti Chydeniuksen ajattelun horjuvuuden. Mutta kaikenmoistahan uskaltaudutaan tekemään maineen tavoittelemiseksi; niinhän teki Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin.47
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
[238]
Lagmannen Anthonsson är för detta rest til Wermeland, men som hans Commissionaire skal jag beswara hwad i Stockholms Posten N:o 20 på Herr Probsten Chydenii wägnar48 är infördt.
1:o I förtroende sagt min Herr Logicus, så slösar min Herre med sitt Fullmägtigskap för Herr Probsten, ty han beswarar med stillatigande alla de grofwa och skamlösa utlåtelser som Herr Probsten i sin skrift beskylles nyttjat, och således tagit sak på bak49 och borde blygas, ty hwar förnuftig man finner, af Herr Probstens utlåtelser, som i Dagl. Allahanda äro brukade som Herr Probstens egne ord, äro oanständigt och Lagstridigt af honom utkastade. 2:o Om Herr Logicus eller hans Principal icke annorlunda kunna beswara Herr Probstens upgifna så kallade Grundsanningar, än genom oanständiga Hasslerier,50 så likna de wäderljus,51 som förswinna lika så fort som de wisa sig. 3:o Täcks Herr Logicus läsa följande Utdrag af Stockholms Posttidning N:o 9 af den 1 Febr. innewarande år, så lydande:
Wien, den 14 Januarii. ”Förledne Torsdag blefwo på en natt alla Lösdrifware samt tjenst- och närings-löst folk här i staden til krigstjenst borttagne, då de en slik undersökning aldraminst förmodade. Detta hafwer här warit brukat i många år och medfört den nytta för Stadsens Inwånare, at syslo- och medellöst folk, som icke altid söker de bästa utwägar til sitt uppehälles winnande, göres nyttigt för det allmänna och sättes under nogare tilsyn.”52 Det är motsatsen, som min Herres Principal Herr Probsten Chydenius antagit. At Herr Probsten talat mot sanningen och Lösdrifware rymma Riket, är härmed tydeligen bewist, ty wederspelet53 wisar sig, då de nässla54 sig in uti Hufwudstäderne, ehuru de der lefwa i all osäkerhet. Herr Logicus tror, at hwarken han eller dess Principal skulle uti olycklig iråkad hungersnöd kunna förgripa sig til lifwets bergning, men jag tror twärt om. Tilståndet under Jerusalems belägring och förstöring55 hafwa åtminstone bordt öfwertyga Herr Probsten Chydenius at folket då i hungersnöden slagtade och åto sina egna barn, och huru många de bedröfweligaste händelser utwisa icke Historierne af sådane tilfällen, då menniskor under hungersnöd welat uppehålla sina lif. Konung Salomon uti Ordspr. Bokens 30 Cap. 8 och 9 versar såsom den wisaste man på jorden, tager saken på sin rätta sida: Han lärer menniskan bedja Gud, likasom han sjelf gör och säga: ”Afguderi och lögn låt wara långt ifrån mig, fattigdom och rikedom gif mig icke, men lät mig min afskilda del af spis56 få. Jag måste eljest om jag alt för mätt worde, neka och säga: Ho57 är Herren? eller om jag alt för fattig worde, måtte stjäla och förtaga mig på min Guds namn.”58 Bibliska Historien om Davids och Narbals upförande emot[239] hwarannan, då David med sine män woro i öken utan spisning59 borde ock wid detta tilfälle tjäna Herr Probsten och min Herr Logicus så wäl til underwisning som warning, för at se hwad wärkan hungersnöden haft på Konung David, som en gång til lifwets bergning åt af skådobröden60 och andra gången war i begrep at mörda Narbal och spoliera hans hus.61
Min Herr Logicus så wäl som Herr Probsten Chydenius föregifwa sig icke wilja tro, at man här i Riket skal kunna räkna en lätting eller lösdrifware för hwarje helt hemman; men det marquerar en stor ignorance och bewisar, at Herr Logicus och Herr Probsten Chydenius känna hwarken Arbetsfolkets lynne eller beskaffenhet. Min Herr Logicus! war försäkrad, at icke någon känner bättre Wermelands Lagsaga med alla dess inbyggare och näringsfång än Lagman Anthonsson. Hans outtrötteliga arbete, at göra hwarjehanda nyttigt i hushållswägen, uträttade, at han år 1765 undanbad sig Konungens honom tildelta Nådiga Fullmagt på Wermelands Lagsaga. Och just af Wermelands arbetande menniskor tager han sin upgift och icke ifrån Marocco, som Herr Probsten Chydenius uti Dagligt Allahanda. Om Herr Logicus eljest wil känna Herr Lagman Anthonsson rätt, så fråga i negden, der han bor, huru han lefwer och om han äger menighetens förtroende eller ej? han äger der en stor egendom. Bönder och Torpare trifwas på de egendomar som de hela 30 åren nyttjat under hans Disposition. Det är icke utan at wid 1767 års Courss Förordning62 Lagman Anthonsson blef derangerad63 til skada på en million Dal. Kopp:mt, öfwer och icke under, en sanning som med äran skal bestå; men genom arbete, flit och omtanka, har han hittils gjordt hwar man rätt. Så sker ock hädanefter.
Men hwad hörer detta hit, eller huru kan Herr Logicus, då han är skyldig förswara sin Principals owettiga skrift emot medborgare och dess förswar för lättingar, sammanblanda frågor? Icke hafwer Lagman Anthonsson skrifwit, at de, som icke hafwa annat näringsmedel, böra arbeta för det de äro födde af en arbetande bonde slägt. Han tror wärkeligen, at om hans föräldrar, i stället för Studier och Academie, hållit honom wid landtbruket och sina föräldrars bostad, hade han warit likså lycklig som de mäst lysande män, hwilka hafwa många sömnlösa nätter, då arbetaren sofwer tryggt och godt; men som af samma Bondehus härstamma Adeliga Famillier och många hedersmän, så wille föräldrarne icke spara education på sina 3 söner, då de höllo den yngsta hemma.
Herr Lagman Anthonsson hafwer nog rensopat för sina dörrar. Han kan ej begå nedrigheter och derest Herr Logicus eller Herr Probsten Chydenius wilja involvera annat med sine traslerier,64 så begå de den största nedrigheten sjelfwa. Et opus, som kallas: Källan til Rikets wanmagt,65 som utkom af trycket wid år 1765, och et annat om waruwärde och mynt,66 hwilka aldeles äro stridande emot hwarannan, bewisa Probsten Chydenii ostadighet i tankesätt. Men man wågar alt för at komma i renommée;67 så gjorde ock han uti Athen, som brände Diane Tempel.68
[238]
Laamanni Antonsson on vastikään matkustanut Värmlantiin, mutta vastaan hänen valtuuttamanaan siihen, mitä Stockholms Postenin numerossa 20 on julkaistu herra rovasti Chydeniuksen puolesta.69
1) Luottamuksellisesti sanottuna arvoisa herra Logicus hoitaa huonosti tehtävänsä herra rovastin edustajana, sillä hän vastaa vaikenemalla kaikista niistä karkeista ja häpeämättömistä ilmauksista, joiden käyttämisestä kirjoituksessaan herra rovastia syytetään ja on näin ottanut syyllisyyden niskoilleen ja saisi hävetä, sillä jokainen järkevä ihminen havaitsee, että herra rovastin mielenilmaukset, joita Dagligt Allehandassa on käytetty herra rovastin omina sanoina, hän on singonnut ilmoille säädyttömästi ja lainvastaisesti. 2) Elleivät herra Logicus tai hänen päämiehensä pysty puolustamaan herra rovastin ilmoittamia niin sanottuja perustotuuksia muulla tavalla kuin säädyttömillä irvailuilla, ne muistuttavat tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään70 ja jotka katoavat yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin. 3) Suvaitkoon herra Logicus lukea seuraavan otteen Stockholms Postenin tämän vuoden 9. numerossa 1. helmikuuta julkaistusta kirjoituksesta:
Wien, 14. tammikuuta. ”Viime torstaina otettiin yhden yön kuluessa kaikki täällä kaupungissa olleet irtolaiset sekä vailla palveluspaikkaa tai elinkeinoa olevat miehet sotapalvelukseen hetkellä, jolloin he eivät lainkaan osanneet odottaa tällaista tarkastusta. Tämä on ollut täällä tapana vuosien ajan ja tuonut kaupungin asukkaille sen hyödyn, että työtön ja varaton väki, joka ei aina pyri käyttämään parhaita keinoja toimeentulonsa hankkimiseen, saadaan yhteisöä hyödyttävään käyttöön ja asetetaan tarkemman valvonnan alaiseksi.”71 Arvoisan herran päämies herra rovasti Chydenius on olettanut päinvastaista. Näin on selkeästi osoitettu, että herra rovasti esittää totuudenvastaisia väitteitä ja irtolaiset karkaavat valtakunnasta,72 sillä vastakkainen totuus käy ilmi, kun he pesiytyvät pääkaupunkeihin, vaikka he elävät siellä täysin turvattomissa oloissa. Herra Logicus uskoo, ettei hän itse eikä hänen päämiehensäkään voisi onnettomuudekseen nälänhätään joutuessaan syyllistyä rikoksiin henkensä pitimiksi, mutta minä uskon asian olevan päinvastoin. Jerusalemin piirityksen ja hävityksen73 aikaisten olojen olisi ainakin pitänyt vakuuttavasti osoittaa herra rovasti Chydeniukselle, että ihmiset silloin nälänhädässä teurastivat ja söivät omat lapsensa, ja miten monia mitä surkeimpia tapahtumia sisältyykään kertomuksiin tuollaisista tilanteista, kun ihmiset ovat nälänhätään jouduttuaan halunneet pysyä hengissä. Sananlaskujen kirjan 30. luvun 8. ja 9. jakeessa maailman ihmisistä viisain, kuningas Salomo, esittää asian oikealta näkökannalta. Hän opettaa ihmistä rukoilemaan Jumalaa kuten hän itsekin tekee ja sanomaan: ”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.”74 Raamatunhistorian kertomuksen Daavidin ja Nabalin keskinäisistä[239] suhteista, kun Daavid miehineen oli erämaassa ilman ruokaa,75 pitäisi tässäkin tapauksessa olla herra rovastille ja arvoisalle herra Logicukselle sekä opetus että varoitus sen havaitsemiseksi, millainen vaikutus nälänhädällä on ollut kuningas Daavidiin, joka kerran söi uhrileivät76 hengenpitimikseen ja aikoi toisella kerralla murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa.77
Arvoisa herra Logicus sekä herra rovasti Chydenius eivät näköjään halua uskoa, että tässä valtakunnassa voidaan laskea joutilaita tai irtolaisia olevan yksi jokaista manttaalia kohti, mutta tämä on osoitus suuresta tietämättömyydestä ja todistaa, etteivät herra Logicus ja herra rovasti Chydenius tunne työväestön luonnetta eivätkä laatua. Arvoisa herra Logicus! Voitte olla varma siitä, ettei kukaan tunne Värmlannin laamannikuntaa sekä kaikkia sen asukkaita ja elinkeinoelämää paremmin kuin laamanni Antonsson. Hänen uupumaton työnsä monenlaisten hyödyllisten taloudellisten tulosten saavuttamiseksi johti siihen, että hän vuonna 1765 pyysi eron kuninkaan armollisella valtakirjallaan hänelle suomasta Värmlannin laamannin virasta. Ja hänen tietonsa perustuvat juuri Värmlannin työväen tuntemukseen eivätkä Marokosta tulleisiin tietoihin, joihin herra rovasti Chydenius Dagligt Allehandassa vetoaa. Mikäli herra Logicus haluaa muuten oppia tuntemaan, mikä herra laamanni Antonsson on miehiään, sopii kysyä hänen asuinseutunsa ihmisiltä, miten hän elää ja nauttiiko hän seudun asukkaiden luottamusta vai ei. Hän omistaa seudulla suuren maatilan. Talonpojat ja torpparit voivat hyvin tiluksilla, joita he ovat peräti 30 vuoden ajan viljelleet hänen alustalaisinaan. Kävi jopa niin, että vuoden 1767 kurssiasetus78 aiheutti laamanni Antonssonille miljoonan kuparitaalerin tappion, ehkä ylikin, ei ainakaan vähempää; kunniani kautta tämä on totuus ja pysyy sellaisena. Työtä tehden, uutteruudella ja asioita harkitsevasti hoitaen hän on tähän asti kohdellut jokaista oikeudenmukaisesti. Niin hän toimii tulevinakin aikoina.
Mutta mitä tämä kuuluu käsillä olevaan asiaan tai miten herra Logicus sekoittaa asioita ollessaan velvollinen puolustamaan päämiehensä järjetöntä kansalaisia vastaan suuntautuvaa kirjoitusta ja hänen asettumistaan laiskureiden puolustajaksi? Eihän laamanni Antonsson ole kirjoittanut, että niiden, joilla ei ole muita toimeentulon hankkimisen mahdollisuuksia, on tehtävä työtä sen takia, että he ovat syntyneet työtä tekevään talonpoikaiseen sukukuntaan. Todellisuudessa hän uskoo, että jos hänen vanhempansa eivät olisi lähettäneet häntä opin tielle ja yliopistoon, vaan pitäneet hänet maatalouden parissa ja vanhempien kodissa, hän olisi ollut yhtä onnellinen kuin maineikkaimmat miehet, jotka viettävät monia unettomia öitä työläisen nukkuessa turvassa ja hyvin. Mutta kun samasta talonpoikaissuvusta polveutuu aatelisperheitä ja monia kunnian miehiä, vanhemmat eivät halunneet säästellä kolmen poikansa kouluttamisessa pitäessään nuorimmaisen kotona.
Herra laamanni Antonsson on kyllä lakaissut omien oviensa edustan. Hän ei voi alentua matalamielisyyteen, ja jos herra Logicus tai herra rovasti Chydenius haluavat asioita sotkemalla esittää muuta, he syyllistyvät itse mitä suurimpaan matalamielisyyteen. Vuonna 1765 nimellä Valtakunnan heikkouden lähde79 painettu kirjoitus ja toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta80 ovat keskenään ristiriidassa ja osoittavat rovasti Chydeniuksen ajattelun horjuvuuden. Mutta kaikenmoistahan uskaltaudutaan tekemään maineen tavoittelemiseksi; niinhän teki Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin.81
Suom. Heikki Eskelinen
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen dokumentti: Herra tohtori Chydeniukselle (Peripatheticus) DA 22.3.1779
Seuraava dokumentti: ”Siihen vilkkaaseen väittelyyn…” (Epilogus) DA 26.3.1779