Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Katekismussaarnoja: Toinen saarna

Toinen katekismussaarna, § 2

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 2

Ikuisella elämällä Vapahtaja ei tässä suinkaan tarkoita vain sitä sanomatonta iloa, jota Jumalan lapset kuoleman jälkeen saavat iankaikkisesti nauttia autuaiden asuinsijoilla, vaikkei voidakaan kieltää, että tämän täytyy olla sen suurin ja olennaisin osa. Hän tarkoittaa yleisesti kaikkea sitä onnea, jonka hän kärsimyksellään ja kuolemallaan, täydellisellä kuuliaisuudellaan ja koko sovitustyöllään ihmisille hankki. Sillä niin kuin meidän ensimmäisten vanhempiemme sanottiin kuoleman nimellä saavan osakseen kaikki onnettomuudet, ajallisen ja ikuisen kurjuuden, jos he rikkoisivat Jumalan käskyn, niin tässä kuten monessa muussakin Pyhän kirjan kohdassa elämällä tarkoitetaan kaikkea mahdollista autuutta ja onnellisuutta. Ja niin kuin kuolemalla kuoleminen merkitsi paratiisissa suurinta mahdollista onnettomuutta, niin ikuinen elämä puolestaan tässä sisältää kaikkein suurimman autuuden asteen sekä ajassa että ikuisuudessa. Kaikki meidän pyyteemme ei tähtää mihinkään muuhun kuin onnellisuuteen: hartain halumme ei askartele minkään muun kuin sen saavuttamisen kanssa. Emmekö siis menisi taivaallisen oppimestarimme luo ja kysyisi231 häneltä, kuinka voisimme saavuttaa tämän kaikkien tekojemme ainoan päämäärän, siis onnellisuutemme. Saamme siihen selvän vastauksen esitetyissä sanoissa, kun Vapahtajamme sanoo: ikuinen elämä on sitä, että ensin tunnemme Jumalan, Isän ja sitten sen, jonka hän on lähettänyt, hänen ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Tämän korkean neuvon oikein ymmärtääksemme meidän on tarpeen muistuttaa kolmesta asiasta, nimittäin ensinnäkin, kenet meidän pitää tuntea, toiseksi kuinka meidän pitää hänet oikein tuntea, ja kolmanneksi, miten me tässä tuntemisessa saamme tai omistamme iankaikkisen elämän

Alkukieli

§. 2.

Med evinnerligit lif förstår Frälsaren ingalunda här allena den osägeliga frögd, som Guds barn efter döden skola få smaka i alla evighet uti de sällas boningar, ehuru det ej kan nekas, at den måste utgöra den största och väsendteligaste del deraf; utan i gemen all den lycksalighet, som han genom sin pino och död, genom sin fullkomliga lydnad och hela sin försonings tillämpande förskaffade människorna; Ty såsom all olycka, timmeligit och evigt elände tilsades våra första Föräldrar om de skulle öfverträda Guds bud under det namnet döden, så beteknas ock med lifvet så här som mång annorstädes i den heliga Skrift allsköns sällhet och lycksalighet; och såsom döden dö utmärkte i Paradiset den aldrahögsta möjeliga olycksalighet, så innefattar åter evinnerligit lif den aldrastörsta grad af sällhet både i tid och evighet. Hela vårt begär syftar ju på intet annat än lycksalighet: all vår diktan och traktan1 sysselsätter sig med intet annat, än at vinna den; må vi då icke gå til denna himmelska Läromästaren och fråga231 honom, huru vi dock måtte vinna detta alla våra gärningars endaste ändamål, nemligen vår lycksalighet. Vi få et tydeligit svar derpå i de anförda orden, då vår Frälsare säger: detta är evinnerligit lif, at vi först känne Gud Fader och sedan den han sändt hafver, hans enda Son Jesum Christum. Hvilken höga anvisning at rätt fatta, blifver för oss nödigt anmärka tre ting, nemligen först hvilken vi skole känna, för det andra huru han rätt skall kännas och för det tredje huru vi uti denna kännedomen få eller äge evinnerligit lif.


  1. diktan och traktan: strävan och begär

Suomi

§ 2

Ikuisella elämällä Vapahtaja ei tässä suinkaan tarkoita vain sitä sanomatonta iloa, jota Jumalan lapset kuoleman jälkeen saavat iankaikkisesti nauttia autuaiden asuinsijoilla, vaikkei voidakaan kieltää, että tämän täytyy olla sen suurin ja olennaisin osa. Hän tarkoittaa yleisesti kaikkea sitä onnea, jonka hän kärsimyksellään ja kuolemallaan, täydellisellä kuuliaisuudellaan ja koko sovitustyöllään ihmisille hankki. Sillä niin kuin meidän ensimmäisten vanhempiemme sanottiin kuoleman nimellä saavan osakseen kaikki onnettomuudet, ajallisen ja ikuisen kurjuuden, jos he rikkoisivat Jumalan käskyn, niin tässä kuten monessa muussakin Pyhän kirjan kohdassa elämällä tarkoitetaan kaikkea mahdollista autuutta ja onnellisuutta. Ja niin kuin kuolemalla kuoleminen merkitsi paratiisissa suurinta mahdollista onnettomuutta, niin ikuinen elämä puolestaan tässä sisältää kaikkein suurimman autuuden asteen sekä ajassa että ikuisuudessa. Kaikki meidän pyyteemme ei tähtää mihinkään muuhun kuin onnellisuuteen: hartain halumme ei askartele minkään muun kuin sen saavuttamisen kanssa. Emmekö siis menisi taivaallisen oppimestarimme luo ja kysyisi231 häneltä, kuinka voisimme saavuttaa tämän kaikkien tekojemme ainoan päämäärän, siis onnellisuutemme. Saamme siihen selvän vastauksen esitetyissä sanoissa, kun Vapahtajamme sanoo: ikuinen elämä on sitä, että ensin tunnemme Jumalan, Isän ja sitten sen, jonka hän on lähettänyt, hänen ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen. Tämän korkean neuvon oikein ymmärtääksemme meidän on tarpeen muistuttaa kolmesta asiasta, nimittäin ensinnäkin, kenet meidän pitää tuntea, toiseksi kuinka meidän pitää hänet oikein tuntea, ja kolmanneksi, miten me tässä tuntemisessa saamme tai omistamme iankaikkisen elämän

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: