Vuosi: 1799

Alkuperäinen dokumentti: Anders Chydeniuksen julkaisematon vastaus Suomen Talousseuran 1798 julistamaan kirjoituskilpailuun, jossa tehtävänä oli vastata kysymykseen ”Mitkä esteet kahlehtivat suomalaisen maamiehen yritteliäisyyttä – ja mitkä ovat vaikuttavimmat ja sopivimmat keinot, joilla hänet saadaan hoitamaan maatalouttaan tehokkaammin ja huolehtimaan siitä paremmin?”. Käsikirjoitus on ollut Chydeniuksen jälkeenjääneiden paperien joukossa, mutta on sittemmin kadonnut, ja teksti on tällä hetkellä olemassa vain Georg Schaumanin 1908 painattamana versiona. Schaumanin teoksen sivua 605 edeltävällä sivulla on kuva käsikirjoituksen viimeisestä sivusta. Teksti on julkaistu s. 566–608 Georg Schaumanin teoksessa Biografiska undersökningar om Anders Chydenius.
Kirjapaino, painopaikka ja -vuosi: Tidnings- och tryckeri-aktiebolagets tryckeri, Helsingfors, 1908.
Ajoitus: Vastaukset tuli toimittaa Suomen Talousseuralle elokuun 1799 aikana. Åbo Tidningar kertoo 11.11.1799 (nro 45), että määräaikaan mennessä oli saapunut kolme vastausta. Yksi niistä oli varustettu Chydeniuksen nimimerkillä, joka oli Quid dicere liceat, nescimus etc. Suomen maatalouden pykälässä 8 (s. 420, viite 7) Chydenius viittaa kuitenkin Jean François de Galaup de La Pérousen teokseen Voyage autour du monde, joka julkaistiin alkukielellä 1797 ja ilmestyi ruotsiksi käännettynä kaksi vuotta myöhemmin otsikolla Resa omkring jorden (1799). Käännöksen esipuhe on päivätty 2.11.1799. Mikäli Chydenius käytti ruotsinkielistä käännöstä, on todennäköistä, ettei Schaumanin julkaisema versio ole se, jonka Chydenius lähetti Talousseuralle elokuussa 1799. Suomen Talousseura ei palkinnut mitään kolmesta saapuneesta vastauksesta vaan julisti kilpailun uudestaan ja toivoi vastauksia 1.5.1801 mennessä. Kolmen palkitsematta jääneen vastauksen kirjoittajia kehotettiin ottamaan yhteyttä seuran sihteeriin saadakseen kirjoituksensa takaisin. Vuonna 1803 laatimassaan Elämäkerrassa (ks. s. 551) Chydenius kertoo saaneensa käsikirjoituksen takaisin ja yrittäneensä sen jälkeen saada kirjoitus julkaistua, missä tarkoituksessa hän lähetti sen Tukholmaan Kuninkaalliseen kirjapainoon painettavaksi ”varustettuaan sen ensin alamaisella omistuskirjoituksella hänen kuninkaalliselle majesteetilleen sekä lyhyellä esipuheella”. Kuvatun kaltaista käsikirjoitusta ei ole löydetty. Luultavasti Chydenius siis laati käsikirjoituksesta sen takaisin saatuaan uuden version, joka on Schaumanin julkaisema teksti. Mahdollisesti tämä toimi pohjana myös sille versiolle, jonka Chydenius lähetti Tukholmaan omistuskirjoituksella ja esipuheella varustettuna.
Kuvalähde: Jyväskylän yliopisto/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Suomennos: Heikki Eskelinen

Kommentit

Kommentti: Suomen maatalous

Ruotsin valtakuntaan perustettiin vuosina 1791–1814 parikymmentä yhdistystä, jotka saivat nimen talousseura. Gotlantiin […]