Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Suomen maatalous

Suomen maatalous, § 16

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 16

Tämän ohella eräät muutkin esteet voivat rajoittaa verotalonpojan omistusoikeutta viljelemäänsä maahan, nimittäin se holhousvalta, jota käyttäen kruunu haluaa työntyä valvomaan hänen582 tapaansa hoitaa veromaataan, mikä epäilemättä tapahtuu hyvässä tarkoituksessa. Tässä toiminnassa ovat mukana kruunun nimismiehet ja lääninviskaalit ja jahtivoudit palvelusmiehineen, joiden tehtäväksi on annettu valvoa tiettyjen lakien määräysten mukaisesti, miten niin kruunun- kuin verotalonpoikienkin on erityisesti hoidettava maataan ja metsäänsä, kuinka monta tynnyrillistä tervaa he saavat valmistaa, millaista metsää sen polttamiseen saadaan käyttää, onko heidän maillaan järeää puustoa, jonka hyväksikäytön kruunu on varannut omaksi oikeudekseen, jopa millaisia vitsaksia he käyttävät aitoihinsa jne. Kaikki on näiden kruunun palvelusmiesten valvonnassa, ja ankarat sakot uhkaavat maanomistajaa, ellei hän tarkoin noudata kaikkia näistä asioista annettuja säädöksiä. Ja koska hän ei pysty aivan tarkasti noudattamaan niitä kaikkia, hänen kimppuunsa käy milloin yksi ja milloin toinen noista kruunun palvelijoista, jotka joko panevat hänet syytteeseen lain rikkomisesta tai päästävät hänet muutaman sadan tai muutaman tuhannen taalerin maksamisella sen mukaan, millaiseksi hänen rikkomuksensa arvioidaan. On uskomatonta, jopa säälittävääkin nähdä, miten paljon verotalonpoikaa näillä toimilla rasitetaan. Hänen on vavistava jokaisen tuollaisen kruunun virkamiehen edessä ja oltava valmis tekemään heidän hyväkseen millaisia uhrauksia tahansa voidakseen vapautua heidän pakkotoimistaan. Mitä tuollaisessa tapauksessa merkitsee omistusoikeus tai verotalonpojan vapaus?

Useat vero- ja kruununmaan haltijat lienevät yhä herrasväkien ja veropalkkatilojen1 haltijoiden alustalaisia, joita isännät vaativat ensinnäkin suorittamaan vuosivuokransa maantuotteina, mikä ei ehkä enää ole mahdollistakaan, ja lisäksi kuljettamaan tuotteet laamannikunnan alueella sille paikkakunnalle tai siihen kaupunkiin, mihin herrasväet määräävät ne viemään, ja heiltä kuluu talvisin viikkokausia vuokranmaksutuotteidensa kuljettamiseen sangen etäisille paikkakunnille tai kaukaisiin kaupunkeihin, ja tämän takia he joutuvat välttämättömyyden pakosta mieluummin maksamaan isäntäväelleen sen vaatiman rahamaksun, mikä merkitsee suurta tappiota heidän laillisten vaurastumismahdollisuuksiensa kannalta.


  1. Monien siviili-, sotilas- ja kirkollisten virkamiesten palkkaus oli järjestetty joko kokonaan tai osittain siten, että tietyn tilan verot osoitettiin suoraan heidän palkkaansa.

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Alkukieli

§ 16.

Utom detta gifves ännu några hinder för en Skatte Man, hvarigenom hans ägande rätt af sin jord kan inskränckas, nemligen det förmynderskap hvarmed kronan vill intränga sig uti hans582 hushållning med sin Skatte jord, utan tvifvel i god afsigt. Här gifvas Krono Läns män, Lands Fiscaler och Jägeri betiening,2 som hafva sig anförtrodt efter vissa föreskrefna lagar huru så väl Krono- som Skatte hemman böra i synnerhet vårda sin jord och skog, huru många tunnor tiära de få bruka,3 hvad slags skog dertil får användas, om storvircke finnes på deras ägor det kronan förbehållit sig, til och med hvad giärdesgårds band de nytja til sin stängning med mera: alt står under denna Krono betiänings tilsyn, med svåra plichter, om ägaren ei i acht tager alla härom utkomna författningar; och som alt sådant ei af honom kan så noga efterlefvas, så angripes han nu af den ena, nu åter af en annan Krono betient, som antingen tiltalar honom derföre lagligen,4 eller ock låter honom försona sig med några hundrade eller några tusende daler, alt som utsigten5 är på hans förbrytelse. Det är otroligt ja det är ock ömkeligit at se huru mycket en Skattebonde härigenom blifver betungad. Han måste bäfva för en och hvar sådan Krono betient och vara färdig, at göra dem hvad upoffringar som hälst de begära, för at kunna befria sig från deras trug.6 Hvad betyder då ägande rätten eller skatte friheten?

Ännu torde det gifvas flera Skatte och Krono jords innehafvare, som stå under Herrskaper och Indelnings hafvare,7 som af dem förplichtas at ärlägga sina ränte persedlar8 ei allenast in natura, som til äfventyrs icke mera är möjeligit, utan ock at afföra dem til hvad ort och Stad innom hela Lagsagan, eller Lagmansdömet, som dem af sina Herrskaper pålägges, hvarigenom de syslosättas flera veckor om vinteren, at föra sina ränte persedlar til de aflägsnaste orter eller Städer, til undvikande hvaraf de nödsakas, at hälre betala sina Herrskaper hvad de begära, til en stor förlust i sin låfliga förkofring.


  1. Jägeri betiening: lägre tjänstemän inom skogsstaten
  2. tillverka
  3. tiltalar honom derföre lagligen: åtalar honom för det
  4. alt som utsigten: allt efter hur stor den finansiella nyttan
  5. tvång och hotelser
  6. Indelnings hafvare: civila, militära och kyrkliga ämbetsmän som åtnjuter sin lön eller delar av sin lön av en viss jordegendom i enlighet med indelningsverkets regler
  7. ränte persedlar: ordinarie räntor som kunde betalas i form av t.ex. spannmål, kött, smör, järn eller tjära

Suomi

§ 16

Tämän ohella eräät muutkin esteet voivat rajoittaa verotalonpojan omistusoikeutta viljelemäänsä maahan, nimittäin se holhousvalta, jota käyttäen kruunu haluaa työntyä valvomaan hänen582 tapaansa hoitaa veromaataan, mikä epäilemättä tapahtuu hyvässä tarkoituksessa. Tässä toiminnassa ovat mukana kruunun nimismiehet ja lääninviskaalit ja jahtivoudit palvelusmiehineen, joiden tehtäväksi on annettu valvoa tiettyjen lakien määräysten mukaisesti, miten niin kruunun- kuin verotalonpoikienkin on erityisesti hoidettava maataan ja metsäänsä, kuinka monta tynnyrillistä tervaa he saavat valmistaa, millaista metsää sen polttamiseen saadaan käyttää, onko heidän maillaan järeää puustoa, jonka hyväksikäytön kruunu on varannut omaksi oikeudekseen, jopa millaisia vitsaksia he käyttävät aitoihinsa jne. Kaikki on näiden kruunun palvelusmiesten valvonnassa, ja ankarat sakot uhkaavat maanomistajaa, ellei hän tarkoin noudata kaikkia näistä asioista annettuja säädöksiä. Ja koska hän ei pysty aivan tarkasti noudattamaan niitä kaikkia, hänen kimppuunsa käy milloin yksi ja milloin toinen noista kruunun palvelijoista, jotka joko panevat hänet syytteeseen lain rikkomisesta tai päästävät hänet muutaman sadan tai muutaman tuhannen taalerin maksamisella sen mukaan, millaiseksi hänen rikkomuksensa arvioidaan. On uskomatonta, jopa säälittävääkin nähdä, miten paljon verotalonpoikaa näillä toimilla rasitetaan. Hänen on vavistava jokaisen tuollaisen kruunun virkamiehen edessä ja oltava valmis tekemään heidän hyväkseen millaisia uhrauksia tahansa voidakseen vapautua heidän pakkotoimistaan. Mitä tuollaisessa tapauksessa merkitsee omistusoikeus tai verotalonpojan vapaus?

Useat vero- ja kruununmaan haltijat lienevät yhä herrasväkien ja veropalkkatilojen9 haltijoiden alustalaisia, joita isännät vaativat ensinnäkin suorittamaan vuosivuokransa maantuotteina, mikä ei ehkä enää ole mahdollistakaan, ja lisäksi kuljettamaan tuotteet laamannikunnan alueella sille paikkakunnalle tai siihen kaupunkiin, mihin herrasväet määräävät ne viemään, ja heiltä kuluu talvisin viikkokausia vuokranmaksutuotteidensa kuljettamiseen sangen etäisille paikkakunnille tai kaukaisiin kaupunkeihin, ja tämän takia he joutuvat välttämättömyyden pakosta mieluummin maksamaan isäntäväelleen sen vaatiman rahamaksun, mikä merkitsee suurta tappiota heidän laillisten vaurastumismahdollisuuksiensa kannalta.


  1. Monien siviili-, sotilas- ja kirkollisten virkamiesten palkkaus oli järjestetty joko kokonaan tai osittain siten, että tietyn tilan verot osoitettiin suoraan heidän palkkaansa.

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: