Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Suomen maatalous

Suomen maatalous, § 38

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 38

Edellä on jo riittävästi tuotu esiin, miten onnettomassa asemassa Suomen samoin kuin Ruotsinkin alamaiset ovat maatulliemme kaikelle kaupankäynnille aiheuttaman vaikean ahdingon takia. Jotta kauppa voisi olla edes jossakin määrin vapaata, nämä orjuuden pesäpaikat on kerta kaikkiaan hävitettävä. En suinkaan halua vähentää kruunun tuloja, sillä niiden määrähän varmasti ajan mittaan kasvaa maan sisäisen tullivirkakunnan palkkasumman verran, sitä mukaa kuin vanhat virkamiehet poistuvat kuoleman kautta tai heidät siirretään muihin tehtäviin, ja kun kaikki tullirakennusten, tulliaitojen ja niiden puomien ym. ylläpitämisestä aiheutuvat menot jäävät pois. Mutta miten jäljelle jäävä osuus jaetaan maksajien kesken, on kysymys, joka on tähän saakka aina kaatanut koko ehdotuksen ja kaatanee sen vielä tulevaisuudessakin, ellei suurempaan yksimielisyyteen päästä.

Minun vilpittömän käsitykseni mukaan valtakunnan suuresti kunnioitettujen säätyjen pitäisi ottaa koko maatullien tuottama tulo kiinteäksi summaksi arvioituna budjettiin erityisenä kruunulle perittävänä suostuntaverona, jonka maksaminen jaetaan suostuntaverojen tavanomaisten perusteiden mukaisesti säätyjen ja henkilöiden kesken.

 

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Alkukieli

§ 38.

Uti det föregående är redan nog anmärkt huru olyckeliga Finlands undersåtare, icke mindre än Sveriges äro genom det svåra tvång som i all handel förorsakas genom våra Landt tullar. Om någon frihet i handel skall vara, så måste dessa Träldoms nästen aldeles förstöras, ingalunda för at minska Kronans intägt, ty den bör blifva med tiden så mycket större, som hela Landt tullstatens lön nu utgör, alt derefter som den gamla betieningen afgår genom döden eller ledes in uti andra syslor, och alla de utgifter som Tull hus och Staqvetter med bomar1 etc. nu utgöra. Men huru denna afgiften bäst skall fördelas, är en fråga som altid härtils har giordt hela förslaget til intet; och torde än framdeles göra det, om ei mera enighet vinnes.

Efter min oförgripeliga tancka borde hela Landt tulls inkomsten såsom faststäld summa af Riksens Högl. Ständer uptagas såsom en särskildt bevillning til Kronan, som efter vanliga bevilnings grunder fördelas emellan Stånd och Personer.


  1. Staqvetter med bomar: tullstaket och -bommar med vars hjälp man markerade tull- och samtidigt stadsgränsen

Suomi

§ 38

Edellä on jo riittävästi tuotu esiin, miten onnettomassa asemassa Suomen samoin kuin Ruotsinkin alamaiset ovat maatulliemme kaikelle kaupankäynnille aiheuttaman vaikean ahdingon takia. Jotta kauppa voisi olla edes jossakin määrin vapaata, nämä orjuuden pesäpaikat on kerta kaikkiaan hävitettävä. En suinkaan halua vähentää kruunun tuloja, sillä niiden määrähän varmasti ajan mittaan kasvaa maan sisäisen tullivirkakunnan palkkasumman verran, sitä mukaa kuin vanhat virkamiehet poistuvat kuoleman kautta tai heidät siirretään muihin tehtäviin, ja kun kaikki tullirakennusten, tulliaitojen ja niiden puomien ym. ylläpitämisestä aiheutuvat menot jäävät pois. Mutta miten jäljelle jäävä osuus jaetaan maksajien kesken, on kysymys, joka on tähän saakka aina kaatanut koko ehdotuksen ja kaatanee sen vielä tulevaisuudessakin, ellei suurempaan yksimielisyyteen päästä.

Minun vilpittömän käsitykseni mukaan valtakunnan suuresti kunnioitettujen säätyjen pitäisi ottaa koko maatullien tuottama tulo kiinteäksi summaksi arvioituna budjettiin erityisenä kruunulle perittävänä suostuntaverona, jonka maksaminen jaetaan suostuntaverojen tavanomaisten perusteiden mukaisesti säätyjen ja henkilöiden kesken.

 

Englanti

Unfortunately this content isn't available in English

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: