Fjärde budordspredikan, § 17

§. 17.

Ändteligen förbjudes här äfven för det femte, at på denna dagen hafva et af verldsliga omsorger betungadt hjerta. Det är ingalunda nog därmed til Sabbatens rätta firande, at man afhåller sig ifrån uppenbar ogudaktighet, lekamliga syslor och onyttiga tidsfördrif, och at den allmänna Gudstjensten ej försummas. Den rätta Gudsdyrkan består i hjertat; därföre förbjudes här äfven dess syslosättande med allehanda jordiska bekymmer. Just detta varnar därföre Herren Jesus troligen sina kära barn före, då Han säger: Vakter Eder, at Edor hjertan icke förtungade varda af svalg och dryckenskap, och med thetta lefvernets omsorg. Luc. 21:34. Mine käre barn, vil Han säga, I kunnen ingalunda med trygghet vänta min ankomst, och med glädje på den sidsta dagen uplyfta Edor ögon, med all Eder Gudaktighet, om Edert hjerta är afvändt ifrån mig och intaget af verldenes kärlek; ty jag, som då skal blifva Eder domare, är hjertats ransakare, jag beder och förmanar Eder derföre, ack! tager Eder noga til vara, at dessa jordi390ska och fåfängeliga tingen icke ligga Eder för hårdt uppå hjertat, syslosätta hela Eder eftertanka, och draga Edra begär til sig. Denna verldenes trenne stora afgudar, äran, rikedomarne och vällusten bedåra Eder snart och trycka Edra odödeliga själar ända til fördärfvet, och göra Eder aldeles oskickeliga at söka och finna en rätt lätthet och ro i Herranom Eder Gud: Jag förmanar Eder därföre genom min eviga kärlek, vakter, ack! vackter Eder. Ärans tilbedjare yfvas i sina tankar på sjelfva Sabbatsdagen, de hafva mycket hufvudbråk,2huvudbry huru de skola få sin nästa utur vägen för sig och at sjelfva få klifva up: de förtryta länge et förment förakt, och frukta långt ifrån för nya förtryck: de få väl sitta i kyrkan, sjunga, höra och läsa, och veta dock näppeligen det mindsta af alt hvad där hafves för händer. Den girige tryckes af mammons sorger, han jämrar sig öfver sina förluster, han grubblar på säkra gömmor för sina skatter, och har så stort bryderi huru hans planer och penninge-varp skola lyckas, at han knapt i kyrkan en gång är vid sig, än mindre hemma, at om Sabbatsdagen samla sina tankar til Gud; och den vällustige trälar, så heligt som sökn, i et svårt slaf391veri under sina omåtteliga begär efter nöjen, at han vid Guds ords läsande och betraktande, hvarken kan eller vil hafva någon sansning. Eftersinner dock detta, mine Åhörare! och sluter häraf huru högst angelägen denna vår dyraste Frälsares förmaning måtte vara. Och hit syftar äfven Herren Gud med sin upmuntran til Juda folket, genom Propheten Esaiam, då han om Sabbatsdagens helgande säger: Så varder tu Honom prisandes, när tu icke gör tina vägar, eller varder funnen uti thet som tig täckes. Es. 58:13.

1. huvudbry

§ 17

Lopulta tässä viidenneksi kielletään myös se, että tuona päivänä kannetaan rinnassa maallisia huolia. Sapatin oikeanlaiseen viettämiseen ei riitä, että vältetään avointa jumalattomuutta, ruumiillista työtä ja hyödytöntä ajanvietettä eikä laiminlyödä yleistä jumalanpalvelusta. Oikea Jumalan palvonta tapahtuu sydämessä, siksi tässä kielletään myös sydämen puuhastelu kaikenlaisten maallisten huolien kanssa. Juuri tästä Herra Jeesus varoittaa uskollisesti rakkaita lapsiaan sanoessaan: Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä Luuk. 21:34. Rakkaat lapseni, hän tahtoo sanoa, te ette voi kaiken teidän jumalisuutenne varassa turvallisesti odottaa paluutani ja iloisina katsoa viimeisen päivän nousemista silmienne edessä, jos teidän sydämenne on luopunut minusta ja maailmallisen rakkauden valtaama; sillä minä, joka silloin olen teidän tuomarinne, olen sydänten tarkastaja, ja siksi pyydän ja kehotan teitä: Voi, pitäkää tarkoin varanne, että nämä390 turhat ja maalliset asiat eivät liian raskaasti paina sydäntänne, täytä ajatuksianne ja vedä halujanne puoleensa. Tämän maailman kolme suurta epäjumalaa, kunnia, rikkaus ja hekuma lumoavat pian teidät ja painavat kuolemattomat sielunne lopulta turmioon. Ne saattavat teidät täysin kyvyttömiksi etsimään ja löytämään oikeaa helpotusta ja rauhaa Herrassa, teidän Jumalassanne. Siksi kehotan teitä ikuisen rakkauteni kautta, varokaa, oi varokaa. Kunnian palvojat pöyhkeilevät ajatuksissaan jopa sapatinpäivänä, heillä on kova päänvaiva siitä, miten he saisivat raivattua lähimmäisensä tieltään ja itse pääsisivät kiipeämään ylöspäin. Luuloteltukin halveksunta harmittaa heitä pitkään, uutta ahdinkoa he pelkäävät jo kauan etukäteen. He saattavat toki istua kirkossa, laulaa, kuunnella ja lukea, eivätkä he silti tiedä vähääkään siitä kaikesta mitä siellä on tekeillä. Ahnetta painavat mammonan huolet, hän vaikeroi tappioitaan ja suree mistä löytäisi varmat piilot aarteilleen. Häntä vaivaa niin suuresti se miten hänen suunnitelmansa ja rahapyydyksensä hoituvat, että hän kirkossa, saati sitten kotona, tuskin kertaakaan sapatinpäivänä keskittää ajatuksiaan Jumalaan. Nautintoja haluava taas on niin pyhänä kuin arkenakin391 omien rajattomien halujensa ja huviensa orja, niin että hän Jumalan sanaa lukiessaan ja tarkastellessaan ei voi eikä halua saavuttaa minkäänlaista mielenrauhaa. Ajatelkaa tätä, oi kuulijani, ja päätelkää siitä, kuinka tärkeä tämä meidän kalleimman Vapahtajamme kehotus onkaan. Tätä tarkoittaa myös Herra Jumala kehotuksessaan Juudan kansalle profeetta Jesajan kautta, kun hän sanoo sapatin pyhittämisestä: Jos kunnioitat häntä, niin et kulje omilla asioillasi tai tee mitä sinua haluttaa3 1933/1992/muokattu Jes. 58:13.

1. 1933/1992/muokattu

Unfortunately this content isn't available in English