”Lagmannen Anthonsson är för detta rest til Wermeland…” SP 23.3.1779

[238]

Lagmannen Anthonsson är för detta rest til Wermeland, men som hans Commissionaire skal jag beswara hwad i Stockholms Posten N:o 20 på Herr Probsten Chydenii wägnar22i Stockholms Posten N:o 20 på Herr Probsten Chydenii wägnar: I Stockholms Posten 3.2.1779 nr 20 hade pseudonymen Logicus försvarat Chydenius ståndpunkter i tjänstehjonsfrågan. är infördt.

1:o I förtroende sagt min Herr Logicus, så slösar min Herre med sitt Fullmägtigskap för Herr Probsten, ty han beswarar med stillatigande alla de grofwa och skamlösa utlåtelser som Herr Probsten i sin skrift beskylles nyttjat, och således tagit sak på bak23tagit sak på bak: erkänt att han är skyldig eller känt sig träffad av anklagelserna och borde blygas, ty hwar förnuftig man finner, af Herr Probstens utlåtelser, som i Dagl. Allahanda äro brukade som Herr Probstens egne ord, äro oanständigt och Lagstridigt af honom utkastade. 2:o Om Herr Logicus eller hans Principal icke annorlunda kunna beswara Herr Probstens upgifna så kallade Grundsanningar, än genom oanständiga Hasslerier,24gyckel, skämt så likna de wäderljus,25Elmseld, ett elektriskt ljusfenomen, som kan framträda på högt uppskjutande föremål, såsom torn och masttoppar. Ljuset syns som en eller två lågor. När lågan var dubbel, kallades det ”Castor och Pollux”, i vilket fall det ansågs såsom ett lyckligt förebud. En enkel låga kallades ”Helenaeld” och troddes båda olycka. som förswinna lika så fort som de wisa sig. 3:o Täcks Herr Logicus läsa följande Utdrag af Stockholms Posttidning N:o 9 af den 1 Febr. innewarande år, så lydande:

Wien, den 14 Januarii. ”Förledne Torsdag blefwo på en natt alla Lösdrifware samt tjenst- och närings-löst folk här i staden til krigstjenst borttagne, då de en slik undersökning aldraminst förmodade. Detta hafwer här warit brukat i många år och medfört den nytta för Stadsens Inwånare, at syslo- och medellöst folk, som icke altid söker de bästa utwägar til sitt uppehälles winnande, göres nyttigt för det allmänna och sättes under nogare tilsyn.”26”Förledne Torsdag ... under nogare tilsyn.”: citat ur Stockholms Post-Tidningar 1.2.1779 nr 9 Det är motsatsen, som min Herres Principal Herr Probsten Chydenius antagit. At Herr Probsten talat mot sanningen och Lösdrifware rymma Riket, är härmed tydeligen bewist, ty wederspelet27motsatsen, det motsatta wisar sig, då de nässla28nästla, i hemlighet komma eller tränga sig in uti Hufwudstäderne, ehuru de der lefwa i all osäkerhet. Herr Logicus tror, at hwarken han eller dess Principal skulle uti olycklig iråkad hungersnöd kunna förgripa sig til lifwets bergning, men jag tror twärt om. Tilståndet under Jerusalems belägring och förstöring29Jerusalems belägring och förstöring: Åsyftar den romerska generalen Titus och de romerska soldaternas belägring och totala ödeläggelse av staden Jerusalem 70 e.Kr., ett händelseförlopp som den judiske historikern Josephus Flavius skildrat. hafwa åtminstone bordt öfwertyga Herr Probsten Chydenius at folket då i hungersnöden slagtade och åto sina egna barn, och huru många de bedröfweligaste händelser utwisa icke Historierne af sådane tilfällen, då menniskor under hungersnöd welat uppehålla sina lif. Konung Salomon uti Ordspr. Bokens 30 Cap. 8 och 9 versar såsom den wisaste man på jorden, tager saken på sin rätta sida: Han lärer menniskan bedja Gud, likasom han sjelf gör och säga: ”Afguderi och lögn låt wara långt ifrån mig, fattigdom och rikedom gif mig icke, men lät mig min afskilda del af spis30bröd få. Jag måste eljest om jag alt för mätt worde, neka och säga: Ho31vem är Herren? eller om jag alt för fattig worde, måtte stjäla och förtaga mig på min Guds namn.”32”Afguderi och lögn ... min Guds namn.”: Ords 30:8–9 Bibliska Historien om Davids och Narbals upförande emot[239] hwarannan, då David med sine män woro i öken utan spisning33Davids och Narbals upförande ... utan spisning: åsyftar berättelsen om David, Naval och dennes hustru Avigajil skildrad i 1 Sam 25 borde ock wid detta tilfälle tjäna Herr Probsten och min Herr Logicus så wäl til underwisning som warning, för at se hwad wärkan hungersnöden haft på Konung David, som en gång til lifwets bergning åt af skådobröden34åt af skådobröden: skådebröd, de tolv åt Gud framsatta offerbröden i det israelitisk-judiska templets yttre heliga rum; åsyftar berättelsen om David och prästen Achimelek skildrad i 1 Sam 21:1–6 och andra gången war i begrep at mörda Narbal och spoliera hans hus.35mörda Narbal och spoliera hans hus: åsyftar redan nämnda berättelse i 1 Sam 25

Min Herr Logicus så wäl som Herr Probsten Chydenius föregifwa sig icke wilja tro, at man här i Riket skal kunna räkna en lätting eller lösdrifware för hwarje helt hemman; men det marquerar en stor ignorance och bewisar, at Herr Logicus och Herr Probsten Chydenius känna hwarken Arbetsfolkets lynne eller beskaffenhet. Min Herr Logicus! war försäkrad, at icke någon känner bättre Wermelands Lagsaga med alla dess inbyggare och näringsfång än Lagman Anthonsson. Hans outtrötteliga arbete, at göra hwarjehanda nyttigt i hushållswägen, uträttade, at han år 1765 undanbad sig Konungens honom tildelta Nådiga Fullmagt på Wermelands Lagsaga. Och just af Wermelands arbetande menniskor tager han sin upgift och icke ifrån Marocco, som Herr Probsten Chydenius uti Dagligt Allahanda. Om Herr Logicus eljest wil känna Herr Lagman Anthonsson rätt, så fråga i negden, der han bor, huru han lefwer och om han äger menighetens förtroende eller ej? han äger der en stor egendom. Bönder och Torpare trifwas på de egendomar som de hela 30 åren nyttjat under hans Disposition. Det är icke utan at wid 1767 års Courss Förordning361767 års Courss Förordning: Åsyftar troligen Kongl. maj:ts nådige förordning, angående wäxel-coursen för nästkommande år 1767 11.11.1766. Många motsvarande förordningar gavs 1766–1769 och med hjälp av dem försökte regeringen stärka penningvärdet. Se Kommentar till Rikets hjälp. Lagman Anthonsson blef derangerad37ekonomiskt lidande til skada på en million Dal. Kopp:mt, öfwer och icke under, en sanning som med äran skal bestå; men genom arbete, flit och omtanka, har han hittils gjordt hwar man rätt. Så sker ock hädanefter.

Men hwad hörer detta hit, eller huru kan Herr Logicus, då han är skyldig förswara sin Principals owettiga skrift emot medborgare och dess förswar för lättingar, sammanblanda frågor? Icke hafwer Lagman Anthonsson skrifwit, at de, som icke hafwa annat näringsmedel, böra arbeta för det de äro födde af en arbetande bonde slägt. Han tror wärkeligen, at om hans föräldrar, i stället för Studier och Academie, hållit honom wid landtbruket och sina föräldrars bostad, hade han warit likså lycklig som de mäst lysande män, hwilka hafwa många sömnlösa nätter, då arbetaren sofwer tryggt och godt; men som af samma Bondehus härstamma Adeliga Famillier och många hedersmän, så wille föräldrarne icke spara education på sina 3 söner, då de höllo den yngsta hemma.

Herr Lagman Anthonsson hafwer nog rensopat för sina dörrar. Han kan ej begå nedrigheter och derest Herr Logicus eller Herr Probsten Chydenius wilja involvera annat med sine traslerier,38trassel så begå de den största nedrigheten sjelfwa. Et opus, som kallas: Källan til Rikets wanmagt,39Källan til Rikets wanmagt som utkom af trycket wid år 1765, och et annat om waruwärde och mynt,40et annat om waruwärde och mynt: åsyftar Chydenius skrift Rikets hjälp hwilka aldeles äro stridande emot hwarannan, bewisa Probsten Chydenii ostadighet i tankesätt. Men man wågar alt för at komma i renommée;41komma i renommée: få anseende så gjorde ock han uti Athen, som brände Diane Tempel.42han uti Athen, som brände Diane Tempel: åsyftar greken Herostratos som 356 f.Kr. brände ner Diana- eller Artemistemplet i Efesos i syfte att uppnå ryktbarhet

1. i Stockholms Posten N:o 20 på Herr Probsten Chydenii wägnar: I Stockholms Posten 3.2.1779 nr 20 hade pseudonymen Logicus försvarat Chydenius ståndpunkter i tjänstehjonsfrågan.
2. tagit sak på bak: erkänt att han är skyldig eller känt sig träffad av anklagelserna
3. gyckel, skämt
4. Elmseld, ett elektriskt ljusfenomen, som kan framträda på högt uppskjutande föremål, såsom torn och masttoppar. Ljuset syns som en eller två lågor. När lågan var dubbel, kallades det ”Castor och Pollux”, i vilket fall det ansågs såsom ett lyckligt förebud. En enkel låga kallades ”Helenaeld” och troddes båda olycka.
5. ”Förledne Torsdag ... under nogare tilsyn.”: citat ur Stockholms Post-Tidningar 1.2.1779 nr 9
6. motsatsen, det motsatta
7. nästla, i hemlighet komma eller tränga
8. Jerusalems belägring och förstöring: Åsyftar den romerska generalen Titus och de romerska soldaternas belägring och totala ödeläggelse av staden Jerusalem 70 e.Kr., ett händelseförlopp som den judiske historikern Josephus Flavius skildrat.
9. bröd
10. vem
11. ”Afguderi och lögn ... min Guds namn.”: Ords 30:8–9
12. Davids och Narbals upförande ... utan spisning: åsyftar berättelsen om David, Naval och dennes hustru Avigajil skildrad i 1 Sam 25
13. åt af skådobröden: skådebröd, de tolv åt Gud framsatta offerbröden i det israelitisk-judiska templets yttre heliga rum; åsyftar berättelsen om David och prästen Achimelek skildrad i 1 Sam 21:1–6
14. mörda Narbal och spoliera hans hus: åsyftar redan nämnda berättelse i 1 Sam 25
15. 1767 års Courss Förordning: Åsyftar troligen Kongl. maj:ts nådige förordning, angående wäxel-coursen för nästkommande år 1767  11.11.1766. Många motsvarande förordningar gavs 1766–1769 och med hjälp av dem försökte regeringen stärka penningvärdet. Se Kommentar till Rikets hjälp.
16. ekonomiskt lidande
17. trassel
18. Källan til Rikets wanmagt
19. et annat om waruwärde och mynt: åsyftar Chydenius skrift Rikets hjälp
20. komma i renommée: få anseende
21. han uti Athen, som brände Diane Tempel: åsyftar greken Herostratos som 356 f.Kr. brände ner Diana- eller Artemistemplet i Efesos i syfte att uppnå ryktbarhet

[238]

Laamanni Antonsson on vastikään matkustanut Värmlantiin, mutta vastaan hänen valtuuttamanaan siihen, mitä Stockholms Postenin numerossa 20 on julkaistu herra rovasti Chydeniuksen puolesta.43Stockholms Postenin numerossa ... Chydeniuksen puolesta: Nimimerkki Logicus oli puolustanut Chydeniuksen näkemyksiä palkolliskysymyksessä Stockholms Postenin numerossa 20 3.2.1779.

1) Luottamuksellisesti sanottuna arvoisa herra Logicus hoitaa huonosti tehtävänsä herra rovastin edustajana, sillä hän vastaa vaikenemalla kaikista niistä karkeista ja häpeämättömistä ilmauksista, joiden käyttämisestä kirjoituksessaan herra rovastia syytetään ja on näin ottanut syyllisyyden niskoilleen ja saisi hävetä, sillä jokainen järkevä ihminen havaitsee, että herra rovastin mielenilmaukset, joita Dagligt Allehandassa on käytetty herra rovastin omina sanoina, hän on singonnut ilmoille säädyttömästi ja lainvastaisesti. 2) Elleivät herra Logicus tai hänen päämiehensä pysty puolustamaan herra rovastin ilmoittamia niin sanottuja perustotuuksia muulla tavalla kuin säädyttömillä irvailuilla, ne muistuttavat tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään44tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään: Elmon tulet, korkeiden mastojen tai tornien kärjissä esiintyvä sähköinen valoilmiö, jossa nähdään yksi tai kaksi ”liekkiä”. Jos tulia oli kaksi, niiden katsottiin tuovan onnea ja niitä kutsuttiin ”Castoriksi ja Polluxiksi”. Yhtä liekkiä kutsuttiin ”Helenan tuleksi”, ja sen katsottiin enteilevän onnettomuutta. ja jotka katoavat yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin. 3) Suvaitkoon herra Logicus lukea seuraavan otteen Stockholms Postenin tämän vuoden 9. numerossa 1. helmikuuta julkaistusta kirjoituksesta:

Wien, 14. tammikuuta. ”Viime torstaina otettiin yhden yön kuluessa kaikki täällä kaupungissa olleet irtolaiset sekä vailla palveluspaikkaa tai elinkeinoa olevat miehet sotapalvelukseen hetkellä, jolloin he eivät lainkaan osanneet odottaa tällaista tarkastusta. Tämä on ollut täällä tapana vuosien ajan ja tuonut kaupungin asukkaille sen hyödyn, että työtön ja varaton väki, joka ei aina pyri käyttämään parhaita keinoja toimeentulonsa hankkimiseen, saadaan yhteisöä hyödyttävään käyttöön ja asetetaan tarkemman valvonnan alaiseksi.”45”Viime torstaina otettiin ... valvonnan alaiseksi.”: lainaus Stockholms Post-Tidningar -lehdestä 1.2.1779 nro 9 Arvoisan herran päämies herra rovasti Chydenius on olettanut päinvastaista. Näin on selkeästi osoitettu, että herra rovasti esittää totuudenvastaisia väitteitä ja irtolaiset karkaavat valtakunnasta,46että herra rovasti ... karkaavat valtakunnasta: Tästä puuttuu todennäköisesti sanoja; tarkoitus on ilmeisesti ollut sanoa, ”että herra rovasti puhuu totuudenvastaisesti väittäessään, että irtolaiset karkaavat valtakunnasta”. sillä vastakkainen totuus käy ilmi, kun he pesiytyvät pääkaupunkeihin, vaikka he elävät siellä täysin turvattomissa oloissa. Herra Logicus uskoo, ettei hän itse eikä hänen päämiehensäkään voisi onnettomuudekseen nälänhätään joutuessaan syyllistyä rikoksiin henkensä pitimiksi, mutta minä uskon asian olevan päinvastoin. Jerusalemin piirityksen ja hävityksen47Jerusalemin piirityksen ja hävityksen: Roomalaisten sotajoukkojen kenraali Tituksen johdolla vuonna 70 jKr. suorittama Jerusalemin piiritys ja täydellinen tuhoaminen, jota juutalainen historioitsija Josephus Flavius on kuvannut. aikaisten olojen olisi ainakin pitänyt vakuuttavasti osoittaa herra rovasti Chydeniukselle, että ihmiset silloin nälänhädässä teurastivat ja söivät omat lapsensa, ja miten monia mitä surkeimpia tapahtumia sisältyykään kertomuksiin tuollaisista tilanteista, kun ihmiset ovat nälänhätään jouduttuaan halunneet pysyä hengissä. Sananlaskujen kirjan 30. luvun 8. ja 9. jakeessa maailman ihmisistä viisain, kuningas Salomo, esittää asian oikealta näkökannalta. Hän opettaa ihmistä rukoilemaan Jumalaa kuten hän itsekin tekee ja sanomaan: ”Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää, etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ’Kuka on Herra?’ ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.”48”Vilppi ja valhepuhe pidä ... Jumalani nimeä vastaan.”: Sananl. 30:8–9 (1938) Raamatunhistorian kertomuksen Daavidin ja Nabalin keskinäisistä[239] suhteista, kun Daavid miehineen oli erämaassa ilman ruokaa,49Daavidin ja Nabalin ... erämaassa ilman ruokaa: viittaa kertomukseen Daavidista, Nabalista ja tämän vaimosta Abigailista 1. Sam. 25. pitäisi tässäkin tapauksessa olla herra rovastille ja arvoisalle herra Logicukselle sekä opetus että varoitus sen havaitsemiseksi, millainen vaikutus nälänhädällä on ollut kuningas Daavidiin, joka kerran söi uhrileivät50Juutalaisen temppelin pöydällä oli jatkuvasti esillä kaksitoista uhrileipää ”Jumalan kasvojen edessä”. Tässä viitataan kertomukseen Daavidista ja pappi Ahimelekistä 1. Sam. 21:1–6. hengenpitimikseen ja aikoi toisella kerralla murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa.51murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa: viittaa edellä mainittuun kertomukseen 1. Sam. 25

Arvoisa herra Logicus sekä herra rovasti Chydenius eivät näköjään halua uskoa, että tässä valtakunnassa voidaan laskea joutilaita tai irtolaisia olevan yksi jokaista manttaalia kohti, mutta tämä on osoitus suuresta tietämättömyydestä ja todistaa, etteivät herra Logicus ja herra rovasti Chydenius tunne työväestön luonnetta eivätkä laatua. Arvoisa herra Logicus! Voitte olla varma siitä, ettei kukaan tunne Värmlannin laamannikuntaa sekä kaikkia sen asukkaita ja elinkeinoelämää paremmin kuin laamanni Antonsson. Hänen uupumaton työnsä monenlaisten hyödyllisten taloudellisten tulosten saavuttamiseksi johti siihen, että hän vuonna 1765 pyysi eron kuninkaan armollisella valtakirjallaan hänelle suomasta Värmlannin laamannin virasta. Ja hänen tietonsa perustuvat juuri Värmlannin työväen tuntemukseen eivätkä Marokosta tulleisiin tietoihin, joihin herra rovasti Chydenius Dagligt Allehandassa vetoaa. Mikäli herra Logicus haluaa muuten oppia tuntemaan, mikä herra laamanni Antonsson on miehiään, sopii kysyä hänen asuinseutunsa ihmisiltä, miten hän elää ja nauttiiko hän seudun asukkaiden luottamusta vai ei. Hän omistaa seudulla suuren maatilan. Talonpojat ja torpparit voivat hyvin tiluksilla, joita he ovat peräti 30 vuoden ajan viljelleet hänen alustalaisinaan. Kävi jopa niin, että vuoden 1767 kurssiasetus52vuoden 1767 kurssiasetus: Tarkoittaa todennäköiseseti asetusta Förordning, angående vexelkursen för nästkommande år 1767 11.11.1766. Useita vastaavia asetuksia annettiin vuosina 1766–69, ja niillä hallitus pyrki toteuttamaan rahan arvon nostamiseen tähtäävää politiikkaansa. Ks. Kommentti: Valtakunnan pelastaminen. aiheutti laamanni Antonssonille miljoonan kuparitaalerin tappion, ehkä ylikin, ei ainakaan vähempää; kunniani kautta tämä on totuus ja pysyy sellaisena. Työtä tehden, uutteruudella ja asioita harkitsevasti hoitaen hän on tähän asti kohdellut jokaista oikeudenmukaisesti. Niin hän toimii tulevinakin aikoina.

Mutta mitä tämä kuuluu käsillä olevaan asiaan tai miten herra Logicus sekoittaa asioita ollessaan velvollinen puolustamaan päämiehensä järjetöntä kansalaisia vastaan suuntautuvaa kirjoitusta ja hänen asettumistaan laiskureiden puolustajaksi? Eihän laamanni Antonsson ole kirjoittanut, että niiden, joilla ei ole muita toimeentulon hankkimisen mahdollisuuksia, on tehtävä työtä sen takia, että he ovat syntyneet työtä tekevään talonpoikaiseen sukukuntaan. Todellisuudessa hän uskoo, että jos hänen vanhempansa eivät olisi lähettäneet häntä opin tielle ja yliopistoon, vaan pitäneet hänet maatalouden parissa ja vanhempien kodissa, hän olisi ollut yhtä onnellinen kuin maineikkaimmat miehet, jotka viettävät monia unettomia öitä työläisen nukkuessa turvassa ja hyvin. Mutta kun samasta talonpoikaissuvusta polveutuu aatelisperheitä ja monia kunnian miehiä, vanhemmat eivät halunneet säästellä kolmen poikansa kouluttamisessa pitäessään nuorimmaisen kotona.

Herra laamanni Antonsson on kyllä lakaissut omien oviensa edustan. Hän ei voi alentua matalamielisyyteen, ja jos herra Logicus tai herra rovasti Chydenius haluavat asioita sotkemalla esittää muuta, he syyllistyvät itse mitä suurimpaan matalamielisyyteen. Vuonna 1765 nimellä Valtakunnan heikkouden lähde53Valtakunnan heikkouden lähde painettu kirjoitus ja toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta54toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta: tarkoittaa Chydeniuksen kirjoitusta Valtakunnan pelastaminen ovat keskenään ristiriidassa ja osoittavat rovasti Chydeniuksen ajattelun horjuvuuden. Mutta kaikenmoistahan uskaltaudutaan tekemään maineen tavoittelemiseksi; niinhän teki Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin.55Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin: viittaa kreikkalaiseen Herostratokseen, joka kuuluisuutta saadakseen poltti Artemiin (eli Dianan) temppelin Efesoksessa 356 eKr.

Suom. Heikki Eskelinen

1. Stockholms Postenin numerossa ... Chydeniuksen puolesta: Nimimerkki Logicus oli puolustanut Chydeniuksen näkemyksiä palkolliskysymyksessä Stockholms Postenin numerossa 20 3.2.1779.
2. tulia, joita mastojen huipuissa joskus ukonilmalla nähdään: Elmon tulet, korkeiden mastojen tai tornien kärjissä esiintyvä sähköinen valoilmiö, jossa nähdään yksi tai kaksi ”liekkiä”. Jos tulia oli kaksi, niiden katsottiin tuovan onnea ja niitä kutsuttiin ”Castoriksi ja Polluxiksi”. Yhtä liekkiä kutsuttiin ”Helenan tuleksi”, ja sen katsottiin enteilevän onnettomuutta.
3. ”Viime torstaina otettiin ... valvonnan alaiseksi.”: lainaus Stockholms Post-Tidningar -lehdestä 1.2.1779 nro 9
4. että herra rovasti ... karkaavat valtakunnasta: Tästä puuttuu todennäköisesti sanoja; tarkoitus on ilmeisesti ollut sanoa, ”että herra rovasti puhuu totuudenvastaisesti väittäessään, että irtolaiset karkaavat valtakunnasta”.
5. Jerusalemin piirityksen ja hävityksen: Roomalaisten sotajoukkojen kenraali Tituksen johdolla vuonna 70 jKr. suorittama Jerusalemin piiritys ja täydellinen tuhoaminen, jota juutalainen historioitsija Josephus Flavius on kuvannut.
6. ”Vilppi ja valhepuhe pidä ... Jumalani nimeä vastaan.”: Sananl. 30:8–9 (1938)
7. Daavidin ja Nabalin ... erämaassa ilman ruokaa: viittaa kertomukseen Daavidista, Nabalista ja tämän vaimosta Abigailista 1. Sam. 25.
8. Juutalaisen temppelin pöydällä oli jatkuvasti esillä kaksitoista uhrileipää ”Jumalan kasvojen edessä”. Tässä viitataan kertomukseen Daavidista ja pappi Ahimelekistä 1. Sam. 21:1–6.
9. murhata Nabalin ja tuhota hänen talonsa: viittaa edellä mainittuun kertomukseen 1. Sam. 25
10. vuoden 1767 kurssiasetus: Tarkoittaa todennäköiseseti asetusta Förordning, angående vexelkursen för nästkommande år 1767 11.11.1766. Useita vastaavia asetuksia annettiin vuosina 1766–69, ja niillä hallitus pyrki toteuttamaan rahan arvon nostamiseen tähtäävää politiikkaansa. Ks. Kommentti: Valtakunnan pelastaminen.
11. Valtakunnan heikkouden lähde
12. toinen kirjoitus tavaroiden arvosta ja rahalaitoksesta: tarkoittaa Chydeniuksen kirjoitusta Valtakunnan pelastaminen
13. Ateenassa sekin mies, joka poltti Dianan temppelin: viittaa kreikkalaiseen Herostratokseen, joka kuuluisuutta saadakseen poltti Artemiin (eli Dianan) temppelin Efesoksessa 356 eKr.

Unfortunately this content isn't available in English