Edellinen jakso: Kolmas saarna käskyistä, Otsikkosivu ja painolupa
Seuraava jakso: Kolmas saarna käskyistä, § 2
Kolmas saarna Jumalan kymmenestä käskystä
§ 1
Nyt kun me, rakkaat kuulijat Herrassa Jeesuksessa, olemme edellisessä tarkastelussamme Herran pyhän lain ensimmäisen käskyn perusteella arvioineet tärkeimpiä velvollisuuksiamme Jumalaa kohtaan yleisesti, niin luonnollinen järjestys vaatii nyt muistuttamaan teitä tarkemmin siitä, miten niitä tulee harjoittaa. Velvollisuudet eivät suinkaan ole pelkkiä sanoja ja kauniita puheenparsia; ne panevat koko ihmisen sieluineen ja ruumiineen elävään ja pakottomaan liikkeeseen. Kun kuningas Daavidin sydän oli ylitsevuotavan täynnä kunnioitusta ja rakkautta hänen Jumalaansa kohtaan hänen mentyään Herran arkin luo, tämän tunteen täytyi tulla ilmaistuksi 2. Sam. 6:14. Sitä ei voinut piilottaa, hänen suunsa täytyi ylistää, hänen käsiensä näppäillä harppua ja hänen jalkojensa juosta, ja kukapa ei voisi kuvitella mielessään, mitkä liekit hänen sielussaan silloin paloivat? Sillä asia on juuri niin kuin meidän kallis Vapahtajamme sanoo: mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu, ja hyvä ihminen, jonka
sielu on täynnä Jumalan kunnioitusta, tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää Matt. 12:34–35, ja juuri tämä velvollisuuksiemme noudattaminen Jumalaa kohtaan on sitä, mitä kutsutaan Jumalan palvomiseksi.
Edellinen jakso: Kolmas saarna käskyistä, Otsikkosivu ja painolupa
Seuraava jakso: Kolmas saarna käskyistä, § 2
paikat:
Henkilöt: Daavid
Raamatunkohdat:
Aiheet: