Edellinen jakso: Sammaloituneet niityt, § 8
Seuraava jakso: Sammaloituneet niityt, § 10
§ 9
Kun nyt olen edellä lyhyesti osoittanut kaikki mahdolliset tavat poistaa sammaloitumisen syyt ja tämän nojalla myös itse sammal niityiltä, järjestyksessä on nyt edettävä tutkimaan, mikä keinoista on paras ja huokein?
Jos joku ajattelemattomasti väittäisi jotakin näistä tai jotakin muuta keinoa aina ja kaikissa oloissa parhaaksi ja huokeimmaksi menettelytavaksi, hän toimisi yhtä järjettömästi kuin lääkäri, joka määräisi päänsärkyyn aina samaa lääkettä ottamatta huomioon sairaan luonteenlaatua1, voimia, elämäntapaa, edellytyksiä, sairauksia jne., tai yhtä uhkarohkeasti kuin merimies, joka aina suuntaisi laivan keulan suoraan kohti maamerkkiä ottamatta huomioon edessä olevia matalikkoja ja luotoja. Niittyhän voidaan hoitaa tuottavaksi halvimmin kuusenneulasilla ja -havuilla siellä, missä57 niitä on runsaasti saatavissa ja happamuus on siedettävän matalalla tasolla, mutta sama menettelytapa voi toisaalla, etenkin metsättömällä paikalla, olla aivan sietämättömän kallis ja kyseisen paikan oloissa usein myös hyödytön.
Hyvinkin laaja niitty voidaan maavallilla tai pienellä padolla saada runsastuottoiseksi muutaman taalarin kustannuksilla, kun sen sijainti on tälle ratkaisulle otollinen, mutta toisaalla veden patoamiseen sammaloituneelle niitylle tarvittaisiin melkeinpä tynnyreittäin kultaa.
On siis selvitettävä tarkasti, mikä keino kussakin tapauksessa ja sijaintipaikassa on paras ja huokein, jotta maatalouden harjoittaja ei tästedes tuhlaisi aikaansa, innostustaan ja kykyjään kalliissa uusissa kokeiluissa osaksi hintaviin, osaksi hyödyttömiin töihin, vaan hän voisi sammaloituneen niittynsä laajuutta, luonnetta ja sijaintia huolellisesti arvioituaan turvallisesti valita parhaan ja sopivimman tavan sammalen hävittämiseen ja sitten toteuttaa sen tarmokkaasti kykyjensä mukaan.
§. 9.
Sedan jag uti det föregående kårteligen vist, alla möjeliga sätt, at undanrödja orsakerna, och i följe däraf, äfven sjelfva Mossan på ängar, fordrar nu ordningen, at utforska: hvilketdera af dem är det bästa och minst kostsama?
At oförsynt2 påstå någotdera af dessa, eller något annat altid och vid alla belägenheter vara det bästa och minst kostsama sättet, vore lika orimmeligt, som för en Läkare, at emot hufvudvärk altid förordna et och samma läkemedel, utan at hafva afseende på den sjukas temperament3, krafter, lefnads-sätt, vilkor, anstöter4 &c. och lika äfventyrligt som för en Sjöman, at altid ställa kosan snörrätt til en land-känning5, utan afseende på de grund och klippor, som honom därvid möta; ty då en äng kan med lindrigaste kostnad göras bärande genom Gran-barr och ris, där57 de i ömnoghet kunde fås, och syran är drägelig, kan samma sätt på et annat ställe, i synnerhet på en skoglös ort, falla aldeles odrägeligt, och äfven i anseende til belägenheten ofta onyttigt.
En äng af stor vidd, kan med några dalers omkostnad genom mull-vall eller liten dam göras ymnogt bärande, när belägenheten är därtil beqväm; men til vattnets updämning på et annat ställe öfver en Mosslupen äng, torde nästan fordras Tunnor Guld6.
Här bör altså ske noga urskillning, hvilketdera i hvar och en händelse och belägenhet blifver det bästa och minst kostsama; på det en Landthushållare härefter ej genom dryga och nya försök må spilla sin tid, hog och förmåga på dels dryga, dels onyttiga arbeten: utan sedan han noga öfvervägat sin Mosslupna ängs vidd, lynne och belägenhet, han då kunde med trygghet utvälja det bästa och lämpeligaste sättet til Mossans utrotande, och sedan med drift ställa det i verket, efter sin förmåga.
§ 9
Kun nyt olen edellä lyhyesti osoittanut kaikki mahdolliset tavat poistaa sammaloitumisen syyt ja tämän nojalla myös itse sammal niityiltä, järjestyksessä on nyt edettävä tutkimaan, mikä keinoista on paras ja huokein?
Jos joku ajattelemattomasti väittäisi jotakin näistä tai jotakin muuta keinoa aina ja kaikissa oloissa parhaaksi ja huokeimmaksi menettelytavaksi, hän toimisi yhtä järjettömästi kuin lääkäri, joka määräisi päänsärkyyn aina samaa lääkettä ottamatta huomioon sairaan luonteenlaatua7, voimia, elämäntapaa, edellytyksiä, sairauksia jne., tai yhtä uhkarohkeasti kuin merimies, joka aina suuntaisi laivan keulan suoraan kohti maamerkkiä ottamatta huomioon edessä olevia matalikkoja ja luotoja. Niittyhän voidaan hoitaa tuottavaksi halvimmin kuusenneulasilla ja -havuilla siellä, missä57 niitä on runsaasti saatavissa ja happamuus on siedettävän matalalla tasolla, mutta sama menettelytapa voi toisaalla, etenkin metsättömällä paikalla, olla aivan sietämättömän kallis ja kyseisen paikan oloissa usein myös hyödytön.
Hyvinkin laaja niitty voidaan maavallilla tai pienellä padolla saada runsastuottoiseksi muutaman taalarin kustannuksilla, kun sen sijainti on tälle ratkaisulle otollinen, mutta toisaalla veden patoamiseen sammaloituneelle niitylle tarvittaisiin melkeinpä tynnyreittäin kultaa.
On siis selvitettävä tarkasti, mikä keino kussakin tapauksessa ja sijaintipaikassa on paras ja huokein, jotta maatalouden harjoittaja ei tästedes tuhlaisi aikaansa, innostustaan ja kykyjään kalliissa uusissa kokeiluissa osaksi hintaviin, osaksi hyödyttömiin töihin, vaan hän voisi sammaloituneen niittynsä laajuutta, luonnetta ja sijaintia huolellisesti arvioituaan turvallisesti valita parhaan ja sopivimman tavan sammalen hävittämiseen ja sitten toteuttaa sen tarmokkaasti kykyjensä mukaan.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 9.
Sedan jag uti det föregående kårteligen vist, alla möjeliga sätt, at undanrödja orsakerna, och i följe däraf, äfven sjelfva Mossan på ängar, fordrar nu ordningen, at utforska: hvilketdera af dem är det bästa och minst kostsama?
At oförsynt8 påstå någotdera af dessa, eller något annat altid och vid alla belägenheter vara det bästa och minst kostsama sättet, vore lika orimmeligt, som för en Läkare, at emot hufvudvärk altid förordna et och samma läkemedel, utan at hafva afseende på den sjukas temperament9, krafter, lefnads-sätt, vilkor, anstöter10 &c. och lika äfventyrligt som för en Sjöman, at altid ställa kosan snörrätt til en land-känning11, utan afseende på de grund och klippor, som honom därvid möta; ty då en äng kan med lindrigaste kostnad göras bärande genom Gran-barr och ris, där57 de i ömnoghet kunde fås, och syran är drägelig, kan samma sätt på et annat ställe, i synnerhet på en skoglös ort, falla aldeles odrägeligt, och äfven i anseende til belägenheten ofta onyttigt.
En äng af stor vidd, kan med några dalers omkostnad genom mull-vall eller liten dam göras ymnogt bärande, när belägenheten är därtil beqväm; men til vattnets updämning på et annat ställe öfver en Mosslupen äng, torde nästan fordras Tunnor Guld12.
Här bör altså ske noga urskillning, hvilketdera i hvar och en händelse och belägenhet blifver det bästa och minst kostsama; på det en Landthushållare härefter ej genom dryga och nya försök må spilla sin tid, hog och förmåga på dels dryga, dels onyttiga arbeten: utan sedan han noga öfvervägat sin Mosslupna ängs vidd, lynne och belägenhet, han då kunde med trygghet utvälja det bästa och lämpeligaste sättet til Mossans utrotande, och sedan med drift ställa det i verket, efter sin förmåga.
§ 9
Kun nyt olen edellä lyhyesti osoittanut kaikki mahdolliset tavat poistaa sammaloitumisen syyt ja tämän nojalla myös itse sammal niityiltä, järjestyksessä on nyt edettävä tutkimaan, mikä keinoista on paras ja huokein?
Jos joku ajattelemattomasti väittäisi jotakin näistä tai jotakin muuta keinoa aina ja kaikissa oloissa parhaaksi ja huokeimmaksi menettelytavaksi, hän toimisi yhtä järjettömästi kuin lääkäri, joka määräisi päänsärkyyn aina samaa lääkettä ottamatta huomioon sairaan luonteenlaatua13, voimia, elämäntapaa, edellytyksiä, sairauksia jne., tai yhtä uhkarohkeasti kuin merimies, joka aina suuntaisi laivan keulan suoraan kohti maamerkkiä ottamatta huomioon edessä olevia matalikkoja ja luotoja. Niittyhän voidaan hoitaa tuottavaksi halvimmin kuusenneulasilla ja -havuilla siellä, missä57 niitä on runsaasti saatavissa ja happamuus on siedettävän matalalla tasolla, mutta sama menettelytapa voi toisaalla, etenkin metsättömällä paikalla, olla aivan sietämättömän kallis ja kyseisen paikan oloissa usein myös hyödytön.
Hyvinkin laaja niitty voidaan maavallilla tai pienellä padolla saada runsastuottoiseksi muutaman taalarin kustannuksilla, kun sen sijainti on tälle ratkaisulle otollinen, mutta toisaalla veden patoamiseen sammaloituneelle niitylle tarvittaisiin melkeinpä tynnyreittäin kultaa.
On siis selvitettävä tarkasti, mikä keino kussakin tapauksessa ja sijaintipaikassa on paras ja huokein, jotta maatalouden harjoittaja ei tästedes tuhlaisi aikaansa, innostustaan ja kykyjään kalliissa uusissa kokeiluissa osaksi hintaviin, osaksi hyödyttömiin töihin, vaan hän voisi sammaloituneen niittynsä laajuutta, luonnetta ja sijaintia huolellisesti arvioituaan turvallisesti valita parhaan ja sopivimman tavan sammalen hävittämiseen ja sitten toteuttaa sen tarmokkaasti kykyjensä mukaan.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Sammaloituneet niityt, § 8
Seuraava jakso: Sammaloituneet niityt, § 10
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: