Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works

Sammaloituneet niityt, § 6

Previous Section:

Next Section:

Font size: A A A A


Viewing Options:

Unfortunately this content isn't available in English
Original language

§. 6.

Det gifves icke flere än trenne sätt möjeliga, at häfva den i jorden varande syran; ty det bör ske antingen genom Uplösning, Utdunstning eller Utspädning.51

Uplösningen fordrar antingen verkeliga Alcaliska sältor1, det är sådana, som kraftigt bryta syror genom gäsning, och förvandla dem til medel-salt2, eller ock i brist på dem, svagare Alcalina3, som genom sin bäska4 småningom förvandla syrans egenskaper.

At förbigå alla konstiga5 och dyrare Alcaliska salter, som ofta falla på kostnad, at bryta syran i människo-kroppen allena, förtjenar i det första afseendet Kalk och Aska i synnerhet at nämnas, såsom de på hvilka den ymnogaste tilgång finnes: de äga äfven, jämte sit jordaktiga6, myckenhet af detta salt, och slå därföre aldrig felt, när de användas på Mossans utödande, och gräsväxtens förkofring; dock bör det ske til den myckenhet, som är svarande emot syran, som en ängs-vall uti sin yta innehåller, och således til 1. eller ¾ tum tjockt. Detta häfver väl på detta sättet den närmaste orsaken til Moss-växten, nämligen syran, men lämnar den aflägsnare orsak, som var en stillastående vätska, se §. 3. Häraf händer, at ändamålet väl vinnes, men ej med den fördel, som vederbör. Mossan går ut, gräsväxten kommer i stället; men innan den fått rota sig väl, antastar en ny syra dess rötter, hvilken desto snarare drifver gräset i landsflygtighet, ju ömnogare7 där samlas af en stillastående vätska, och befordrar Moss-växten å nyo. Men träffar försöket ske på en något torr slätt, kan växten vara i många år.

Men nyttjas Alcaliska saltet i en annan ordning, som längre fram skal visas, gör det ännu bättre verkan, ehuru man måste tilstå det blifva nog kostsamt för andra, än dem, som bo vid goda kalkbrott, eller vilja försvara svedjandet8. 52

Alla Alcaliska ämnen äro äfven lika säkra, såsom allahanda slags löf, barr, ris, gödning och varma myllor9; men böra användas til större ymnoghet, om de skola göra gagn. Dessa, ehuru de hysa et svagare Alcali, än sjelfva salten, äga likväl särskildt förmon framför dem; ty jämte sin bäska, hysa de tillika en fetma10, som i lag med11 syran och Alcali, ikläder sig en såpaktig natur, och således tillika göder. Bland dem förtjänar i synnerhet Gran-barr och Gran-riset det främsta rummet, såsom de där finnas til största ömnoghet, annars föga nyttjas, och äro tillika rike på gödande och värmande ämnen. Om det altså lägges ¼ aln tjockt, sedan de gröfsta qvistarne äro uttagna, är det et härligt medel til Mosslupen ängs förbättrande, sedan det legat uppå 3 à 4 Somrar, dock fordrar det gärna Höfrös-såning, om det ej skal draga för långt på tiden med nyttan; och en ej altför sur grund, om fruktbarheten skal något vara beständig: men är syran stark och gran-riset tunt, har jag sett Mossan frögda sig under ris-skuggan, och inom 2 år aldeles växa öfver riset.

Detta sättet blir således ensamt ännu otilräckeligt, at häfva syran och utrota Mossan i alla belägenheter.


  1. salter
  2. benämning på vissa neutrala salter som tänktes ligga mellan syra och bas
  3. alkaliska ämnen
  4. beskhet
  5. här: artificiella i motsats till naturliga
  6. som i något avseende liknar jord; jordartade
  7. ymnigare, rikligare
  8. vilja försvara svedjandet: Vid mitten av 1700-talet debatterade man flitigt svedjebrukets för- och nackdelar. Åsiktsmotsättningarna berodde till en stor del på att skogen värderades olika inom skilda delar av svenska riket. En verksamhet som av bruksägarna i t.ex. Bergslagen betraktades som skadligt slöseri med skog, kunde av både ståndspersoner och bönder i andra delar av landet ses som en högst nödvändig och nyttig verksamhet.
  9. varma myllor: troligen avses matjord (humus) som av naturen är relativt lucker och väldränerad samt ofta ganska alkalisk
  10. hysa ... en fetma: egenskapen att innehålla för växtligheten närande ämnen
  11. i lag med: tillsammans med

Finnish

§ 6

Mahdollisia tapoja maan happamuuden poistamiseen ei ole kolmea enempää; sen on nimittäin tapahduttava joko hajottamalla, haihduttamalla tai laimentamalla.51

Hajottamiseen tarvitaan joko aitoja emäksisiä suolaliuoksia, siis sellaisia, jotka käymisen kautta voimakkaasti hajottavat happoja neutraaleiksi suoloiksi, tai niiden puuttuessa miedompia emäksisiä aineita, jotka kitkeryydellään muuttavat vähitellen hapon ominaisuuksia.

Keinotekoisesti valmistettujen ja kalliimpien emäksisten suolojen käyttö vaatii usein tuntuvia kustannuksia jo silloin, kun niillä hajotetaan ihmisruumiin happoja, ja niiden sijasta onkin ensimmäiseksi mainittava erityisesti kalkki ja tuhka, koska niitä on hyvin runsaasti saatavissa. Ne muistuttavat laadultaan maaperää ja sisältävät lisäksi paljon emäksistä suolaa eivätkä tämän takia koskaan tuota pettymystä, kun niitä käytetään sammalen tappamiseen ja ruohokasvien kasvun edistämiseen. Näitä aineita on kuitenkin käytettävä niin paljon kuin niittylaitumen happamuus vaatii ja siis levitettävä ¾–1 tuuman paksuiseksi kerrokseksi. Näin menettelemällä kumotaan toki sammalen kasvun lähin syy, siis happamuus, mutta jäljelle jää etäisempi syy eli seisova vesi, ks. § 3. Tästä syystä joskus käy niin, että tavoite saavutetaan, mutta ei saada vaadittavaa hyötyä. Sammal katoaa, ruohokasveja tulee tilalle, mutta ennen kuin ruohikko on ehtinyt kunnolla juurtua, uusi happamuus hyökkää sen juurten kimppuun ja karkottaa ruoho­kasvut sitä nopeammin, mitä enemmän maaperään kertyy seisovaa nestettä, joka edistää jälleen sammaloitumista. Mutta jos kokeilu osuu hieman kuivemmalle tasamaalle, ruoho voi menestyä siellä useita vuosia.

Jos emäksisiä suoloja käytetään toisessa järjestyksessä tuonnempana osoitettavalla tavalla, ne vaikuttavat vielä tehokkaammin, vaikka on myönnettävä, että menettely voi vaatia varsin suuria kustannuksia muilta kuin hyvien kalkkilouhosten tuntumassa asuvilta tai kaskenpolton kannalla olevilta henkilöiltä12.52

Kaikkikin emäksiset aineet, mm. kaikenlaiset lehdet, havut, risut, lannoitusaineet ja lämpimät mullat13, tuottavat yhtä varmasti tuloksia. Niitä on kuitenkin käytettävä paljon runsaammin, jotta niistä olisi hyötyä. Vaikka näissä aineksissa on vähemmän emäksisyyttä kuin itse suolassa, niillä on kuitenkin puolellaan erityinen etu, sillä kitkeryytensä ohella niissä on myös rasva-aineita, jotka hapon ja emäksen yhteydessä muuttuvat saippuamaisiksi ja siten samalla lannoittavat maata. Ensi sijan näistä ansaitsevat etenkin kuusen neulaset ja havut, koska niissä näitä aineita on runsaimmin, niitä ei muuten käytetä juuri millään tavoin hyödyksi ja niissä on samalla runsaasti maaperää lannoittavia ja lämmittäviä aineita. Jos niitä siis paksuimpien oksien poistamisen jälkeen levitetään neljänneskyynärän paksuiseksi kerrokseksi, ne ovat erinomaista ainetta sammaloituneen niityn tilan parantamiseen oltuaan maassa 3–4 kesää. Heinänsiemenen kylväminen on kylläkin suotavaa, jotta hyödyn saamiseen ei kuluisi liian paljon aikaa, eikä maa saa olla liian hapanta, jotta se säilyttäisi hedelmällisen tuotantokykynsä jonkin aikaa. Mutta jos maa on hyvin hapanta ja kuusen­havuja on levitetty ohuelti, olen nähnyt sammalen viihtyvän hyvin havujen varjossa ja kasvavan 2 vuodessa havujen yli.

Tämä menettelytapa on siis yksin käytettynä vielä riittämätön happamuuden poistamiseen ja sammalen hävittämiseen kaikilta maapohjilta.


  1. kaskenpolton kannalla olevilta henkilöiltä: 1700-luvun puolivälissä käytiin laajaa keskustelua kaskenpolton hyödyistä ja haitoista. Vastakkaiset näkemykset johtuivat suureksi osaksi siitä, että metsävarojen arvo oli erilainen eri osissa valtakuntaa. Toiminta, joka Bergslagenin ruukinomistajien näkökulmasta oli vahingollista metsien tuhlausta, saattoi maan toisissa osissa sekä säätyläisten että talonpoikien mielestä olla hyvin välttämätöntä ja hyödyllistä.
  2. lämpimät mullat: Alkutekstin varma myllor tarkoittaa luultavasti ruokamultaa (humus), joka on luonnostaan melko kuohkeaa, hyvin vettä läpipäästävää ja usein myös melko ­emäksistä.

English

Unfortunately this content isn't available in English

Previous Section:

Next Section:

Places:

Names:

Biblical references:

Subjects: