Edellinen jakso: Kärryjen parantaminen, § 6
Seuraava jakso: Kärryjen parantaminen, § 8
§ 7
Kun olemme tällä tavalla saaneet selville kärryjen akselia määrittävät luvut kaikissa yksityistapauksissa, selvittäkäämme lupauksemme mukaisesti, mitä sekä kuorman paino että kitka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen voiman määrään, joka on kuvan Fig. 1 kohdassa I tarvittu tavallisten kärryjen vetämiseen. Ja koska niissä AF oli samanpituinen kuin FB kuvassa Fig. 2, edellä esitetystä seuraa, että niiden akselin halkaisijan mittaluku = 3 3/16 tuumaa.
Todetaan sitten, että pyörän halkaisija on pitempi vipuvarsi = 2 kyynärää 4 tuumaa = a ja vivun lyhempi varsi (vectis lingua) on akselin halkaisija = 3 3/16 tuumaa = b. Olkoon tämän vivun varassa vedettävä 40 leiviskän kuorma = c. Sanottakoon etsittyä voiman määrää, joka tarvitaan kärryjen vetämiseen eteenpäin, ellei kitkaa olisi, eli painoa, joka tarvitaan vivun nostamiseen pitemmän vipuvarren päästä, x:ksi. Tällöin
, mutta 4 leiviskää –
on kärryjen kitka,
mistä kuitenkin pieni osuus on väkipyörän kitkalla.
Jos kärryihin kuitenkin kuormataan 70 leiviskän lasti, on edellä mainitun vivun lyhyemmän varren ääripäätä pidettävä tuon kuorman kantajana. Sanotaan siis, että 70 leiviskää = d, mutta kaikki muu on samoin määritelty kuin edellä. Tällöin
Havaintotuloksen mukaan painon liikuttamiseen ja kitkan voittamiseen tarvittiin 6 leiviskän paino kohdassa I. Kärryjen oma paino tyhjänä oli siis ja niiden luontainen kitka 6 leiviskää –
.
Ja koska = 2 47/104, mutta
= 4 121/416, on selvää
että 4 leiviskää – = 1 57/104, mutta 6 leiviskää –
= 1 295/416,
mikä on kummassakin tapauksessa kitkan määrä,
ja lukujen vertaaminen osoittaa, että 70 leiviskän vetämisessä kitka on 67/416 suurempi kuin kuorman ollessa 40 leiviskää.Samalla tavalla voidaan todeta, miten merkittävästi kitkaa vähennettiin, kun kärryt rasvattiin, ja miten merkittävä osa siitä jäi jäljelle kärryjen oman painon tuottaman kitkan lisäksi. Näin voidaan kaikkien muidenkin kärryjen painon vaikutus helposti selvittää, mutta kitkan määrittäminen a priori on uuvuttava työtehtävä. Maailmamme suuret nerot Desaguliers1, Leibniz2, Sturm3, Bilfinger4 ja monet muut ovat väsyttäneet itsensä saadakseen sen tehdyksi. Paras apukeino on kokemus samantapaisista tilanteista.
Edellinen jakso: Kärryjen parantaminen, § 6
Seuraava jakso: Kärryjen parantaminen, § 8
paikat: Altdorf Englanti Ruotsi Tübingen
Henkilöt: Bilfinger (Bülfinger) Georg Bernhard Desaguliers, John Theophilus Leibniz, Gottfried Wilhelm von Sturm (Sturmius), Johann Christoph Wolff, Christian von
Raamatunkohdat:
Aiheet: