Edellinen jakso: Kärryjen parantaminen, § 5
Seuraava jakso: Kärryjen parantaminen, § 7
§ 6
Mutta kun rummun läpäisevä tela näin kapenee toista päätä kohti ja holkitkin tästä syystä samaten, on vintturin toiminnan lakien mukaisesti selvää, että kärryjen liikuttaminen on raskaampaa kuorman painon levätessä telan paksumman kohdan päällä ja samassa määrin kevyempää, kun sama paino lepää ulomman eli kapeamman pään varassa.
Tarvitaan tietoa siitä, missä määrin kärryt lepäävät kummankin puolen varassa eli kuormittavat kumpaakin, ja tämä tieto hankitaan seuraavalla tavalla:
Olkoon AB kuvassa Fig. 2 vaakasuora tela, olkoon C rumpu, DE kuormaa kannatteleva kärryjen puola. Kun sitten piirretään EF kohtisuoraan vaakatasoa ja AB:tä vastaan, on pisteeseen B kohdistuvan kuormituksen suhde A:han kohdistuvaan sama kuin AF:n suhde FB:hen. Kun nimittäin DE:tä painaa alaspäin voima, joka = a, ja koska alaspäin painava voima ja siihen kohdistuva vastavoima ovat yhtä suuret, täytyy maapohjan pisteeseen E kohdistuvan vastapaineen suuntautua kohti F:ää eli kohtisuorasti pohjan tasoa vastaan ja olla voimaltaan = a. Näin ollen EF on koko kuormaa a kantava tuki. Tela AB on vipu, ja kohtaan B kohdistuvan kuormituksen suhde kohdan A kuormitukseen on siis sama kuin AF : FB.
Tämän vahvistaa kokemuskin. Olen käyttänyt jonkin aikaa pyöräparia, jonka puolat tulevat niin paljon ulos, että EF on melkein B:n tasolla, mutta olen myös havainnut painon lepäävän B:n varassa, koska tela on kohdassa B alapuoleltaan tuntuvasti kulunut, vaikka kohdassa A ei näy kulumasta merkkiäkään.
Kun näin tiedetään telan halkaisija niin paksummassa kuin ohuemmassakin päässä, sekä rummun ja puolien pituudet sekä puolien kaltevuus, voidaan tällä tavalla saada helposti selville luku, joka osoittaa, miten paksu tasapaksun telan on joka kohdassa oltava, jotta kärryt kulkevat sen varassa yhtä kevyesti kuin akselin ollessa suippeneva.
Laaditaan vain lähtökohtana olevan tilanteen mukainen kaavakuva, joka vastaa tässä olevaa kuvaa Fig. 2, ja siinä telan halkaisijan kohdassa F, sijaitkoonpa tämä missä pisteessä AB:llä tahansa, on vastattava etsittyä määriteltävän akselin lukua. Olkoon nimittäin telan paksumman ja ohuemman pään paksuuden ero = a ja kapeamman pään paksuus = b sekä akselin etsitty uusi läpimitta = x, on selvää, että
, mutta
,
ja koska koko erotus a jakautuu tasaisesti koko akselille AB, jos se on suora, täytyy kohdassa B myös halkaisijan sekä niin suuren osan erotuksesta a kuin FB on AB:sta eli
olla = halkaisija kohdassa F.
Edellinen jakso: Kärryjen parantaminen, § 5
Seuraava jakso: Kärryjen parantaminen, § 7
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet:
