Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 85 [a]
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 86
§ 85 [b]
Maakauppa – kuinka monia satoja tämä sana onkaan tehnyt onnettomiksi, kun he ovat vain yrittäneet auttaa hätätilanteessa olevaa lähimmäistään pääsemään eroon omista tuotteistaan ja hankkimaan niistä saamillaan tuloilla tarvitsemiaan tavaroita. Ja kuinka monet tuhannet heidän lisäkseen olisivat kohdanneet saman kohtalon, jos lakia olisi sovellettu heidän kohdallaan samanlaisessa tilanteessa? Millaista kateutta, ylivaltaa, työttömyyttä ja riippuvaisuutta kaupan luokittelut suuremmissa kaupungeissa ylläpitävätkään tukkukauppiaiden ja niin sanottujen rihkamakauppiaiden välillä?
Jos nyt lisäämme tähän ne moninaiset tilojen jakamista, torppia, mäkitupalaisia, palvelusväkeä ynnä muuta koskevat säädökset, jotka estävät maaseudulla työläisiä elättämästä ja ruokkimasta itseään ja joista minä olen kriitikon kanssa aivan samaa mieltä, ja avaamme kaikkien oikeuksien pöytäkirjat ja tuomiokirjat, niin saamme pian nähdä, kuinka suuren osan ne muodostavat oikeudenkäynneistämme. Emme tällöin voi hämmästymättä päätyä näkemään, millaisen taakan rasittamia valtakunnan elinkeinojen täytyy niiden takia olla.
Ruotsin miehet, jotka luette tämän, antakaa anteeksi laveuteni! Sydämeni vuotaa tämän vuoksi ja kuitenkin moittii minua, että olen sanonut liian vähän. Tällaisia säädöksiä kirjoittaja pitää onnettomina isänmaalleen. Kukaan elävä ihminen ei voi kiistää, että ne ovat tuoneet onnettomuuksia, mutta miten ne pitäisi parantaa ja välttää, on toinen kysymys. Olen miettinyt kauan tätä asiaa ja lopulta tullut ajatukseen, että niin voi tapahtua ainoastaan vapauden kautta.
Hyvät kansalaiset, ajatelkaa kuitenkin tarkasti tätä asiaa, unohtakaa täysin kaikki yksittäiset edut ja astukaa sorrettujen saappaisiin. Jos löydätte toisen luotettavan parannuskeinon, niin olkaa minua ja muita kansalaisia kohtaan niin ystävällisiä, että kerrotte siitä meille. Lupaan pyhästi, etten ole jääräpäinen.
Epäilen syvästi sitä neuvoa, että elinkeinoja säänneltäisiin ja luokiteltaisiin vieläkin tarkemmin siinä toivossa, että riitamme siten kerran rauhoittuisivat. Olen tarkoituksella ottanut talteen säädökset, jotka on annettu edellisen vuosisadan lopussa ja tämän alussa, ja havainnut niissä kaikkea sitä tarkkaavaisuutta ja harkitsevuutta, joilla säädöksiä parhaissa tapauksissa meidän aikanamme säädetään. Niitä on sen jälkeen kaksinkertaisella ahkeruudella ja kokemuksen auttamina moneen kertaan laajennettu ja selitetty sekä varjeltu kaikilta porsaanrei’iltä niin paljon kuin on ollut mahdollista. Silti huomaamme, että mitä enemmän niitä on viimeisten 40 vuoden aikana muokattu, sitä epätasaisemmin oikeudet ovat niiden takia jakautuneet kansalaisten kesken, ja sitä suuremmaksi on käynyt kaikkien elinkeinojen taakka.
Lopettakaamme raataminen näin pohjattomalla merellä, ja älkäämme enää etsikö Ruotsin onnea rannalta, jolla ravut ovat napanneet laivamme köysistä kiinni ja vetävät meitä takaperin syvyyteen.
Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 85 [a]
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 86
paikat: Ruotsi
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: