Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 49
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 51
§ 50
Tukholman kauppiaat ajattelivat tuoteplakaatin ja ulkomaisten asiamiesten ja salakauppiaiden ulossulkemisen kautta pudottavansa89 kotimaista raudan hintaa, mikä myös kävi päinsä niin paljon varmemmin, kun hinta alkoi heti tämän jälkeen pudota ja laski kokonaiset 20 taaleria kippunnalta. Ajatelkaamme järkevästi: kenen eduksi? Eivätkö he itse asiassa sano, että sellaiset salakauppiaat huutokaupoissa, joissa kruunun kymmenysrauta myytiin, nostivat raudan hintaa. Ostajien estäminen avoimessa huutokaupassa tarkoituksena saada tavara halvemmalla on hyvinkin suurin ajateltavissa oleva monopoli. Kaikeksi onnettomuudeksi tämä sattui 20 vuoden sodan takia velkoihin vajonneelle kruunulle, jonka velanmaksukyvyn turvaamisen valtakunnan köyhät alamaiset ottivat viimeksi kuluneilla valtiopäivillä tehtäväkseen reilujen suostuntojen kautta. Ja kun huutokauppahintoja seurattiin lähestulkoon kaikessa muussa Bergslagenin rautakaupassa, niin Bergslagenin täytyi tunnustaa samanlainen ylivalta, ja nähtiin varsin hyödylliseksi tällä tavoin riistää kruunua ja kansalaisia pelkästään suurempien tapulikaupunkien joidenkin kauppiaiden rikastuttamiseksi.
Erityisesti tukkukauppiasseura kampittaa tässä maistraattiaan, kun se sanoo, että salakauppiaat nostivat raudan hintoja ja myivät sen sitten korotettuun hintaan. Ajatus on toki sekava itsessään, mutta kuulostaa kuitenkin joltakin. Ovatkohan salakauppiaat voineet liittyä yhteen, kun tukkukauppiaat olivat heidän kilpailijoinaan? Oliko Bergslagen lahjonut ulkomalaiset asiamiehet, jotta nämä maksaisivat raudasta niin korkean hinnan? Vai maksoivatko ulkomaalaiset tarkoituksenaan raunioittaa Bergslagenimme tyrkyttämällä sille miljoonia enemmän kuin vuorimiehet pyysivät?
Kenelle salakauppiaat myivät rautansa nousseisiin hintoihin? Vai ajattelivatko tukkukauppiaat myydä raudan ulkomaalaisille halvempaan hintaan kuin heidän oli mahdollista saada? Crede si vis.1
§. 50.
Stockholms Handlande tänkte, at genom Product-Placatet, utländska Expediters och Bi-handlares utestängande, fälla in89ländska Järn-prisen, hwilket ock så mycket säkrare gick an, som de straxt därefter begynte at falla, och gingo ned hela 20 Daler Skeppundet. Lät oss tänka förnuftigt: til hwems förmon? Säga de icke uttryckeligen, at sådane Bi-handlare på Auctioner, där Kronans Tionde-Järn försåldes, stegrade up Järn-priset. På en öppen Auction hindra Köpare, i afsigt at få Waran för bättre köp, är ju det största Monopolium som kan uptänkas, och til all olycka träffade det samma här på den genom 20 åra kriget gäldbundne Kronan, som Rikets fattige undersåtare wid näst förflutne Riksdag åtagit sig, at genom dryga bewillningar sätta i stånd, at afbörda sin skuld. Och emedan Auctions-prisen fölgdes i det närmaste wid den öfriga Järn-handelen i Bärgslagen, så måste den erkänna et likadant öfwerwälde, och det ansågs för ganska nyttigt, at på sådant sätt utarma Krona och Medborgare, blott at rikta några Handlande i de större Stapel-städerne.
I synnerhet slår Gross-handlare Societeten här et litet klöfwer2 för sin Magistrat, då de säga, at Bi-handlare stegrade up Järnet, och sålde det sedan med et stegrat pris. Idéen är wäl confus3 i sig sjelf, men låter dock någorlunda. Mon Bi-handlande kunde göra sammansättningar,4 då de hade Gross-handlare til medtäflare? Mon utländske Expediterne blifwit bestuckne5 af Bärgslagen, at betala så högt deras Järn? eller mon utlänningen genom dem trugade uppå Bärgslagen million-tals mera, än Bärgsmännerne begärte, i afsigt at ruinera wår Bärgslag?
Til hwem sålde Bi-handlare sitt Järn med det stegrade priset? eller mon Gross-handlarne tänkte sälja Järnet til utlänningen för billigare pris, än det de kunde erhålla? crede si vis.6
§ 50
Tukholman kauppiaat ajattelivat tuoteplakaatin ja ulkomaisten asiamiesten ja salakauppiaiden ulossulkemisen kautta pudottavansa89 kotimaista raudan hintaa, mikä myös kävi päinsä niin paljon varmemmin, kun hinta alkoi heti tämän jälkeen pudota ja laski kokonaiset 20 taaleria kippunnalta. Ajatelkaamme järkevästi: kenen eduksi? Eivätkö he itse asiassa sano, että sellaiset salakauppiaat huutokaupoissa, joissa kruunun kymmenysrauta myytiin, nostivat raudan hintaa. Ostajien estäminen avoimessa huutokaupassa tarkoituksena saada tavara halvemmalla on hyvinkin suurin ajateltavissa oleva monopoli. Kaikeksi onnettomuudeksi tämä sattui 20 vuoden sodan takia velkoihin vajonneelle kruunulle, jonka velanmaksukyvyn turvaamisen valtakunnan köyhät alamaiset ottivat viimeksi kuluneilla valtiopäivillä tehtäväkseen reilujen suostuntojen kautta. Ja kun huutokauppahintoja seurattiin lähestulkoon kaikessa muussa Bergslagenin rautakaupassa, niin Bergslagenin täytyi tunnustaa samanlainen ylivalta, ja nähtiin varsin hyödylliseksi tällä tavoin riistää kruunua ja kansalaisia pelkästään suurempien tapulikaupunkien joidenkin kauppiaiden rikastuttamiseksi.
Erityisesti tukkukauppiasseura kampittaa tässä maistraattiaan, kun se sanoo, että salakauppiaat nostivat raudan hintoja ja myivät sen sitten korotettuun hintaan. Ajatus on toki sekava itsessään, mutta kuulostaa kuitenkin joltakin. Ovatkohan salakauppiaat voineet liittyä yhteen, kun tukkukauppiaat olivat heidän kilpailijoinaan? Oliko Bergslagen lahjonut ulkomalaiset asiamiehet, jotta nämä maksaisivat raudasta niin korkean hinnan? Vai maksoivatko ulkomaalaiset tarkoituksenaan raunioittaa Bergslagenimme tyrkyttämällä sille miljoonia enemmän kuin vuorimiehet pyysivät?
Kenelle salakauppiaat myivät rautansa nousseisiin hintoihin? Vai ajattelivatko tukkukauppiaat myydä raudan ulkomaalaisille halvempaan hintaan kuin heidän oli mahdollista saada? Crede si vis.7
Unfortunately this content isn't available in English
§. 50.
Stockholms Handlande tänkte, at genom Product-Placatet, utländska Expediters och Bi-handlares utestängande, fälla in89ländska Järn-prisen, hwilket ock så mycket säkrare gick an, som de straxt därefter begynte at falla, och gingo ned hela 20 Daler Skeppundet. Lät oss tänka förnuftigt: til hwems förmon? Säga de icke uttryckeligen, at sådane Bi-handlare på Auctioner, där Kronans Tionde-Järn försåldes, stegrade up Järn-priset. På en öppen Auction hindra Köpare, i afsigt at få Waran för bättre köp, är ju det största Monopolium som kan uptänkas, och til all olycka träffade det samma här på den genom 20 åra kriget gäldbundne Kronan, som Rikets fattige undersåtare wid näst förflutne Riksdag åtagit sig, at genom dryga bewillningar sätta i stånd, at afbörda sin skuld. Och emedan Auctions-prisen fölgdes i det närmaste wid den öfriga Järn-handelen i Bärgslagen, så måste den erkänna et likadant öfwerwälde, och det ansågs för ganska nyttigt, at på sådant sätt utarma Krona och Medborgare, blott at rikta några Handlande i de större Stapel-städerne.
I synnerhet slår Gross-handlare Societeten här et litet klöfwer8 för sin Magistrat, då de säga, at Bi-handlare stegrade up Järnet, och sålde det sedan med et stegrat pris. Idéen är wäl confus9 i sig sjelf, men låter dock någorlunda. Mon Bi-handlande kunde göra sammansättningar,10 då de hade Gross-handlare til medtäflare? Mon utländske Expediterne blifwit bestuckne11 af Bärgslagen, at betala så högt deras Järn? eller mon utlänningen genom dem trugade uppå Bärgslagen million-tals mera, än Bärgsmännerne begärte, i afsigt at ruinera wår Bärgslag?
Til hwem sålde Bi-handlare sitt Järn med det stegrade priset? eller mon Gross-handlarne tänkte sälja Järnet til utlänningen för billigare pris, än det de kunde erhålla? crede si vis.12
§ 50
Tukholman kauppiaat ajattelivat tuoteplakaatin ja ulkomaisten asiamiesten ja salakauppiaiden ulossulkemisen kautta pudottavansa89 kotimaista raudan hintaa, mikä myös kävi päinsä niin paljon varmemmin, kun hinta alkoi heti tämän jälkeen pudota ja laski kokonaiset 20 taaleria kippunnalta. Ajatelkaamme järkevästi: kenen eduksi? Eivätkö he itse asiassa sano, että sellaiset salakauppiaat huutokaupoissa, joissa kruunun kymmenysrauta myytiin, nostivat raudan hintaa. Ostajien estäminen avoimessa huutokaupassa tarkoituksena saada tavara halvemmalla on hyvinkin suurin ajateltavissa oleva monopoli. Kaikeksi onnettomuudeksi tämä sattui 20 vuoden sodan takia velkoihin vajonneelle kruunulle, jonka velanmaksukyvyn turvaamisen valtakunnan köyhät alamaiset ottivat viimeksi kuluneilla valtiopäivillä tehtäväkseen reilujen suostuntojen kautta. Ja kun huutokauppahintoja seurattiin lähestulkoon kaikessa muussa Bergslagenin rautakaupassa, niin Bergslagenin täytyi tunnustaa samanlainen ylivalta, ja nähtiin varsin hyödylliseksi tällä tavoin riistää kruunua ja kansalaisia pelkästään suurempien tapulikaupunkien joidenkin kauppiaiden rikastuttamiseksi.
Erityisesti tukkukauppiasseura kampittaa tässä maistraattiaan, kun se sanoo, että salakauppiaat nostivat raudan hintoja ja myivät sen sitten korotettuun hintaan. Ajatus on toki sekava itsessään, mutta kuulostaa kuitenkin joltakin. Ovatkohan salakauppiaat voineet liittyä yhteen, kun tukkukauppiaat olivat heidän kilpailijoinaan? Oliko Bergslagen lahjonut ulkomalaiset asiamiehet, jotta nämä maksaisivat raudasta niin korkean hinnan? Vai maksoivatko ulkomaalaiset tarkoituksenaan raunioittaa Bergslagenimme tyrkyttämällä sille miljoonia enemmän kuin vuorimiehet pyysivät?
Kenelle salakauppiaat myivät rautansa nousseisiin hintoihin? Vai ajattelivatko tukkukauppiaat myydä raudan ulkomaalaisille halvempaan hintaan kuin heidän oli mahdollista saada? Crede si vis.13
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 49
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 51
paikat: Bergslagen Tukholma
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: