Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 12
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 14
§ 13
Niin pian kuin hänen kuninkaallinen majesteettinsa vuonna 1719 peruutti vuoden 1681 Bergslagenia ja Uddevallan kaupunkia vastaan kohdistetun onnettoman asetuksen ja samalla rikkoi sen ikeen, johon Göteborgin kauppiaat olivat ne laittaneet, Bergslagenin elinkeinot saivat vain muutamassa vuodessa täysin toisen ilmeen. Kaikki ikään kuin sai uuden elämän niin, että seudun asukkaat todistivat kolme vuotta myöhemmin valtakunnan kunnianarvoisille säädyille, kuinka he, jotka ennen olivat hukkuneet velkoihinsa, tulivat täten autetuiksi ja nyttemmin olivat pääosin kykeneviä suorittamaan koko raudanvalmistuksen ilman muiden ennakkomaksuja.
Mutta tällaisesta vapaudesta ei seurannut ainoastaan tämä yksityisten ja valtakunnan hyöty, vaan myös kruunulla oli tästä jotakin voitettavanaan, sillä tuon ajan suuren meritullin tileistä Göteborgissa ja Uddevallassa saadaan tieto, että vuosina 1720, 1721 ja 1722 – sen jälkeen, kun Uddevalla oli saanut edellä monesti mainitun tapulivapauden – tullitulot Göteborgissa eivät pienentyneet vähääkään verrattuna aiempiin vuosiin ja että tätä vastoin Uddevallassa, jossa tullit eivät koskaan vuodesta 1681 lähtien olleet nousseet korkeammiksi kuin 7 114 hopeataaleriin vuonna 1696, niistä kertyi vuonna 1720 kuitenkin 49 275 hopeataaleria, vuonna 1721 47 019 hopeataaleria ja vuonna 1722 48 837 hopeataaleria, siis kaikkina kolmena vuotena yhteensä 145 131 taaleria. Kun tästä summasta vähennetään Uddevallassa aiempina vuosina kerättyjä tulleja keskimäärin 7 000 taaleria vuosittain, siis kolmelta vuodelta 21 000 taaleria, tulee kruunun
kiistämättömäksi voitoksi 124 131 hopeataaleria hankittuna kolmen vuoden aikana pelkästään kumoamalla yksi ainoa säädös.Lienee siten helppoa antaa esimerkki ja punnita kauppavaa’alla, paljonko valtakunta ja kruunu 38 vuodessa ovat menettäneet ainoastaan tämän asetuksen kautta. Jos vaikkapa Värmlannin vuorikunnan rautaa oli kertynyt 80 000 kippuntaa vuosittain, mistä määrästä oletamme ruukinomistajien menettäneen tämän Göteborgin monopolin kautta vain yhden riikintaalerin kippunnalta – vaikka tappio, kun tuontituotteiden kohonneet hinnat lisätään matalaan raudanhintaan, on huomattavasti suurempi – tämän vuorikunnan vuotuiseksi tappioksi tulee tätä kautta 80 000 riikintaaleria tai tuon ajan vaihtokurssin 24 markkaa riikintaalerilta mukaan 480 000 kuparitaaleria, mikä yhteenlaskettuna 38 vuodelta tekee tappioksi tälle vuorikunnalle 3 040 000 riikintaaleria tai 18 240 000 kuparitaaleria.
Kun menetykset kruunun tulleissa oletetaan kolmen vuoden jaksoittain yhtä suureksi summaksi kuin kolmen mainitun vuoden voitot olivat säädöksen kumoamisen takia, nimittäin 124 131 hopeataaleriksi, se tekee 38 vuodelta 1 572 326 hopeataaleria tai tuon ajan vaihtokurssin mukaan 786 163 hopeariikintaaleria.
Mitä arvelet nyt tästä, lukijani? Voiko joku kiistää, etteikö yhden ainoan kaupungin tapulivapauden peruuttamisen kautta Värmlannin vuorikunnan kansalaisia ole näin kaikkien heille langenneiden säännöllisten ja ylimääräisten maksujen lisäksi köyhdytetty 38 vuoden aikana 18 miljoonalla ja kruunua yli 4 ½ miljoonalla kuparitaalerilla vain joidenkin tiettyjen kauppiaiden itsekkyyden tukemiseksi? Voiko kukaan, jonka suonissa virtaa ruotsalaista verta, ajatella tätä hämmästymättä ja liikuttumatta? Voiko kukaan katsoa tämän vuorikunnan kurjuutta liikuttumatta myötätunnosta? Kuka meistä haluaisi asettua tämän rahvaan asemaan, nähdä työnsä jäävän vaille palkkaa, vajoavansa köyhyyteen ja joutuvansa vaimonsa ja lastensa kanssa ajetuksi pois esi-isiensä talosta itsekkäiden säädösten ja rinnallaan elävien kansalaisten ahneuden takia?
Pitäisikö siis tätä kauppajärjestelmää tai jotain toista sitä läheisesti muistuttavaa kutsua hyödylliseksi? Mutta tehkäämme, ennen kuin siirrymme eteenpäin tämän huomionarvoisen tapauksen tarkastelusta, siitä joitakin yleisiä päätelmiä käsittelemäämme aiheeseen.
Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 12
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 14
paikat: Bergslagen Göteborg Uddevalla Värmlanti
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: