Kärryjen parantaminen, § 4

§. 4.

At undgå dessa svårigheter, har jag varit omtänkt på något sätt, at med reglerade vigter utröna, hvad kraft åtgår til en kärras framförande; men, som därtil fordras en ganska jämn plan, en tjänlig ställning och laggrant7som kräver stor noggrannhet försök, har jag först med den gamla kärran förfarit på följande sätt:

Tvänne halfbotten-bräder8bräder av omkring två tums tjocklek; motsatsen till helbottenbräder som i sin tur är ca tre tum tjocka, A, B, Tab. II Fig. 1, stäldes uti vattupass och i et och samma plano, på en jämn mark, at gå med hvarandra parallela, med i mullen nedgräfda tvär-slåar, i hvilka bräderna fastspikades, som hindrade dem at ändra sin ställning; så bredt ifrån hvarandra,10 at kärrans hjul kommo at löpa midt efter hvardera brädet.

Kärran gjordes så ren ifrån alt beck, smörjelse, sand och damb, både inuti trumman och på båda ändarna af axelen, at ingendera mera svärtade den hvita linne-trasa, hvarmed de sist torkades.

Den stäldes då på bräderna, så at hon kunde skjutas fram och tilbaka, och med några tyngder bak på kärran jämkades så, at skalmarna stodo i jämvigt.

Et litet stycke därifrån hängdes blocket G uti en särskild stadig ställning, och fram uti skalmarna fästades ett mjukt snöre H, som var trädt igenom blocket G, och hade en järnkrok i andra ändan.

I, är vigten, som hängdes i samma krok, så stor, som var i stånd at sätta kärran uti rörelse. D och E äro hjulen, som löpa långs efter bräderna.

Därpå anstäldes försöket med gamla kärran således:

Osmord.

Kärran tömdes och smordes ömnigt med bomolja9olivolja.

Smord.

Härigenom blef det förestälda problemet nogare determineradt til et visst pund-tal, näm11ligen: om det vore möjeligt, at så inrätta en kärra, at hon osmord, lastad med 70 lisspund, kunde röras af 4 lisspund uti I, eller smord, men lika lastad, af 3 ½ lisspund?

Denna tyngd, som likväl af allahanda motbackar ofta fördubblas, är nu den samma, som utmattar våra dragare; ty den verkar hvart ögnableck10ögonblick, stund, som kärran på en jämn plan skal röras. Lät oss se, hvaraf den upkommer, ty då blifve vi til äfventyrs bäst i stånd at dömma, om och huruvida dess orsaker kunna häfvas eller minskas.

1. som kräver stor noggrannhet
2. bräder av omkring två tums tjocklek; motsatsen till helbottenbräder som i sin tur är ca tre tum tjocka
3. olivolja
4. ögonblick, stund

§ 4

Välttääkseni nämä vaikeudet olen pohtinut jonkinlaista tapaa selvittää säädettävien punnusten avulla, miten paljon voimaa kärryjen vetäminen vaatii. Koska siihen kuitenkin tarvitaan jokseenkin tasainen alusta, sopiva teline ja kokeiden toteuttaminen tarkkojen sääntöjen mukaan, olen menetellyt vanhojen kärryjen toimintaa selvitellessäni seuraavasti:

Kaksi kahden tuuman paksuista lautaa A, B, taulussa II kuva Fig. 111taulussa II kuva Fig. 1: Kärryjen parantaminen, kuvaliite Tab. II, sijoitettiin tarkoin vaakasuoraan täsmälleen samalle tasolle tasaiselle maapohjalle samansuuntaisiksi. Niiden alle maahan oli kaivettu poikittaisia tukipuita, joihin laudat naulattiin kiinni, niin että niiden asento ei voinut muuttua. Laudat sijoitettiin sellaiselle etäisyydelle toisistaan,10 että kärryjen pyörät kulkivat lautojen keskiviivaa pitkin.

Kärryt puhdistettiin sitten kaikesta piestä, rasvasta, hiekasta ja tomusta, sekä rummun sisältä että akselin kummastakin päästä, niin että mitään tummaa jälkeä ei enää jäänyt valkoiseen pellavariepuun, jolla ne lopuksi kuivattiin.

Kärryt sijoitettiin sitten laudoille, niin että niitä voitiin liikutella sekä eteen että taakse, ja muutamilla kärryjen perään sijoitetuilla punnuksilla ne tasapainotettiin niin, että aisat olivat tasapainossa.

Lyhyen matkan päähän ripustettiin väkipyörä G erityiseen, tukevaan telineeseen ja aisoihin kiinnitettiin pehmeä köysi H, joka oli työnnetty väki­pyörän G läpi ja jonka toisessa päässä oli rautakoukku.

I on mainittuun koukkuun ripustettu punnus, jonka paino riitti saattamaan kärryt liikkeelle. D ja E ovat lautoja pitkin liikkuvat pyörät.

Tämän jälkeen suoritettiin vanhoilla kärryillä koe seuraavasti:

Voitelemattomina

Kärryt tyhjennettiin ja voideltiin runsaalla määrällä oliiviöljyä.

Voideltuina

Näin voitiin esitetty ongelma määritellä tarkemmin tiettyä punnuksen painoa koskevaksi, nimittäin11 kysymykseksi, olisiko mahdollista rakentaa sellaiset kärryt, että niitä voitaisiin 70 leiviskän lastilla kuormattuina liikuttaa voitelemattomina kohtaan I sijoitetulla 4 leiviskän painolla tai voideltuina 3 ½ leiviskällä.

Tämä vetopaino, jota kuitenkin monenlaisissa vastamäissä tarvitaan usein kaksinkertaisesti, on juuri se kuormituksen määrä, joka uuvuttaa veto­juhtamme; sehän on vaikuttamassa joka hetki, kun kärryjä liikutellaan tasaisella alustalla. Katsokaamme, mistä rasitus syntyy, sillä siten pystymme ehkä parhaiten arvioimaan, voidaanko sen syitä poistaa tai pienentää.

1. taulussa II kuva Fig. 1: Kärryjen parantaminen, kuvaliite Tab. II

Unfortunately this content isn't available in English