Kootut teokset | Samlade skrifter | Selected Works
Kirjoitus: Seikkaperäinen vastaus

Seikkaperäinen vastaus, § 69

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

Tekstin koko: A A A A


Näkymävalinnat:

§ 69

Sivulla 7 uusi kriitikkomme paljastaa, kuinka vähän hän on antanut sijaa puolueettomuudelle asiaa ajatellessaan ja kuinka hän on vääristänyt kirjoittajan tarkoituksen ja tehnyt suuren numeron joistakin todennäköisyyksistä. Hän olettaa todistetuksi, että mitä enemmän syrjäytämme ulkomaalaisia liiketoimistamme, sitä enemmän meillä on rahaa, tavaraa ja ihmisiä, vaikka tämä sotii koko maailman kokemusta vastaan.

Muiden mahtien kanssa kauppaa harjoittavan valtakunnan täytyy aina maksaa tilaamansa tavarat rahalla tai valmistamillaan tuotteilla. Jos toinen ei riitä, puuttuva osa täytyy korvata toisella. Voittaakseen valtakunnan täytyy valmistaa ja viedä tavaroita korkeampaan arvoon kuin mihin se niitä tuo.

Jos nyt halutaan kriitikon lailla väittää, että valtakunta voittaa, kun ulkomaalaisia estetään, joko viennin arvon täytyy nousta tai tuonnin arvon pienentyä, muuten tämä on mahdotonta. Kumpaa kriitikko lieneekään tarkoittanut tuoteplakaatin säätämisen jälkeen tapahtuneen? Lisääköhän se tuotantoa, että muutamat harvat tiettyihin kauppaseuroihin yhtyneet henkilöt päästetään asemaan, jossa he voivat painaa kotimaan tavarahintoja alas? Vai saadaankohan se aikaan syövyttävällä kateudella ja kalliilla oikeusjutuilla, joita ylläpidetään tiettyjen kauppaseurojen ja ammattikuntien välillä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin? Nämä ovat jo yksin Tukholmassa vieneet lyhyessä ajassa työntekijöiden rahapusseista useita tynnyrillisiä kultaa1.

Olisin ollut halukas kuulemaan kriitikon tuontiluettelon otteista, kuinka monen kultatynnyrin verran tuontimme ulkomailta on vähentynyt sen jälkeen kun tuoteplakaatti julkaistiin, mutta jos hän ei voi tätä osoittaa, pidän kiinni siitä, että se lukko, jonka kriitikko niin hyvin luulee suojaavan omaisuuttamme, nimittäin ulkomaisen liiketoiminnan patoaminen tuoteplakaatin, asetusten ynnä muiden sellaisten avulla pois yhteiskunnan muista jäsenistä joihinkin harvoihin valtakuntaruumiin valtasuoniin, on paljon vaarallisempi kuin se, että jokainen kantaisi avainta siihen omassa taskussaan. Vakuutan näet, että vasta silloin jokainen asettaisi suunsa ruokasäkkiään myöten, mitä tuskin tapahtuu niin kauan kun pysymme holhouksenalaisina.


  1. ”tynnyri kultaa” oli laskennallinen yksikkö, joka tarkoitti 100 000 hopeataaleria

Alkuperäisdokumentit

Jaksot

Edellinen jakso:

Seuraava jakso:

paikat:

Henkilöt:

Raamatunkohdat:

Aiheet: