Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 68
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 70
§ 69
Sivulla 7 uusi kriitikkomme paljastaa, kuinka vähän hän on antanut sijaa puolueettomuudelle asiaa ajatellessaan ja kuinka hän on vääristänyt kirjoittajan tarkoituksen ja tehnyt suuren numeron joistakin todennäköisyyksistä. Hän olettaa todistetuksi, että mitä enemmän syrjäytämme ulkomaalaisia liiketoimistamme, sitä enemmän meillä on rahaa, tavaraa ja ihmisiä, vaikka tämä sotii koko maailman kokemusta vastaan.
Muiden mahtien kanssa kauppaa harjoittavan valtakunnan täytyy aina maksaa tilaamansa tavarat rahalla tai valmistamillaan tuotteilla. Jos toinen ei riitä, puuttuva osa täytyy korvata toisella. Voittaakseen valtakunnan täytyy valmistaa ja viedä tavaroita korkeampaan arvoon kuin mihin se niitä tuo.
Jos nyt halutaan kriitikon lailla väittää, että valtakunta voittaa, kun ulkomaalaisia estetään, joko viennin arvon täytyy nousta tai tuonnin arvon pienentyä, muuten tämä on mahdotonta. Kumpaa kriitikko lieneekään tarkoittanut tuoteplakaatin säätämisen jälkeen tapahtuneen? Lisääköhän se tuotantoa, että muutamat harvat tiettyihin kauppaseuroihin yhtyneet henkilöt päästetään asemaan, jossa he voivat painaa kotimaan tavarahintoja alas? Vai saadaankohan se aikaan syövyttävällä kateudella ja kalliilla oikeusjutuilla, joita ylläpidetään tiettyjen kauppaseurojen ja ammattikuntien välillä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin? Nämä ovat jo yksin Tukholmassa vieneet lyhyessä ajassa työntekijöiden rahapusseista useita tynnyrillisiä kultaa1.
Olisin ollut halukas kuulemaan kriitikon tuontiluettelon otteista, kuinka monen kultatynnyrin verran tuontimme ulkomailta on vähentynyt sen jälkeen kun tuoteplakaatti julkaistiin, mutta jos hän ei voi tätä osoittaa, pidän kiinni siitä, että se lukko, jonka kriitikko niin hyvin luulee suojaavan omaisuuttamme, nimittäin ulkomaisen liiketoiminnan patoaminen tuoteplakaatin, asetusten ynnä muiden sellaisten avulla pois yhteiskunnan muista jäsenistä115 joihinkin harvoihin valtakuntaruumiin valtasuoniin, on paljon vaarallisempi kuin se, että jokainen kantaisi avainta siihen omassa taskussaan. Vakuutan näet, että vasta silloin jokainen asettaisi suunsa ruokasäkkiään myöten, mitä tuskin tapahtuu niin kauan kun pysymme holhouksenalaisina.
§. 69.
Pag. 7. Röjer wår nya Criticus, huru litet owäldugt han tänkt uppå saken, och huru han förwändt Auctors mening och gör figur med2 några sannolikheter. Han tager det för afgjordt, at ju mera wi hindre utlänningen utur wår rörelse, ju rikare skole wi blifwa på penningar, waror och folk; då det likwäl strider emot hela werldenes förfarenhet.
Et Rike, som med andra Magter idkar handel, måste altid betala sine införskrefne Waror med penningar eller tilwerkningar; räcker det ena icke til, måste det andra ärsätta bristen. Skal et Rike winna, måste det tilwerka och aflåta waror för högre wärde, än det införskrifwer.
Wil man nu med Criticus påstå, at Riket winner, då utlänningen hindras, så måste antingen wärdet af utskeppningen ökas, eller på införskrifningen minskas, annors är det omöjeligt. Hwilkendera mon tro Criticus menar sedan Product-Placatets utfärdande hafwa skedt? Mon det, at några få i wissa Societeter sammansworne personer sättas i stånd, at undertrycka inrikes waruprisen, skal öka tilwerkningen? Eller mon det kunna åstadkommas genom den frätande afundsjuka, och penninge-dryga Processer, som underhållas imellan wissa Societeter och Skrån inbördes, om hwarderas, til sin Profession hörande göromål, hwilka i Stockholm allena, inom en kårt tid tömt Arbetarenas pungar til flere tunnor Guld?3
Jag hade lust at höra af Critici Införskrifnings-extracter,4 til huru många tunnor Gulds wärde wåra utländska behof minskats sedan Product-Placatet kom ut; men kan han ej det, så håller jag före, at det lås Criticus tror så wäl förwara wår ägendom, nämligen: at genom Product-Placat, Ordinantier, &c. dämma utländska rörelsen från de öfriga lemmar i Samhället,115 til några få Port-ådrar5 i Riks-kroppen, är långt farligare, än om hwar och en finge bära nyckelen därtil i egen ficka; ty jag försäkrar, at då först skulle en och hwar inrätta munnen efter matsäcken, hwilket föga sker, så länge wi stå under förmynderskap.
§ 69
Sivulla 7 uusi kriitikkomme paljastaa, kuinka vähän hän on antanut sijaa puolueettomuudelle asiaa ajatellessaan ja kuinka hän on vääristänyt kirjoittajan tarkoituksen ja tehnyt suuren numeron joistakin todennäköisyyksistä. Hän olettaa todistetuksi, että mitä enemmän syrjäytämme ulkomaalaisia liiketoimistamme, sitä enemmän meillä on rahaa, tavaraa ja ihmisiä, vaikka tämä sotii koko maailman kokemusta vastaan.
Muiden mahtien kanssa kauppaa harjoittavan valtakunnan täytyy aina maksaa tilaamansa tavarat rahalla tai valmistamillaan tuotteilla. Jos toinen ei riitä, puuttuva osa täytyy korvata toisella. Voittaakseen valtakunnan täytyy valmistaa ja viedä tavaroita korkeampaan arvoon kuin mihin se niitä tuo.
Jos nyt halutaan kriitikon lailla väittää, että valtakunta voittaa, kun ulkomaalaisia estetään, joko viennin arvon täytyy nousta tai tuonnin arvon pienentyä, muuten tämä on mahdotonta. Kumpaa kriitikko lieneekään tarkoittanut tuoteplakaatin säätämisen jälkeen tapahtuneen? Lisääköhän se tuotantoa, että muutamat harvat tiettyihin kauppaseuroihin yhtyneet henkilöt päästetään asemaan, jossa he voivat painaa kotimaan tavarahintoja alas? Vai saadaankohan se aikaan syövyttävällä kateudella ja kalliilla oikeusjutuilla, joita ylläpidetään tiettyjen kauppaseurojen ja ammattikuntien välillä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin? Nämä ovat jo yksin Tukholmassa vieneet lyhyessä ajassa työntekijöiden rahapusseista useita tynnyrillisiä kultaa6.
Olisin ollut halukas kuulemaan kriitikon tuontiluettelon otteista, kuinka monen kultatynnyrin verran tuontimme ulkomailta on vähentynyt sen jälkeen kun tuoteplakaatti julkaistiin, mutta jos hän ei voi tätä osoittaa, pidän kiinni siitä, että se lukko, jonka kriitikko niin hyvin luulee suojaavan omaisuuttamme, nimittäin ulkomaisen liiketoiminnan patoaminen tuoteplakaatin, asetusten ynnä muiden sellaisten avulla pois yhteiskunnan muista jäsenistä115 joihinkin harvoihin valtakuntaruumiin valtasuoniin, on paljon vaarallisempi kuin se, että jokainen kantaisi avainta siihen omassa taskussaan. Vakuutan näet, että vasta silloin jokainen asettaisi suunsa ruokasäkkiään myöten, mitä tuskin tapahtuu niin kauan kun pysymme holhouksenalaisina.
Unfortunately this content isn't available in English
§. 69.
Pag. 7. Röjer wår nya Criticus, huru litet owäldugt han tänkt uppå saken, och huru han förwändt Auctors mening och gör figur med7 några sannolikheter. Han tager det för afgjordt, at ju mera wi hindre utlänningen utur wår rörelse, ju rikare skole wi blifwa på penningar, waror och folk; då det likwäl strider emot hela werldenes förfarenhet.
Et Rike, som med andra Magter idkar handel, måste altid betala sine införskrefne Waror med penningar eller tilwerkningar; räcker det ena icke til, måste det andra ärsätta bristen. Skal et Rike winna, måste det tilwerka och aflåta waror för högre wärde, än det införskrifwer.
Wil man nu med Criticus påstå, at Riket winner, då utlänningen hindras, så måste antingen wärdet af utskeppningen ökas, eller på införskrifningen minskas, annors är det omöjeligt. Hwilkendera mon tro Criticus menar sedan Product-Placatets utfärdande hafwa skedt? Mon det, at några få i wissa Societeter sammansworne personer sättas i stånd, at undertrycka inrikes waruprisen, skal öka tilwerkningen? Eller mon det kunna åstadkommas genom den frätande afundsjuka, och penninge-dryga Processer, som underhållas imellan wissa Societeter och Skrån inbördes, om hwarderas, til sin Profession hörande göromål, hwilka i Stockholm allena, inom en kårt tid tömt Arbetarenas pungar til flere tunnor Guld?8
Jag hade lust at höra af Critici Införskrifnings-extracter,9 til huru många tunnor Gulds wärde wåra utländska behof minskats sedan Product-Placatet kom ut; men kan han ej det, så håller jag före, at det lås Criticus tror så wäl förwara wår ägendom, nämligen: at genom Product-Placat, Ordinantier, &c. dämma utländska rörelsen från de öfriga lemmar i Samhället,115 til några få Port-ådrar10 i Riks-kroppen, är långt farligare, än om hwar och en finge bära nyckelen därtil i egen ficka; ty jag försäkrar, at då först skulle en och hwar inrätta munnen efter matsäcken, hwilket föga sker, så länge wi stå under förmynderskap.
§ 69
Sivulla 7 uusi kriitikkomme paljastaa, kuinka vähän hän on antanut sijaa puolueettomuudelle asiaa ajatellessaan ja kuinka hän on vääristänyt kirjoittajan tarkoituksen ja tehnyt suuren numeron joistakin todennäköisyyksistä. Hän olettaa todistetuksi, että mitä enemmän syrjäytämme ulkomaalaisia liiketoimistamme, sitä enemmän meillä on rahaa, tavaraa ja ihmisiä, vaikka tämä sotii koko maailman kokemusta vastaan.
Muiden mahtien kanssa kauppaa harjoittavan valtakunnan täytyy aina maksaa tilaamansa tavarat rahalla tai valmistamillaan tuotteilla. Jos toinen ei riitä, puuttuva osa täytyy korvata toisella. Voittaakseen valtakunnan täytyy valmistaa ja viedä tavaroita korkeampaan arvoon kuin mihin se niitä tuo.
Jos nyt halutaan kriitikon lailla väittää, että valtakunta voittaa, kun ulkomaalaisia estetään, joko viennin arvon täytyy nousta tai tuonnin arvon pienentyä, muuten tämä on mahdotonta. Kumpaa kriitikko lieneekään tarkoittanut tuoteplakaatin säätämisen jälkeen tapahtuneen? Lisääköhän se tuotantoa, että muutamat harvat tiettyihin kauppaseuroihin yhtyneet henkilöt päästetään asemaan, jossa he voivat painaa kotimaan tavarahintoja alas? Vai saadaankohan se aikaan syövyttävällä kateudella ja kalliilla oikeusjutuilla, joita ylläpidetään tiettyjen kauppaseurojen ja ammattikuntien välillä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat kenellekin? Nämä ovat jo yksin Tukholmassa vieneet lyhyessä ajassa työntekijöiden rahapusseista useita tynnyrillisiä kultaa11.
Olisin ollut halukas kuulemaan kriitikon tuontiluettelon otteista, kuinka monen kultatynnyrin verran tuontimme ulkomailta on vähentynyt sen jälkeen kun tuoteplakaatti julkaistiin, mutta jos hän ei voi tätä osoittaa, pidän kiinni siitä, että se lukko, jonka kriitikko niin hyvin luulee suojaavan omaisuuttamme, nimittäin ulkomaisen liiketoiminnan patoaminen tuoteplakaatin, asetusten ynnä muiden sellaisten avulla pois yhteiskunnan muista jäsenistä115 joihinkin harvoihin valtakuntaruumiin valtasuoniin, on paljon vaarallisempi kuin se, että jokainen kantaisi avainta siihen omassa taskussaan. Vakuutan näet, että vasta silloin jokainen asettaisi suunsa ruokasäkkiään myöten, mitä tuskin tapahtuu niin kauan kun pysymme holhouksenalaisina.
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 68
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 70
paikat:
Henkilöt:
Raamatunkohdat:
Aiheet: