Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 33
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 35
§ 34
Mutta täällä on vielä yksi avoin reikä ulos ryömimiseen. Sanotaan, että rahat rahtimaksuista pysyvät kuitenkin nyt valtakunnan sisällä, kun ne ennen menivät ulkomaalaisille, ja että tämä olisi kansallista voittoa.
Kirjoituksessa Kansallisesta voitosta on osoitettu, että valtio voittaa eniten, kun se työllistää työläisensä siinä elinkeinossa, joka kannattaa parhaiten, ja ettei heitä voi koskaan ilman kansakunnalle koituvia tappioita ohjata muihin toimiin, eivätkä ne avustukset ja tukipalkkiot, joiden tulisi korvata heidän vahinkonsa, voi millään tavalla vähentää tätä tappiota. Asia on liian laaja toistettavaksi tässä uudestaan. Tässä edellä on jälleen osoitettu, että ruotsalaiset varustamot kärsivät tappioita laivojensa suuren määrän takia, kunnes tuoteplakaatti ilmestyi, ja että niille sen avulla annettiin mahdollisuus panna kansalaiset korvaamaan niiden vahingot. Tämän takia mikään johtopäätös ei voi olla horjumattomampi kuin että tällaisen asetusten avulla tuetun elinkeinon on täytynyt tuottaa kansallista tappiota.
Tämän johdosta olisi nyt täysi syy päätellä, että kaiken, mitä rahtimaksuilla koottavasta kansakunnan voitosta tähän liittyen esitetään, täytyy olla perusteiltaan väärin, mikäli ei haluta väittää, että kansakunnalle yhdessä elinkeinossa voi samalla kertaa koitua sekä voittoa että tappiota. Useimmat eivät kuitenkaan vakuutu tästä täysin. Tällaista vakuuttumista ajattelevainen lukija mielellään toivoo, kun hänellä ei ole tilaisuutta itse paneutua syvemmin asiaan. Tätä minä en vähäisimmissäkään määrin voi laskea lukijan viaksi, kun vastineen laatija ei näytä ruotineen tätä tärkeää ja vaativaa aihetta, eikä tätä ole tehty myöskään muissa meidän aikoinamme ilmestyneissä
kirjoituksissa.Olin ehtinyt vastauksessani tähän asti, kun sain käsiini kirjoituksen nimeltä Valtakunnan heikkouden lähteestä otettuja vesinäytteitä1. Viivytin tahallani tätä vastausta, kun sain jokin aika sitten kuulla, että aiemman kriitikon lisäksi myös toinen hyvä ystävä halusi suoda kirjoittajan Lähteelle kritiikillään sen kunnian, että minä yhdellä kertaa saisin tarjota heille molemmille sellaisen suupalan, jonka voisi Lähteellä nopeasti saada aikaan. Mutta kun katsoin, että tämä kesti liian kauan ja että rahvas oli utelias näkemään, kuinka leikissä kävisi, päätin sillä välin laatia kattauksen niiden maun mukaan, joiden kanssa olin tekemisissä. Siitäkin huolimatta vakuutan, että myös jälkimmäinen on varsin tervetullut.
Kokonaan uusien kattausten laatiminen hänen takiaan kävisi liian laajaksi – yllättävät vieraat saavat yllättäviä annoksia. Aion kuitenkin huolehtia, että voin tuonnempana tässä tutkielmassa kunnioittaa häntä erikseen pienellä jälkiruoalla. Näiden kahden lisäksi on hyvinkin muutamia muita2, jotka ovat käyneet kirjoittajan kimppuun, mutta niin heikosti ja mitättömin syin, ettei lukijaa kiinnostane suurestikaan nähdä vastauksia heidän kirjoituksiinsa, jotka sopisivat paremmin tietynlaisen väen viihdyttämiseen kuin totuuden etsintään näin tärkeässä asiassa.
Edellinen jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 33
Seuraava jakso: Seikkaperäinen vastaus, § 35
paikat:
Henkilöt: Runeberg, Edvard Fredric
Raamatunkohdat:
Aiheet: