Edellinen jakso: Toinen katekismussaarna, § 27
Seuraava jakso: Toinen katekismussaarna, § 29
§ 28
Tähän päättyy vihdoin Herran nimessä tämä Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, meidän Herramme tarkastelu, jossa koetin kuvata teille ensinnäkin hänen kallista persoonaansa ja toiseksi hänen hyviä tekojaan. Tarkasteluni on ollut liian lavea, mutta silti varmastikin liian lyhyt kunkin erityisen seikan suhteen, koska minun on täytynyt sivuuttaa paljon sellaista, mitä minun olisi pitänyt teille näin tärkeästä ja laajasta aiheesta sanoa. Maailmassa ei ole mitään asiaa kerrottavaksi, joka olisi runsaampi opetuksista kuin tämä; mikään aihe ei voi koskettaa sydäntämme enempää kuin juuri tämä uskonkappale, joka ikään kuin vuodattaa kokonaiset Jeesuksen rakkauden virrat sydämeemme sulattaakseen ja lämmittääkseen sitä. Mutta harvassa tarkasteluni kohdassa olen saanut mahdollisuuden johtaa tätä virtaa kuulijoideni376 sydämiin, ja nyt sekä aika että puheeni laajuus vaativat minua pikaisesti lopettamaan. Kääntäkää korvanne ja sydämenne vielä hetkiseksi viimeisten tämänpäiväisten sanojeni puoleen, sillä kuka tietää vaikka pian olisi viimeinen kerta. Te näette Jumalan pojan tulevan ihmiseksi teidän vuoksenne, vaeltavan köyhänä ja vähäpätöisenä maan päällä, kärsivän ja raatavan, kuivaavan veristä hikeä ja vihdoin kuolevan rakkaudesta teihin. Te kuulette hänen näyttävän teille tietä taivaaseen. Te tunnette, miten uskollisesti hän yrittää vetää yhteen ja koota teidät, niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä alle. Ettekö siis kysykin: miksi Jeesus tekee kaiken tämän? Vastaan hänen puolestaan, että hän tekee sen vain siksi, että teistä hänen kauttaan tulisi hänen omansa ja onnelliset ajassa ja ikuisuudessa. Mitä sanotte siihen? Työmies on palkkansa ansainnut. Haluatteko te kuitenkin jättää tämän päivätyömiehen, tämän uskollisen raatajan vaille palkkaa? Ei sinne päinkään, vaan maksakaamme hänelle palkka. Tehkäämme se heti tänään ennen kuin aurinko laskee. Mitä sitten on se palkka, jota hän meitä pyytää? Ei muuta kuin se, että tänään haluatte tulla hänen omikseen. Se tarkoittaa, että katuen tunnustatte, että te, tarkoitan monet teistä, olette myyneet sielunne ja ruumiinne synnin ja Saatanan orjuuteen, ja hartaasti kaivaten huudatte tätä Jeesusta, teidän Lunastajaanne, sekä että te ymmärrätte ja omaksutte377 hänen täydelliseen sovituksensa, aivan kuin se onneton, joka on hukkumaisillaan mitä hartain pyynnöin ja vilpittömin toivein tarttuu auttajaansa kädestä eikä päästä siitä irti, ennen kuin on välttänyt vaaran. Muistakaa kuitenkin, että te ette omista itse itseänne, vaan olette Jeesuksen kalliilla verellä ostetut. Tehän kuulutte hänelle ruumiiltanne ja sielultanne. Mutta jos ette halua kuunnella minua ja ottaa vastaan neuvojani Jeesuksen tähden, jos olette riittävän kylmäverisiä katsoaksenne Jeesuksen kaikkia tuskia, jotka hän on teidän edestänne kärsinyt, ilman että hänen koko rakkautensa teitä liikuttaisi, niin tehkää se edes oman autuutenne, oman onnenne vuoksi. Tai miksi haluatte kuolla, siis syöstä itsenne ajalliseen ja ikuiseen turmioon. Olisi kauhistuttavaa juosta silmät auki päin helvettiä, ilman mitään pakotietä, mutta vielä sitäkin säälittävämpää on nähdä syntisten vapaaehtoisesti juoksevan sinne, kun Jeesus Kristus on valmistanut meille tien taivaaseen. Näin suuri sokeus ja hulluus aiheuttaa pakostakin riuduttavan katumuksen, mutta voi! kunpa se ei teille tulisi liian myöhään! Vielä olisi aikaa kääntyä oman Armahtajanne puoleen. Tehkää se tänään katuvin, vilpittömin ja armoa etsivin sydämin. Teidän kuninkaananne ja paimenenanne hän ottaa kadotetut lampaansa armollisille hartioilleen ja kantaa teidät laumaansa, jossa hän suo378 teille armon ja kyvyn palvella Vapahtajaanne, jotta tulisitte hänen omakseen, eläisitte kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisitte häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa.1
§. 28.
Här slutar sig ändteligen i Herrans namn vår betraktelse om Jesu Christo Guds Son vår Herra, den jag sökt beskrifva för eder, först til sin dyra person, och för det andra til sina välgärningar. Jag har blifvit för vidlyftig i min betraktelse, men ändock ofelbart för kort i hvarje serskild omständighet, då jag nödgats förbigå mycket af det jag trodt mig böra säga eder i detta så vigtiga som vidsträckta ämne. Ingen sak i verlden kan föreställas eder som är rikare på lärdomar än denna: intet ämne som mera bör röra vårt hjerta, än just denna artikel, hvilken lika som utgjuter hela strömmar af Jesu brinnande kärlek på vårt hjerta, at smälta och upvärma det. Men jag har på få ställen i sjelfva betraktelsen fått rådrum2 at leda denna ström på hjertat af mina Åhöra376re, och nu pålägger åter både tiden och vidden af mit tal at straxt sluta. Låner allenast en liten handvändning öron och hjerta til mina sidsta ord til eder i dag, ho vet det kan snart vara den sidsta gången. I seen Guds Son blifva människa för eder skull, vandra fattig och ringa i verlden, våndas och arbeta, torka blodig svett och ändteligen dö af kärlek til eder. I hören honom visa eder vägen til himmelen: I kännen med hvad trohet han söker draga och samla eder såsom hönan samlar sina kyklingar under sina vingar. Frågen i då icke hvarföre gör vår Jesus alt detta? Jag svarar på hans vägnar, han gör det endast därföre at i skulle blifva hans egne och lycklige i tid och evighet genom honom. Hvad sägen i härtil? en arbetare är ju sin lön värd. Viljen i dock lämna denna dagakarlen, denna trogna arbetaren utan lön? Nej ingalunda, utan lät oss betala honom lönen: lät oss göra det straxt i denna dag, at solen icke därmed nedergår. Hvad är det då för lön han äskar af oss? intet annat än at i i dag viljen blifva hans egne. Det är, med blygsel erkänna at i, jag menar mången ibland eder sålt själ och kropp til syndenes och satans slafveri, och med innerlig längtan ropa efter denna Jesus, eder Förlossare, fatta och tilegna eder377 hans fullkomliga försoning, icke annorlunda än en olyckelig, som är på vägen at drunkna, fattar med innerligaste begär och det lifligaste hopp sin hjelpare i handen och släpper den ingalunda förän han undgått faran. Erinren eder dock, at i ingalunda ären edre egne, utan med Jesu blod dyrt köpte. I hören ju honom til med kropp och själ. Men viljen i icke lyda mig och antaga mit råd för Jesu skull, hafven i nog kall blod at se på alla Jesu smärtor, som han utstått för eder, utan at röras af all hans kärlek; ack så görer det då för eder egen salighets skull, för eder egen välfärd: Eller hvarföre viljen i dö? det är störta eder sjelfve i timmeligit och evigt förderf? det vore faseligit at med öpna ögon löpa emot helvetet, när ingen undanflygt vore, men det är mera än ömkeligit at se syndare godvilligt rusa dit, då Jesus Christus banat oss väg til himmelen. En så stor blindhet och dårskap föder nödvändigt af sig en tärande ånger, men ack! at den ej för någon af eder komme för sent! än vore tid at vända om til eder Förbarmare. Görer det i dag med et ångerfullt, uprigtigt och nådsökande hjerta. Såsom eder Konung och eder herde vil han taga sina förlorade får på sina nådes axlar, och föra eder til sin hjord, där vil han gif378va eder nåd och förmåga at tjena eder Frälsare, at blifva och lefva under honom i hans rike och honom tjena i evig rättfärdighet, menlöshet och salighet.3
§ 28
Tähän päättyy vihdoin Herran nimessä tämä Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, meidän Herramme tarkastelu, jossa koetin kuvata teille ensinnäkin hänen kallista persoonaansa ja toiseksi hänen hyviä tekojaan. Tarkasteluni on ollut liian lavea, mutta silti varmastikin liian lyhyt kunkin erityisen seikan suhteen, koska minun on täytynyt sivuuttaa paljon sellaista, mitä minun olisi pitänyt teille näin tärkeästä ja laajasta aiheesta sanoa. Maailmassa ei ole mitään asiaa kerrottavaksi, joka olisi runsaampi opetuksista kuin tämä; mikään aihe ei voi koskettaa sydäntämme enempää kuin juuri tämä uskonkappale, joka ikään kuin vuodattaa kokonaiset Jeesuksen rakkauden virrat sydämeemme sulattaakseen ja lämmittääkseen sitä. Mutta harvassa tarkasteluni kohdassa olen saanut mahdollisuuden johtaa tätä virtaa kuulijoideni376 sydämiin, ja nyt sekä aika että puheeni laajuus vaativat minua pikaisesti lopettamaan. Kääntäkää korvanne ja sydämenne vielä hetkiseksi viimeisten tämänpäiväisten sanojeni puoleen, sillä kuka tietää vaikka pian olisi viimeinen kerta. Te näette Jumalan pojan tulevan ihmiseksi teidän vuoksenne, vaeltavan köyhänä ja vähäpätöisenä maan päällä, kärsivän ja raatavan, kuivaavan veristä hikeä ja vihdoin kuolevan rakkaudesta teihin. Te kuulette hänen näyttävän teille tietä taivaaseen. Te tunnette, miten uskollisesti hän yrittää vetää yhteen ja koota teidät, niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä alle. Ettekö siis kysykin: miksi Jeesus tekee kaiken tämän? Vastaan hänen puolestaan, että hän tekee sen vain siksi, että teistä hänen kauttaan tulisi hänen omansa ja onnelliset ajassa ja ikuisuudessa. Mitä sanotte siihen? Työmies on palkkansa ansainnut. Haluatteko te kuitenkin jättää tämän päivätyömiehen, tämän uskollisen raatajan vaille palkkaa? Ei sinne päinkään, vaan maksakaamme hänelle palkka. Tehkäämme se heti tänään ennen kuin aurinko laskee. Mitä sitten on se palkka, jota hän meitä pyytää? Ei muuta kuin se, että tänään haluatte tulla hänen omikseen. Se tarkoittaa, että katuen tunnustatte, että te, tarkoitan monet teistä, olette myyneet sielunne ja ruumiinne synnin ja Saatanan orjuuteen, ja hartaasti kaivaten huudatte tätä Jeesusta, teidän Lunastajaanne, sekä että te ymmärrätte ja omaksutte377 hänen täydelliseen sovituksensa, aivan kuin se onneton, joka on hukkumaisillaan mitä hartain pyynnöin ja vilpittömin toivein tarttuu auttajaansa kädestä eikä päästä siitä irti, ennen kuin on välttänyt vaaran. Muistakaa kuitenkin, että te ette omista itse itseänne, vaan olette Jeesuksen kalliilla verellä ostetut. Tehän kuulutte hänelle ruumiiltanne ja sielultanne. Mutta jos ette halua kuunnella minua ja ottaa vastaan neuvojani Jeesuksen tähden, jos olette riittävän kylmäverisiä katsoaksenne Jeesuksen kaikkia tuskia, jotka hän on teidän edestänne kärsinyt, ilman että hänen koko rakkautensa teitä liikuttaisi, niin tehkää se edes oman autuutenne, oman onnenne vuoksi. Tai miksi haluatte kuolla, siis syöstä itsenne ajalliseen ja ikuiseen turmioon. Olisi kauhistuttavaa juosta silmät auki päin helvettiä, ilman mitään pakotietä, mutta vielä sitäkin säälittävämpää on nähdä syntisten vapaaehtoisesti juoksevan sinne, kun Jeesus Kristus on valmistanut meille tien taivaaseen. Näin suuri sokeus ja hulluus aiheuttaa pakostakin riuduttavan katumuksen, mutta voi! kunpa se ei teille tulisi liian myöhään! Vielä olisi aikaa kääntyä oman Armahtajanne puoleen. Tehkää se tänään katuvin, vilpittömin ja armoa etsivin sydämin. Teidän kuninkaananne ja paimenenanne hän ottaa kadotetut lampaansa armollisille hartioilleen ja kantaa teidät laumaansa, jossa hän suo378 teille armon ja kyvyn palvella Vapahtajaanne, jotta tulisitte hänen omakseen, eläisitte kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisitte häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa.4
Unfortunately this content isn't available in English
§. 28.
Här slutar sig ändteligen i Herrans namn vår betraktelse om Jesu Christo Guds Son vår Herra, den jag sökt beskrifva för eder, först til sin dyra person, och för det andra til sina välgärningar. Jag har blifvit för vidlyftig i min betraktelse, men ändock ofelbart för kort i hvarje serskild omständighet, då jag nödgats förbigå mycket af det jag trodt mig böra säga eder i detta så vigtiga som vidsträckta ämne. Ingen sak i verlden kan föreställas eder som är rikare på lärdomar än denna: intet ämne som mera bör röra vårt hjerta, än just denna artikel, hvilken lika som utgjuter hela strömmar af Jesu brinnande kärlek på vårt hjerta, at smälta och upvärma det. Men jag har på få ställen i sjelfva betraktelsen fått rådrum5 at leda denna ström på hjertat af mina Åhöra376re, och nu pålägger åter både tiden och vidden af mit tal at straxt sluta. Låner allenast en liten handvändning öron och hjerta til mina sidsta ord til eder i dag, ho vet det kan snart vara den sidsta gången. I seen Guds Son blifva människa för eder skull, vandra fattig och ringa i verlden, våndas och arbeta, torka blodig svett och ändteligen dö af kärlek til eder. I hören honom visa eder vägen til himmelen: I kännen med hvad trohet han söker draga och samla eder såsom hönan samlar sina kyklingar under sina vingar. Frågen i då icke hvarföre gör vår Jesus alt detta? Jag svarar på hans vägnar, han gör det endast därföre at i skulle blifva hans egne och lycklige i tid och evighet genom honom. Hvad sägen i härtil? en arbetare är ju sin lön värd. Viljen i dock lämna denna dagakarlen, denna trogna arbetaren utan lön? Nej ingalunda, utan lät oss betala honom lönen: lät oss göra det straxt i denna dag, at solen icke därmed nedergår. Hvad är det då för lön han äskar af oss? intet annat än at i i dag viljen blifva hans egne. Det är, med blygsel erkänna at i, jag menar mången ibland eder sålt själ och kropp til syndenes och satans slafveri, och med innerlig längtan ropa efter denna Jesus, eder Förlossare, fatta och tilegna eder377 hans fullkomliga försoning, icke annorlunda än en olyckelig, som är på vägen at drunkna, fattar med innerligaste begär och det lifligaste hopp sin hjelpare i handen och släpper den ingalunda förän han undgått faran. Erinren eder dock, at i ingalunda ären edre egne, utan med Jesu blod dyrt köpte. I hören ju honom til med kropp och själ. Men viljen i icke lyda mig och antaga mit råd för Jesu skull, hafven i nog kall blod at se på alla Jesu smärtor, som han utstått för eder, utan at röras af all hans kärlek; ack så görer det då för eder egen salighets skull, för eder egen välfärd: Eller hvarföre viljen i dö? det är störta eder sjelfve i timmeligit och evigt förderf? det vore faseligit at med öpna ögon löpa emot helvetet, när ingen undanflygt vore, men det är mera än ömkeligit at se syndare godvilligt rusa dit, då Jesus Christus banat oss väg til himmelen. En så stor blindhet och dårskap föder nödvändigt af sig en tärande ånger, men ack! at den ej för någon af eder komme för sent! än vore tid at vända om til eder Förbarmare. Görer det i dag med et ångerfullt, uprigtigt och nådsökande hjerta. Såsom eder Konung och eder herde vil han taga sina förlorade får på sina nådes axlar, och föra eder til sin hjord, där vil han gif378va eder nåd och förmåga at tjena eder Frälsare, at blifva och lefva under honom i hans rike och honom tjena i evig rättfärdighet, menlöshet och salighet.6
§ 28
Tähän päättyy vihdoin Herran nimessä tämä Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, meidän Herramme tarkastelu, jossa koetin kuvata teille ensinnäkin hänen kallista persoonaansa ja toiseksi hänen hyviä tekojaan. Tarkasteluni on ollut liian lavea, mutta silti varmastikin liian lyhyt kunkin erityisen seikan suhteen, koska minun on täytynyt sivuuttaa paljon sellaista, mitä minun olisi pitänyt teille näin tärkeästä ja laajasta aiheesta sanoa. Maailmassa ei ole mitään asiaa kerrottavaksi, joka olisi runsaampi opetuksista kuin tämä; mikään aihe ei voi koskettaa sydäntämme enempää kuin juuri tämä uskonkappale, joka ikään kuin vuodattaa kokonaiset Jeesuksen rakkauden virrat sydämeemme sulattaakseen ja lämmittääkseen sitä. Mutta harvassa tarkasteluni kohdassa olen saanut mahdollisuuden johtaa tätä virtaa kuulijoideni376 sydämiin, ja nyt sekä aika että puheeni laajuus vaativat minua pikaisesti lopettamaan. Kääntäkää korvanne ja sydämenne vielä hetkiseksi viimeisten tämänpäiväisten sanojeni puoleen, sillä kuka tietää vaikka pian olisi viimeinen kerta. Te näette Jumalan pojan tulevan ihmiseksi teidän vuoksenne, vaeltavan köyhänä ja vähäpätöisenä maan päällä, kärsivän ja raatavan, kuivaavan veristä hikeä ja vihdoin kuolevan rakkaudesta teihin. Te kuulette hänen näyttävän teille tietä taivaaseen. Te tunnette, miten uskollisesti hän yrittää vetää yhteen ja koota teidät, niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä alle. Ettekö siis kysykin: miksi Jeesus tekee kaiken tämän? Vastaan hänen puolestaan, että hän tekee sen vain siksi, että teistä hänen kauttaan tulisi hänen omansa ja onnelliset ajassa ja ikuisuudessa. Mitä sanotte siihen? Työmies on palkkansa ansainnut. Haluatteko te kuitenkin jättää tämän päivätyömiehen, tämän uskollisen raatajan vaille palkkaa? Ei sinne päinkään, vaan maksakaamme hänelle palkka. Tehkäämme se heti tänään ennen kuin aurinko laskee. Mitä sitten on se palkka, jota hän meitä pyytää? Ei muuta kuin se, että tänään haluatte tulla hänen omikseen. Se tarkoittaa, että katuen tunnustatte, että te, tarkoitan monet teistä, olette myyneet sielunne ja ruumiinne synnin ja Saatanan orjuuteen, ja hartaasti kaivaten huudatte tätä Jeesusta, teidän Lunastajaanne, sekä että te ymmärrätte ja omaksutte377 hänen täydelliseen sovituksensa, aivan kuin se onneton, joka on hukkumaisillaan mitä hartain pyynnöin ja vilpittömin toivein tarttuu auttajaansa kädestä eikä päästä siitä irti, ennen kuin on välttänyt vaaran. Muistakaa kuitenkin, että te ette omista itse itseänne, vaan olette Jeesuksen kalliilla verellä ostetut. Tehän kuulutte hänelle ruumiiltanne ja sielultanne. Mutta jos ette halua kuunnella minua ja ottaa vastaan neuvojani Jeesuksen tähden, jos olette riittävän kylmäverisiä katsoaksenne Jeesuksen kaikkia tuskia, jotka hän on teidän edestänne kärsinyt, ilman että hänen koko rakkautensa teitä liikuttaisi, niin tehkää se edes oman autuutenne, oman onnenne vuoksi. Tai miksi haluatte kuolla, siis syöstä itsenne ajalliseen ja ikuiseen turmioon. Olisi kauhistuttavaa juosta silmät auki päin helvettiä, ilman mitään pakotietä, mutta vielä sitäkin säälittävämpää on nähdä syntisten vapaaehtoisesti juoksevan sinne, kun Jeesus Kristus on valmistanut meille tien taivaaseen. Näin suuri sokeus ja hulluus aiheuttaa pakostakin riuduttavan katumuksen, mutta voi! kunpa se ei teille tulisi liian myöhään! Vielä olisi aikaa kääntyä oman Armahtajanne puoleen. Tehkää se tänään katuvin, vilpittömin ja armoa etsivin sydämin. Teidän kuninkaananne ja paimenenanne hän ottaa kadotetut lampaansa armollisille hartioilleen ja kantaa teidät laumaansa, jossa hän suo378 teille armon ja kyvyn palvella Vapahtajaanne, jotta tulisitte hänen omakseen, eläisitte kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisitte häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa.7
Unfortunately this content isn't available in English
Edellinen jakso: Toinen katekismussaarna, § 27
Seuraava jakso: Toinen katekismussaarna, § 29
paikat:
Henkilöt: Luther, Martti
Raamatunkohdat:
Aiheet: